Kovasti jossain vaiheessa kaipaisin sitä kauniimpaa osapuolta luokseni, sitä toista puoliskoa, joka täydentää minun miehekästä puoltani. Tavallaan haluaisin elää hetero suhteessa, mutta en voi sillä olen fyysisesti tyttö. Tuntuu mahdottomalta ikinä löytää ketään tyttöä, joka ymmärtää minua ja transsukupuolisuuttani ja kaikkia sen mukana tuomia ongelmia ja ahdistuksia. En haluaisi elää lesbosuhteessa, vaan mahdollisimman normaalissa. Ei mitään lesbokavereita, jotka tapaa aina toisiaan viikonloppuna, ja tuo tyttöystävänsä näytille. Pelkkä ajatuskin jo ahdistaa, sillä en mielestäni ole lesbo.
Entäs sitten "se"? Sellaista ei tunnu itseltään löytyvän, kiinnostusta koko asiaan. On vaikea kiihottua toisen tisseistä, kun omat ovat jokapäiväisen ahdistuksen kohde. En pysty kuvitellakaan harrastavani sitä itteään jonkun kanssa, sillä en koe kehoani omaksi. Tunnen epämiellyttävää oloa jos katson itseäni tai kosken itseeni. Löytyykö mistään sellaista tyttöä, joka jaksaisi ymmärtää, etten kykene tällä keholla harrastamaan semmosia intiimejä juttuja... Tuntuu vaan niin pieneltä mahdollisuudelta ikinä törmätä semmoiseen ihmiseen joka jaksaisi odottaa, tuntuu siltä että "se" on suhteessa kaikki kaikessa, se yksi tärkeimmistä asioista. Eikai ole mitenkään epänormaalia, etten ole seksuaalisesti kauheen aktiivinen?
Tämmöne hölmö vuodatus. Jos vaikka löytyisi kohtalonveljiä.
Entäs sitten "se"? Sellaista ei tunnu itseltään löytyvän, kiinnostusta koko asiaan. On vaikea kiihottua toisen tisseistä, kun omat ovat jokapäiväisen ahdistuksen kohde. En pysty kuvitellakaan harrastavani sitä itteään jonkun kanssa, sillä en koe kehoani omaksi. Tunnen epämiellyttävää oloa jos katson itseäni tai kosken itseeni. Löytyykö mistään sellaista tyttöä, joka jaksaisi ymmärtää, etten kykene tällä keholla harrastamaan semmosia intiimejä juttuja... Tuntuu vaan niin pieneltä mahdollisuudelta ikinä törmätä semmoiseen ihmiseen joka jaksaisi odottaa, tuntuu siltä että "se" on suhteessa kaikki kaikessa, se yksi tärkeimmistä asioista. Eikai ole mitenkään epänormaalia, etten ole seksuaalisesti kauheen aktiivinen?
Tämmöne hölmö vuodatus. Jos vaikka löytyisi kohtalonveljiä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
ymmärrän sun tilanteen paremmin kun osaat kuvitella. oon itse hetero/bi? tyttö ja oon deittaillut ftm:n kanssa. me oltiin kumpikin ihastuneita, mutta "siihen" ei koskaan menty.
mä en aluksi ymmärtänyt miksi (arvailin kyllä) ja mun ihastukseni ei asiasta halunnut puhua suoraan. asiaa välteltiin.
mä halusin puhua ja tietää mistä on kyse. olisin ollut vamis odottamaan ja tekemään asioiden eteen jotakin..tämä toinen osapuoli koki, että on helpompaa antaa asioden olla ja tällä hetkellä emme ole missään tekemisissä.
asioita mietittyäni ja asioista keskusteltuani useiden ihmisten kanssa, ymmärrän vasta nyt mistä oli kyse! ja oon todella surullinen, että kaiken piti mennä näin.
mä olisin ymmärtänyt ja ollut tukena!
sunkin on siis hyvä tietää, että tällaisia tyttöjä kyllä löytyy! :)
Wau, tuli jotenki semmonen juhlava olo jo pelkästään siitä et jopa 3lla viestillä oli kommentoitu tätä aihetta. Mutta vielä juhlavampi olo tuli siitä, että mun luulo ymmärtämättömistä tytöistä murtui.
Haluaisin näin täällä kysyä ensinnäkin, että etkö siis ole varma omasta suuntautumisestasi, kun laitoit tuohon kysymysmerkin siihen kohdalle? Olen ymmärtänyt, että jos ihminen on hetero(jokainen tietenkin määrittelee tämän omalla tavallaan) hän ei kykene olemaan samaa sukupuolta olevan kanssa. Ja taas bi-tytöt tuntuvat olevan niin vähemmistöä, että tuskin itse sellaiseen "harvinaiseen ilmiöön" edes törmäisin. Kyllähän sitä itselle heterokin ihan kelpaisi, saattaisi vaan olla kovin hankalaa, jos vastapuoli heiluu mukana hetken ihastumisen johteesta, eikä todellisuudessa kykene olemaan minun kanssani. En kestäisi enää toista tapausta...
Olisitko sinä ollut valmis elämään hänen kanssaan 'vaikka maailman ääriin', vai oliko se pikemminkin sellaista kokeilua/itsensä etsimistä?
Minkä ikäinen muuten mahdat olla? :D No vitsi vitsi, sunnuntai illan huumaa.
jos yhtään piristin! :)
Oon seurustellut tytön kanssa (todella poikamainen), joka määrittelee itsensä lesboksi. Lisäksi deittaillut tämän ftmn kanssa. Siispä en osaa itseäni ihan heteroksi määritellä eli kaipa mä bi olen jos on pakko johonkin lokeroitua :)
Mulla kyseessä ei ole ollut kummassakaan tapauksessa mikään hetken huuma tai kokeilu. Toinen oli rakkautta ja toinen ehti johtaa ihastumiseen.
Vaikeaa sanoa olisinko ollut valmis, sillä tämä toinen osapuoli teki mahdottomaksi sen, että olisimme tutustuneet aivan kunnolla! Mutta jos kaikki olisi jatkunut, olisin ihastunut ja rakastunut, niin aivan varmasti olisin ollut valmis 'maailman ääriin'
Kaikki tällainen tietysti riippuu siitä, mnkälaisen tytön tapaa. Mä olen ihmisenä sellainen,että rakastuessani teen kaikkeni sen toisen ja suhteemme puolesta! Sitä odotan myös toiselta! Oon 25.. :D
Vai että 25 vuotta...hmmm *hieroo käsiään yhteen* ... :D no ei, ei meil oo ku vaan 5 vuotta ikäeroa(itse tietenkin se nuorempi).
Mun exhoito osas kyl tehdä suhteen puolesta paljon, mut loppu pelissä se heterous vaan meni sen edelle, et ei mahtanu enää mitään ja niinhä se siihen loppu. Ne oli aika myrskyisiä aikoja, ku hän paljon huomautteli, etten saa tehdä tiettyjä ilmeitä tai käyttäytyä tietyllä tavalla ym, sillä se on naisellista. Se oikeastaan vielä enemmän hämmensi omaa oloaan, omaa sekavuuttaan. Ja siksi olisikin ihan positiivinen puoli, jos seuraava yksilö pystyisi hyväksymään minut tällaisena 'sekasikiönä'. Olis kiva sellainen nätti tyttö, jota vois käyttää kotonakin ja ottaa matkalle mukaan. Ja et se olis viel sisäsiisti nii siin olis jo unelmaa.. :)
Oletko itse siis enemmän naisiin, vai miehiin menevä? Tai no sanotaanko, että onko makusi poikamainen vai feminiininen?
vai että viisi vuotta..:)"sisäsiisti" hih! :D
mun maku on ehdottomasti poikamainen! ihastun miehiin tai todella poikamaisiin tyttöihin..ja olen nätti :)
Tässähän on selvästi vihjailun makua...
...mäkin olen komea.. :D
Mut mitenkäs sä tunnistat sit kadulla ne tytöt, jos nekin näyttää ihan pojilta? Siis jos nyt pokaat miehet suoraan lennosta..
Eikö se naisten keho tuota mitään ongelmaa, tai vaadi hyväksyntää, tai herätä mitään yökötystä sulle, siis jos olet tytön kanssa?
Pystyisitkö perustamaan ihan kunnon perheen jonku tytön kanssa, lapset ja kaikki? Ite haluaisin olla sit joskus jonkun tytön lapsien 'isä'...ja antaa kaikkii isällisiä neuvoja ja mennä pojan kanssa kalaan jne. Mut jotenki tuntuu vaan siltä et se ei vois olla ikinä mahdollista..
en mä kauheesti kadulta bongaille ketään..katselen kyllä ja tutka on kehittynyt :)nää ihmiset on aikalailla vaan tipahtaneet jostakin mun elämään..koulusta, ystävien kautta ja baarissakin on joku tullut iskemään..
eikä naisen keho tuota yökötystä! ei ollenkaan! tärkeää on se, että toinen osapuoli on todella poikamainen käyttätymiseltään ja ulkonäöltään (mutta kroppa ei haittaa!) kaipa mä siis olen poikamaisiin tyttöihin ihastuva bi-tyttö..
ja aivan varmasti se on mahdollista, että saat olla vielä jonkun lapsen isä :) mä oon ihan myyty tolle sun kommentille "..mennä pojan kanssa kalaan jne.".
itse olisin valmis perheen perustamiseen jne..jos rakastuisin ftmn. mulle rakkaus on tärkeintä. olipa se ketä rakastan mies, ftm tai poikatyttö..niin teen rakkauden eteen kaikkeni.
Joo no mulle ei ihmiset kauheasti elämään tosta noin vaan putoile, ei ole pahemmin kavereita, en ole koulussa, ei ole töitäkään tällä hetkellä, ja varsinkaan baarista en ajatellut ketään bongata sillä olen tavallaan absolutisti. Eli tutka ei ole kyllä ehtinyt kehittyä mihinkään suuntaan. :D
Olen välillä miettinyt, että miksi ne tytöt jotka katselevat todella poikamaisia tyttöjä eivät samantien sitten katselisi pelkkiä miehiä, siis jos ovat biitä. Mutta kai se on vaan sitten sitä rikkautta, että voi rakastua sukupuoleen katsomatta.
Tietääkö perheesi sun näistä aikaisemmista ihmissuhteista? Itseäni tavallaan pelottaa, jos menettääkin sitten suvun, jos he joskus saavat tietää minusta ja minun mahdollisista seurustelukuvioista..mutta jos joku oikea kohdalle osuu, eikai sillä todellisuudessa mitään väliä olisi.
mä oon itsekin miettinyt tuota, että miksei sitten pelkästään miehiä jos tytöistäkin haetaan maskuliinisuutta..se on kuitenkin eri asia. vaikeaa selittää..jollakin tapaa muhun vaan vetoaa tytöt, jotka ovat todella maskuliinisia..tai ftmt.
mun perhe ei tiedä..oon ajatellut, että kerron kunhan löydän sen oikean ihmisen vierelleni..
eikö sunkaan perhe tiedä? miten olet onnistunut salaamaan? mistä päin Suomea olet?
Aivan..
Ja joo, mun perhe ei tiedä että olen kerran seurustellu, mutta saavat tietää sitten, kun/jos sen oikean vierelleni löydän.
No salaaminenhan on vallan helppoa...ei kerro. :D Kyllähän ne vähä vihjaavia kysymyksiä heitti silloin ku olin aina menossa 24/7 yhden tytön kanssa yks kesä. Mut ku en itekään tienny olevani ihastunu nii helppohan se oli sit sanoa et kaveripohjalla ollaan. :D Siis olen ollu tässä elämässä ihastunut tyttöihin muutamia kertoja, poikiin enemmän. En kuitenkaan usko että voisin olla pojan kanssa. Mutta se siitä.
Ja vanhemmat osasi tietenkin epäillä sen takia, ku iskän veli on homo. :D Oon saanu perintöä..tosin en kyl ole homo vaan hetero mielestäni.
Asun etelä-suomessa. Kuis sinä?
Mutta siis eli nyt en lähes 3 vuoteen ole ollu ku vaan tyttöihin ihastunu...olen muuttunu mies. :)
mun on vaikea kuvitella, että sä olet tuntenut vetoa myös poikia kohtaan, vaikka itse koet olevasi poika?? oletko siis ehkä bi? entä tunnetko samalla tavalla vetoa tyttöjä ja poikia kohtaan? ja onko kiinnostus poikia kohtaan nyt täysin hävinnyt?
sun perhe kuitenkin tietää, että koet olevasi poika?
olen myös Etelä-Suomesta..
Nyt rupee jo kuulostamaan samalta kuin exän suusta noi poikajutut.. Mutta kyllä näin on käynyt, olen ollut elämässäni ihastunut poikiin, mutta samalla olen myös ollut heille kateellisia. Itse ajattelen asian niin, että olen vain etsinyt itseäni ja silleen. Ensimmäinen ihminen johon lapsena tavallaan ihastuin oli kuitenkin tyttö..
Enää en tunne mitään vetoa poikiin. Ja silloin kun vielä olin ihastunut joskus lievästi, tunsin silti jonkinlaista ahdistusta asiasta, enkä ikinä ajatellut mitään 'sellaisia'.
Mun perhe ei tiedä musta mitään, sillä pelkään kertoa, etten menetä onnellista sukulaisrakkautta. Varsinkin pelkään menettäväni suvun miesten suosion. Tarkoitan sitä, että esim. monen vuoden uurastuksella olen saanut miespuolisen suurimman idolini/roolimallini hyväksynnän. Ja pelkään, että menetän sen jos he saavat tietää. Nää on niin monimutkaisia juttuja..
no nyt ymmärrän paremmin..:)
mutta etkö sä näytä pojalta?? miten sun perhe ei mitenkään huomaa sun käyttäytymisestä jne että olet ftm? vai menetkö sä vaan poikamaisesta tytöstä..?
sen kyllä ymmärrän, että monimutkaista on..se on tullut nähtyä!tarvitsisit nyt ihanan tytön vierellesi tueksi.. ehkäpä avautuminen perheellekin sitten onnistuisi!?
