Poika pelasti mun hengen

(Hanna) kirjoitti:

Mulle kävi tosi paha onnettomuus pari kuukautta sitten, samana päivänä kun täytin 18. Olin myöhään illasta liikkeellä ja mun kimppuun käytiin. Mua aivan varmasti yritettiin raiskata. Niitä miehiä oli kaks ja ne yritti saada mua kiinni. Näin ne jonkun matkan päästä, eikä missään muualla näkyny ketään. Pysähdyin ja huomasin että ne tuli mua vastaan nopeesti ja ne oli epäilyttävän näkösiä. Käännyin toiseen suuntaan ja huomasin, että ne lähti juoksemaan. Sillon pomppas sydän kurkkuun. Juoksin ihan kauheella adrenaliini ryöpyllä ja tulin joidenki kerrostalojen pihalle. Ne miehet oli jo lähempänä. Sitten, siinnä viereisen rapun edessä oli joku menossa sisään. Mä juoksin ja huusin kurkku suorana apua. Se näki ne miehet kanssa ja se avas sen rapun oven äkkiä, pääsin just ja just sisään ja ne miehet ei. Se äijä joka avas sen oven oli joku mun koulusta. Emmä sitä tuntenu kuitenkaan. Olin ihan kauhuissaan vielä ja se vaan nauro niille miehille sen lasin läpi, joka onneks oli sellasella metalliverkolla vahvistettu. Ne oli kyllä vittuuntuneen näkösiä sit ne lähti pois heti ja aloin rauhottumaan. Se sano että uskallanko lähteä tonne takas. No, kuka olis uskaltanu. Olin jumissa siellä rapussa, vaikka ei ne miehet edes välttämättä ollu enää missään lähellä, en silti uskaltanu avata. Mulla ei ollu kännykkää ja se lainas omaansa. Soitettiin faija paikalle ja se haki autolla mut himaan. Sen jälkeen oon ollu ihan lääpällään siihen jätkään, kun oon koulussa sitä nähny, vaikka tuskin se mitään musta miettii. Oon niin kiitollinen siitä, että se sattu just olemaan siinnä niin oikeaan aikaan. Olis vaan tosi kiva tutustua siihen, mutten keksi mitään 'kiitos':ta kummempaa sanottavaa.

Mitä mun olis hyvä tehdä? Haluun tutustua siihen enkä edes tiedä sen nimeä, oon tosi avuton.. =(

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä