Hei,
Minulla olisi ongelma tuon saattajan kutsun suhteen. En haluaisi kutsua ihan vaan kysymällä, vaan niin että siitä jäisi jokin kiva muisto, ja että saattaja tietäisi kuinka tärkeää se on minulle.
Olisiko jollain kivoja ideiota, runoja kuinka kutsua saattajaa saattamaan alttarille? :)
Minulla olisi ongelma tuon saattajan kutsun suhteen. En haluaisi kutsua ihan vaan kysymällä, vaan niin että siitä jäisi jokin kiva muisto, ja että saattaja tietäisi kuinka tärkeää se on minulle.
Olisiko jollain kivoja ideiota, runoja kuinka kutsua saattajaa saattamaan alttarille? :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos kyseessä on parikymppinen nuori nainen, hän voi pyytää isäänsä saattamaan itsensä alttarille. Ajatteletko, että isäsi haluaa siitä jonkin romanttisen muiston? Eivät miehet sellaisista välitä, ihmettelevät vain, että eikö se likka voinut suoraan pyytää. Vai onko tässä kyse jostain uudesta keksinnöstä, että kuka saattaa ja ketä? Ei ymmärrä:O
Entä jos isää ei ole. Isä voi olla jäänyt täysin vieraaksi tai jopa kuollut.
Mutta: minunkaan mielestäni ei saattajalle tarvitse runoja rustata. Ei miehet sellaista ymmärrä... Itse veljeltäni kysyin puhelimessa: "suostutko todistajaksi?" ja se oli siitä ihan uskomattoman otettu. Miehet (kokemukseni mukaan) ymmärtävät paremmin suoraa puhetta...
saattaja? Sehän symboloi naisen itsenäisyyden puutetta, eli sitä vanhaa tilannetta että hän naimattomana ollessaan oli isänsä vallan alla ja omaisuutta, ja sitten isä luovutti tyttärensä aviomiehen omaisuudeksi ja vallan alle. En ikinä suostuisi enää tuollaiseen.
Minustakin on kornia, jos isukki saattelee aikuisen 25-40 vuotiaan, jo vuosikausia sitten kotoa muuttaneen ja miehen kanssa useamman vuoden yhdessä asuneen naisen sulhasen luokse. Sellaisiahan useimmat morsiamet ovat. Kotoa muuttava neitsytmorsian on asia erikseen, mutta heitä harvemmin enää löytyy. Minusta on fiksua, että aikuinen ja itsenäistynyt nainen kävelee tuon matkan yhdessä tulevan miehensä kanssa eikä isän, saati sitten jonkun kaukaisemman sukulaisen kanssa. Amerikkalaisissa bridezilla-ohjelmissa raihnaisen ja säikyn näköiset isäpapparaiset taluttavat nelikymppisiä kullanuppujaan alttarille, mutta meidän ei ole pakko ottaa heistä mallia, eihän..?
minusta toi taas on aiheellista, tosin olen ehkä eri asemassa kun useat neitsyt en kyllä enää ole mutta kotoa muuttava 19.v ja olen menossa naimisiin kesällä ja musta olis tosi kiva että isä pääsisi mua saattamaan alttarille ( johon kyllä epäilen ettei hän suostu) vaikka ei musta hevillä luopuiskaan isä siis kun olen syntynyt samana päivänä kun isä eli olen hänen "syntymäpäivä lahja"
Sinun kohdallasi saattaminen on ihan ok, mutta ajattele nyt vähän, että isä luovuttaa jonkun 40-vuotiaan, jolla on vaikka kuinka paljon itsenäistä elämää takanaan... Toivottavasti kukaan ei sentään pyydä isäänsä saattamaan, jos kyseessä on jo 2. tai 3. häät, nykyään kun kaikki hommat tuntuvat menevän ihan överiksi:O
Miksi et ole jo kysynyt asiaa isältäsi suoraan, kun kerran mietit asiaa. Miksi hän ei haluaisi suostua siihen?
Minä haluan että isäni saatta minut ehdottomasti kirkon käytävää tulevan aviomieheni luokse. Olen 25 vuotias mutta en koe itseäni liian vanhaksi siihen että isäni saattaa. Minun mielestäni se on hieno perinne ja tärkeä tehtävä isälle.
Itse aijon pyytä isääni saattajaksi tällä runolla:
Nyt isäinpäivä on, ulkona pimenee,
vaan päivääs näin yhdessä vietetään.
Kortin tän sulle mä toin,
rakkaudestas kiittää nyt voin.
Mut yhtä asiaa vielä pyytäisin sulta,
minut alttarille saatatko isäkulta?