Näytän joo kyllä täysin..ainakin omasta mielestäni. Ei kai ne tajua että on tämmösiä ihmisiä, tai et miten just omas perhees vois olla. Kai ne luulee et oon vaan poikamainen..
Joo kyl joku tukeva(ei koollisesti :D) tyttö olis aika hyväkin saalis tämmösinä aikoina. Sit kertominen tosiaan olis varmasti paljon helpompaa. Eka veljelle, ja sit vanhemmille..
..kauniin, ihanan tytön löytämisessä! :)
kyllä sua vielä onnistaa! jos haluat vielä vaihtaa ajatuksia, niin onko sulla suomi24 s-postia tms?
Kiitti vaan.
Joo no ei mul ole suomi24 sähköpostia, on kyl yks toinen mut eiköhän tää ihan ollu riittävää jo. Ku en oo semmosta mailityyppiä. :) Se yks maili on vaan työasioita varten..
että jos haluat keskustella/kirjoitella asioista enemmän, niin keskustelen mielelläni! :)
Vaikka olen itse m2f-keissi tiedän tasan miltä susta tuntuu. Kauheeta kun ei voi hyväksyä kroppaansa. Mutta hoidot kyllä auttaa. Nyt mulla on ollut jo vuosia perushyvä olo. Ja voin hyväksyä itseni. Ja olen nainen kaikkien silmissä. Yritä vaan jaksaa, kyllä se siitä.
Olen kamalan kiimainen, mutta kroppa kun on vielä mitä on, joten tässä vaan yksinään ja turhautuneena joutuu odottelemaan, jos löytyisi ketään koko maailmasta, joka kiinnostuisi mun kaltaisesta tyypistä ja olisi valmis tyytymään siihen mitä saa (ei nimittäin meikäläiseltäkään onnistu seksi näillä välineillä). Ongelmana on kun pitää olla aitoa ja pitää olla jompaa kumpaa. Ja se kaikki vie aikansa, ja ihmiset on valikoivia.
Mutta tuosta naiskeho-hommasta: olen ehkä bi, mutta koska tunnen oman kehon kautta suurta vastenmielisyyttä naiskehoa kohtaan, en pidä itseäni bi:nä, enkä erityisemmin haluaisi seksiä naisen kanssa. Mutta luultavasti tilanne muuttuu sitten sitä myötä kun vartalokin alkaa muuttua pois naisellisesta (ainakin noin olen kuullut). Eli tuon suhteen ei varmaan tarvitse sinunkaan surra.
:D Heh, tästä tuli omista ongelmista valittamista.
No, veikkaan että sulla on paremmat mahdollisuudet löytää ymmärtäväinen nainen kumppaniksi (naiset kun tuntuu yleensäkin olevan helpommin hyväksyvämpiä mitä tulee toisen kehoon) kuin mulla löytää ymmärtäväinen mies.
Voi kyllä olla et on tosiaan vaikeampi löytää ymmärtäväistä miestä. Tosin yks kaveri joka on tavallaan kans ftm, sil on poikaystävä. :D kyllä..luit oikein. Mut sil poikaystävälläkin on ollu sukupuolettomuus kokemuksia, eli ne on vähä semmosia erilaisia molemmat. Niil kuulema vaihtuu (poika/tyttö)roolit päivässä moneen kertaan..
trans-miehistä joilla on poikaystävä, mutta en sitten tiedä mistä sellaisia miehiä löytää. Tietty jos vastaan tulisi toinen trans-mies (tai bi-mies), niin siinä mielessä olisi toivoa, mutta aika hankala taitaa olla löytää sellasta miestä joka olisi vähän avarakatseisempi.
Että onneksi olkoon vaan kaikille jotka ovat löytäneet ns. toisen puoliskonsa. Sellaiset ihmiset ovat harvinaisia. Pitäkää niistä sitten kanssa kiinni.
Minä kyllä löysin sen omanpuoliskoni, sen sielunkumppanin. Hän vaan oli minusta eri mieltä ja tajusikin olevansa hetero. Sen pituinen se.
Aina ei mee nallekarkit tasan.
ainakin ehkä muutama. mulla sama juttu, oon homo f2m ja en pysty tekeen 'sitä' enkä ees seurusteleen, ku se tuntuis vaan valehtelulta itseä ja kumppania kohtaan. että et sää oo yksin tässä asiassa :)