Onko kellään kokemusta, miten suhtaudutaan entisen huostaanotetun opintojen tukemiseen toisella paikkakunnalla. Tilanteemme on se, että nuoremme oli sijoitettuna, mutta huosta on nyt purettu. Nuori on lähdössä peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin vieraalle paikkakunnalle. Tottakai edessä on mm. asunnon hakeminen, nuori itse kokee esim. asuntolan vaihtoehtona liian levottomaksi, eli tavallinen vuokrakämppä olisi ykkösvaihtoehto. Onko sosiaalitoimi velvollinen avustamaan milläänlailla nuorta? Onko teillä kokemuksia vastaavasta, millaista avustusta on ollut mahdollista saada?
Nuoren
jälkihuolto
6504
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
selostus mitä jälkihuolto lapsen tai nuoren kohdalla merkitsee.
Etukäteen voi myös lähettää vaikka lapsen tai nuoren omalle sosiaalityöntekijälle ehdotelman siitä millaista jölkihuollon tarvetta esimerkiksi nuorella on.
roskakoriin.
Täysin riippuu kunnasta ja sen rahatilanteesta, sekä sosiaalityöntekijästä.
Jälkihuollossa on sosiaalityöntekijä joka vastaa raha-asioista ja ns. jälkihuollon työntekijä jonka pitäisi huolehtia jalkihuollossa olevan nuoren käytännön asioista ja tuesta. Nämä kaksi sektoria eivät pelaa yhteen. Toistuvasti toimeentulotuki on ollut myöhässä ja asunto olisi irtisanottu ja nuori olisi ollut ilman ruokaa, jos ei olisi vanhempaa rahoittamassa ja valvomassa nuoren asioita.
Käytänössä se on meillä mennyt niin, että sossut lupaili kaikkea hyvää nuorelle, kun tämän "hoidon saamiseksi tehty huostaanotto" päättyy. Ilman mitään valmisteluja ja suunnitelmia, nuori sitten siirtyi ns. jälkihuoltoon. Tavarat tuli jälkikäteen sijoituspaikasta jätesäkeissä, vaikka nuori oli pakannut ne laatikoihin! Ne oli vielä sijoituspaikka tarkistanut ja heittänyt jätesäkkeihin!
Hankin itse asunnon, selvitin koulutilanteen ja kävin nuoren kanssa tutustumassa kouluun, hankin ja takasin (oli vielä 5kk vaille 18-v.) pankkikortin, vaatteet ja irtaimiston asuntoon. Nuorelle myönnetään ensiasuntoa varten 600€ (kuitteja vastaan) ja sillä on kaikki mahdollinen saatava. Sekin raha tuli viiveellä jälkikäteen, kun käsittely kestää. Kolme kertaa olen joutunut vuokraan antamaan rahat, koska sossut on vaihtuneet ja uusi ei ole heti huomannut hoitaa asiaa. Kirjalliseen muistutukseen sain vastauksen, että kyseessä oli organisaation uudistus!
Käytännön kokemuksesta voin sanoa, että lapseni ei olisi selvitynyt jos ei olisi vanhempaa. Sijoituspaikassa ei opi niitä asioita joita kotona normaalisti opetetaan ja joita vanhemman ohjaamana saa harjoitella. Nuori oli täysin tietämätön miten hankitaan esim. pankkikortti, asunto, sähkösopimus, kotivakuutus ja kuinka ylipäätään saadaan toimeentulotuki noin 380-390€/kk riittämään elämiseen ja kuinka sitä haetaan!
Toimeentulotuki pitää hakea joka kuukausi. Joka ikinen kuukausi, pitää täyttää hakemus ja liittää kaikki kuitit, sekä pankkitilin tiliote. Mikäli sairastuu ja saa lääkkeitä, niin budjettiin pitää saada rahat jostain muualta, kunnes taas kuittia vastaan saa ne hakea seuraavaan toimeentulotukeen. Itse ihmettelen ettei edes asunnon vuokraan tarvittavaa summaa voida maksaa ilman eri hakemusta. Asumistuen onneksi saa yhdellä hakemuksella, ettei sitä tarvitse joka kuukausi rustata.
TS. suomeksi sanottuna, jälkihuolto tarkoittaa sitä, että nuorenne kohdalla joudutte hakemaan asumistuen ja muut mahdolliset tuet, joihin hän on oikeutettu ja loput tulee toimeentulotukena. Nuoren ongelma on se, että ensin pitää ostaa esim. opiskelukirjat ja sitten kuittia vastaan saa rahat. Kysymys kuuluukin, kuka myy kirjat ilman rahaa? Sama on kaikkien muiden hankintojen suhteen ja sama koskee myös sitä 600€ kodinperustamistukea. Mikäli ei ole omaista joka rahoittaa niin, voi, voi.
Eniten itsäni suivaannuttaa, tämä sosiaalihuollon nuoren tukeminen jälkihuoltoon ja erottaminen perheestään. Kuka normaali perhe potkisi 17-18-vuotiasta itsenäiseen elämään? Koulu kesken, ammatista ei tietoakaan ja normaalit arjessa tarvittavat taidot vielä opeteltava. Niipä äiti opettaa ruoanlaittoa ja hankintaa, siivousta, vaatehuoltoa ja raha-asioiden hoitoa.
Olisin sen voinut tehdä kotonakin, ilman että tarvitsee hyvätä kahden asunnon väliä. Mielestäni jäkihuolto vain harhaanjohtamista, että naille sijoitetuille olisi jokin yhteiskunnan tarjoama tuki, näin Hyssälät ja muut peruspalveluministerit saa sanoa, että kyllä on olemassa jälkihuoltoa! Se ei paljoa auta jos jälkihuollon työntekijää nuori tapaa 1-2xkk, jos sitäkään.
Toivottavasti teillä pelaa paremmin!
sitä kun nuoren äiti oli kuollut,jotta 18v.
täytettyä sai lähteä kadulle.Siihen loppui jälkihuolto.
tyyppi
- vaatimassa lapselleen kouluun erityistä opetusta
- terveydenhuollon palveluita
- päivähoidon tilannetta vahdi kuin vahtikoira (henkilökunnan määrä jne)
- harrastamiseen palveluita vaatimassa vaatimisten jälkeen (kaikille!)
- ?
Aina on oltava lakikirja mukana, kun kunnan palvelutiskiin astut
(ja jo ihan peruspalveluistakin, niitä lain kansalaisilleen määräämiä ja tarjoamia,
olet anomassa, pyytämässä, vaatimassa....)
ja asiaasi kuntaan päin esität.
Mitään ei enää tule vaikka laki niin määrääkin, kuntien lakien rikkominen on jo niin arkipäiväistä
että suorastaan hämmästyy, jos jossain päin tätä armasta Suomenmaata kunnasta joku saa lainmukaista palvelua ja automaattisesti ja vielä ilman hirvittävää paperisotaa ja valitusrumbaa!
Hankalintahan esimerkiksi tässä jälkihuollon tilanteessa on se, että jos ei ole enää nuorella vanhempia siinä rinnallaan
niin mitään ei kunnan suunnasta todellakaan automaattisesti tule tai tipu!
Kuka näiden sijoitettujen nuorten asioita sitten vahtii ja huolehtii?
Nykyisen lain mukaanhan jokaiselle huostaanotetulla lapsella, nuorella
on nimetty lastensuojeluviranomainen,
joka huostaanotetun asioista huolehtisi
taikka edunvalvoja, jos sellainen on nimetty
(ja joka ymmärätäisi, että lapsen etu on hänelle kuuluvat palvelut, lain noudattaminen, jälkkihuollosta huolehtiminen jne).
********************************
Aulalle postia.....
olla sekin että siellä lastensuojeluviranomaisen pallilla istuu "joku"
jolla ei ole mitään tajua eikä tietoakaan edes perusasioista
puhumattakaan
että olisi jotain tietoa mitä työtä on siinä pallilla vs., vp.... viranomaisena tekemässä.
Sellainen pallittajahan täytyy opettaa (pakottaa)
suorastaan katsomaan
1) lakikirjasta viranomaistyön ja hallintoon liittyvät ja kuuluvat lainkohdat
2) lakikirjasta oman hallinnon alansa lait ja määrykset.
Sellaista se valitettavasti on nykyään
- kuntalaisten palvelu.
Ja monessa kohtaahan on vain yksinkertaisesti anottava, haettava, vaadittava ....
kunnasta kirjallisesti asiaansa,
ja kun saa päätöksen kuntansa viranomaiselta
(yleensä kielteinen) siitä on valitettava lääniin
ja kun sitten saa sen läänin päätöksen
(missä yleensä kunta määrätään noudattamaan lakia! ja antamaan palvelu, tuki tms.)
niin sen jälkeen sitten saat kunnastasi sen mikä sinulle, perheelle
olisi pitänyt jo alunperinkin automaattisesti antaa, myöntää jne.
"inharealistisesta" vastauksesta. Näin olen epäillyt asian olevan, että suurimmaksi osaksi jälkihuolto on pelkkää sanahelinää. Aivan älyttömän hankalaksi tehdään, jos toimeentulotuki täytyy hakea erikseen joka kuukausi. Taitaa olla parempi vaihtoehto, että hommaamme itse lapselle asunnon ja otamme irtaimiston ja opiskelukirjojen hankkimiseksi vaikka omiin nimiimme pienen pankkilainan. Jotenkin tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta, että yrittää olla mahdollisimman vähän tekemisissä sosiaalipuolen kanssa tuon sijoituksen jälkeen. Ärsyttävää on se, että sosiaali-ihmiset ovat nuorelle itselleen hehkuttaneet, miten hänestä huolehditaan... ja nuori elättelee unelmia ja suurinpiirtein jo sisustaa kuviteltua asuntoa. Jos kaikki mahdollinen tuki sitten aikanaan tulee kerjäämällä ja miljoonia lanketteja täyttelemällä joka kuukausi, niin ennemmin maksan lapseni puolesta pankkilainaa.