Fenestra sitten teki ekana fiksusti matalaenergiaikkunan. Melkein kaikilla valmistajilla on suunnitteilla sama konsepti, mutteivat ehtineet vielä messuille.
Fenestran edellä
kävi-jä
182846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei pidä paikkaansa tuo asia. Me pyydettiin Fenestralta, Pihlalta, Skaalalta ja Tiiviltä viime vuoden syksyllä tarjous matalaenergiaikkunoista. Fenestra ja Tiivi vastasivat, ettei heillä ole tarjota sellaista. Pihlalta ja Skaalalta löytyi tarjota matalaenergiaikkunaa. Otettiin Pihlan ikkunat kun Skaala sanoi, että heiltä saa vasta keväällä alumiinipuitteista matalaenergiaikkunaa.
Fenestraa ainakin myytiin Jyväskylän messuilla. Samoin Skaalaa.
kirjoittikin viime syksyn tilanteesta. Nythän on jo kevät.
Tiivilläkin on Fenestran tyylinen 3 1 ikkuna.
Siis skaala tai pihla matalaenergiaikkunan edelläkävijä ja kehittäjä.
Nämä nyt esitellyt ikkunat ovat ihan eri tyyppisiä kuin nuo viime syksynä saatavilla ollut. Eli kyllä Pihla ja Skaala ovat ainoat tuon ikkunatyypin tarjoajat jatkossakin. Tai ilmeisesti Pihla on ainoa.
Itse asiassa skaalalla on parhaimmilla koko ikkunan energia-arvoilla oleva ikkuna markkinoilla ja ollut jo suksyllä. Ja paksumpi sisäpuitteen lasielementti kuin muilla valmistajilla.
Kuulkaas nyt kaikki!
Kahdella eri tavalla toteutettuja nelilasisia ikkunoita on ollut jo lähes 30 vuotta.
Oli nelilasinen kiinteä ikkuna, jossa yksi selektiivilasi ja kolmessa välissä kaasu.
Sitä teki moni erityslasivalmistaja ja ostaa saivat kaikki ikkunavalmistajat.
Samoin oli tyyppi MSN, jota tehtiin kahdella eri tavalla
- toinen tapa oli laittaa MSK ikkunan sisäpokaan selektiivierkkari ja sitten oli välipoka ja ulkopoka
- ja toinen tapa oli laittaa sekä sisä- että ulkopokaan erkkari jso kun sai selektiivierkkareita, niin vaikkapa selektiivierkkari
Silloin ei tunnettu sanaa matalaenergiaikkuna, mutta tuote oli olemassa.
Se oli jopa himpun arvoiltaan parempi, kun ulkopoka oli puuta.
Taitaa olla kirjoittajat nyt nuoria veikkoja!
ei näköjään ikäkään tuo viisautta.. nelilasisia ikkunoita on varmasti saanut 30 vuotta niiden u-arvot ja e-arvot onkin sitten aika kaukana matalaenergia ikkunoiden tasosta eli a-energia luokan vaatimuksista.. kannattaa perehtyä vtt:n mittauksiin..
kyllä se vaan niin on, että Huittisissa Glasson Oy teki selektiivieristyslaseja ja tuon yrityksen käyttämää selektiivilasia pinnoitettiin mm. niinkin eksoottisessa maassa kuin SUOMI. Nimittäin muistini mukaan alavudella oli Suomen Lasinjalostus- niminen yritys, joka pinnoitti lasia (silloisella menetelmällä eli sputteroimalla tyhjiötilassa).
Ja jos ei muistini petä, yritykset omisti silloinen Lasitukku Oy.
Eikä nuo selektiivilasien arvot ole vuosien mittaan kovin järisyttävästi muuttuneet.
Jos silloinen 2K4-15-selektiivieristyslasi pannaan samalla tavalla sisä- ja ulkopokaan kuin nyt, niin enpä usko oltavan järin kaukana A-luokasta.
Muuten nuo nykyiset luokitusarvot Vtt laskee pääosin tietokoneohjelmin. Onko vielä A-luokkaa lainkaan mitattu eli testattu?
Kyllä niitä on mitattu ikkunoista. tervemenoa motivan sivuille katsomaan tuloksia. näiden vanhojen niin sanottujen mse-ikkunoiden (2K4-15-selektiivieristyslasi) "energian kulutus" on noin 70% suurempi kuin nykyisten alfa-luokan ikkunoiden. Ja ne yltävät energia luokituksessa sinne jonnekkin D-luokkaan.
Matalaenergia ikkunoissa on nelinkertainen lasitus eikä kolminkertainen. Molemmissa puitteissa lämpölasielementti, tai sisäpuitteessa kaksi (fenestran ikkuna).
Uusimmilla 3-kertaisillakin päästään A-luokkaan. Kehitys jyllää.
Motivan tulokset eivät perustu VTT:n testin tapaisiin määrittelyihin.
fiksu ratkaisu, "kiinteä" ikkuna varustettuna neljännellä lasilla tuulettuvalla välitilalla.
Tuossa ei ole mitään ihmeellistä, hintaa saatu vaan lisää...tyhmät maksaa...näin se menee....
Sitten tulee isoilla ikkunoilla suuret ongelmat kun ne on vielä avautuvia...kaikkiin taloihin niitä ei voi edes laittaa kun seinä kaatuu mukana kun ikkunan avaa ;)
uutuudet aina vikoja täynnä.mitenkä huurtuu.kuinka kävi itsepuhdistuvan lasin
Sillä voin väittää kokemuksella, että esim 1,0 U-arvon ikkuna vastaa 5-lasia ja mitä tapahtuu pakkasella=> ulkopuite huurtuu. Eli miettikää ainakin siinä vaiheessa kun valitatte isännöitsijälle kun ulkopuite huurtuuuuuu.
Pihlalla ja Skaalalla löytyy ikkuna, jossa sekä sisä-, että ulkopuitteessa 2K eristyslasi. Fenestralla ja Alavus Ikkunoilla ulkopuitteessa 1K lasi ja sisäpuitteessa 3K eristyslasi. Laskennallisesti ei näillä vaihtoehdoilla liene suurta eroa, mutta ihmetyttää näin maalaisjärjellä tuo 2K elementti ulkopuitteessa, kun puitteitten välitila kuitenkin tuuletetaan. Käytännössä siis 1+3 lienee paljon parempi ratkaisu. Eri asia on sitten kannattaako U arvon paranemisesta ^1:stä ~0,8:aan maksaa 20%-30% enemmän. Uskoisin, että huomattavasti parempaan lopputulokseen päästään edullisemmin esim. yläpohjan eristepaksuuden pienellä lisäyksellä.