Yön tina leviää ihollesi,
saattaa sen kiiltämään
valuu
lipuu
p
e
h
m
e
ys
hajusi tunkeutuu käsiini,
hengitän sitä kiduksillani
silmäsi ovat asfalttia, ah niin viiltävänkovaa,
haurasta,
olet sisältä märkää, mustaa vadelmaa... sanot sitä mitä
et uskalla odottaa, teet sitä mitä haluan mutta
et halua
missä raja? en löydä, kuinka päästä perille sinusta?
Missä?!
lukemisesi niin vaikeaa, se saa minut jatkamaan
en pysy perässä mutta
tahdon, aion parhaani
en kuule mitään, vaikka
näen huultesi liikkuvan, nopeasti
apua tarvitaan
kysyn mikä hätänä
tarraat päähäsi ja jännityt
anteeksi
en tiedä mitä tehdä
en enää osaa, en pysy mukana
Kun sanat menettävät merkityksensä,
sanot, ilmennät vain sontaa
et koskaan
puhu mitä pitäisi
miksi pitäisi??
ihminen, olet kivi,
mitä tarkoitat?
juuri sitä...
sanoja, pelkkiä sanoja
olenko minä..?
oletko sinä...ihminen?
olet mitä olet sitä olet
älä kysy miten voin, vastaan
hyvin, aina hyvin kurkistan silmänrei`istäni
hums
miten uskalsin ?
koska olet rohkea,
ainoa
niin kuin kaikki muut
Uusi yritys muttei viimeinen
ehkä toiseksi viimeinen?
ihan miten haluat saada minut
muttei ikuinen hetki ole
hetkessä ohi
kohtaan katseesi et käänny
tihkun sadevettä, se kastelee sinutkin
löydän sinut hetkeksi, saan kiinni sinusta
kiedon ympärille pyristelet vastaan
puristan, vihdoinkin hengität
salpaannut jarrutat
en kaipaa kiitosta
yhtään sanaa enempää sillä
sain jo minkä
halusin, sen minkä
halusit
saattaa sen kiiltämään
valuu
lipuu
p
e
h
m
e
ys
hajusi tunkeutuu käsiini,
hengitän sitä kiduksillani
silmäsi ovat asfalttia, ah niin viiltävänkovaa,
haurasta,
olet sisältä märkää, mustaa vadelmaa... sanot sitä mitä
et uskalla odottaa, teet sitä mitä haluan mutta
et halua
missä raja? en löydä, kuinka päästä perille sinusta?
Missä?!
lukemisesi niin vaikeaa, se saa minut jatkamaan
en pysy perässä mutta
tahdon, aion parhaani
en kuule mitään, vaikka
näen huultesi liikkuvan, nopeasti
apua tarvitaan
kysyn mikä hätänä
tarraat päähäsi ja jännityt
anteeksi
en tiedä mitä tehdä
en enää osaa, en pysy mukana
Kun sanat menettävät merkityksensä,
sanot, ilmennät vain sontaa
et koskaan
puhu mitä pitäisi
miksi pitäisi??
ihminen, olet kivi,
mitä tarkoitat?
juuri sitä...
sanoja, pelkkiä sanoja
olenko minä..?
oletko sinä...ihminen?
olet mitä olet sitä olet
älä kysy miten voin, vastaan
hyvin, aina hyvin kurkistan silmänrei`istäni
hums
miten uskalsin ?
koska olet rohkea,
ainoa
niin kuin kaikki muut
Uusi yritys muttei viimeinen
ehkä toiseksi viimeinen?
ihan miten haluat saada minut
muttei ikuinen hetki ole
hetkessä ohi
kohtaan katseesi et käänny
tihkun sadevettä, se kastelee sinutkin
löydän sinut hetkeksi, saan kiinni sinusta
kiedon ympärille pyristelet vastaan
puristan, vihdoinkin hengität
salpaannut jarrutat
en kaipaa kiitosta
yhtään sanaa enempää sillä
sain jo minkä
halusin, sen minkä
halusit
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luulen, että omat tunteeni olisivat yhtä iholla ja pinnassa myös
tämä runo
meni
sisälleni
ihan kuin
minulle
outoa
No nyt !
Tupsahtipa ruudusta näin aamutuimaan aivan
rottamaisen upea RUNO.
Tosin näin maanantaiaamun kunniaksi luin sen ensimmäisellä kertaa henkeä haukkoen, ja sitten toisella hitaasti nauttien.
Kiitos lukuelämyksestä!
Kiitoksia paljon:) runo voi kyllä olla outo, mutta olen onnellinen että joku sai siitä itselleen:) sehän se tarkoitus on eikä aina voi kaikkia miellyttää:) omasta mielestänikin runoni on aika poikkeava mutta halusin yrittää jotain erilaista ja samalla kuitenkin saada siihen omia tunteitani mukaan