Tapasin kavereideni kautta muutama vuosi sitten erään heteromiehen. Olen aina viihtynyt hyvin miesten kanssa ja tämänkin kanssa tultiin tosi hyvin juttuun. Kyseinen tyyppi alkoi pyydellä mua leffaan tms. Painotin jo heti alussa, että en halua mitään muuta kuin olla kaveri. Mies kuitenkin ilmeisesti oletti, että meillä oli jotain säpinää ja meille tuli jossain vaiheessa keskustelua aiheesta. Silloin mä kerroin, että en oo kiinnostunut miehistä siinä mielessä. Mies oli tietty aluksi kamalan pettynyt mutta jatkettiin kuitenkin kaveripohjalta. Ajan kanssa kyseisestä ihmisestä tuli mulle tosi hyvä ja läheinen ystävä. Soiteltiin tai nähtiin melkein joka päivä mut sitten yhtäkkiä mies ilmoitti ettei saa tällaisesta suhteesta mitään ja ettei meiän enää kannata olla tekemisissä..Se ilmeisesti tajusi vasta siinä vaiheessa, ettei tuu ikinä saamaan musta enempää kuin hyvän kaverin.
Tavallaan ymmärrän kyllä miehen tuntemukset. Ei oo helppoo olla ihastunut naiseen, jolta on mahdotonta saada vastakaikua (siitä on itsellänikin kokemusta..) Ihmettelen vaan miehen logiikkaa tässä tapauksessa. Mies ilmeisesti luuli, että kun nähdään oikein paljon, niin jossain vaiheessa mä alan haluamaan siitä muutakin. Mä en vaan tajuu..
Tavallaan ymmärrän kyllä miehen tuntemukset. Ei oo helppoo olla ihastunut naiseen, jolta on mahdotonta saada vastakaikua (siitä on itsellänikin kokemusta..) Ihmettelen vaan miehen logiikkaa tässä tapauksessa. Mies ilmeisesti luuli, että kun nähdään oikein paljon, niin jossain vaiheessa mä alan haluamaan siitä muutakin. Mä en vaan tajuu..
Vastaukset 10
Vanhimmat
ongelma?
Tuo on varmasti monellekin tuttu (itsellenkin) probleemi. Joskus vain käy näin, että mies, nainen tai näiden kombinaatiot, ollaan frendejä ja jopa vannotaan näin ja kumpikin lupaa että pysytään ystävinä vain...
mutta ei voi rakastumista estää.
Ymmärrän mieskaveriasi ja hänen pettymystään vaikka teit asian selväksi.
Se nyt vaan oli liian kova pala hänelle nieltäväksi. Annapa ajan kulua ja otat taas yhteyttä.
Älä anna periksi vaan kaveeraa hänen kanssaan ja vaikkapa ehdottelet sopivia mimmejä hänelle...
en tarkota, että olis niin helppoo ku kuullostaa, mutta sitkeä yritys voi johtaa lujaan ystävyyteen.Kannattaa ees koklata.
Tuo on varmaankin aika yleistä, ainakin itseni kohdalla. Pidän mukavien ihmisten seurasta, oli se sitten mies tai nainen. Usein vaan tuppaa käymään niin että ne miespuoliset sitten ihastuvat ja siinä vaiheessa olen ainakin itse ottanu etäisyyttä tiettyyn mieshenkilöön etten loukkaa läsnäolollani enää enempää. Onhan se epäreilua, mutta eiväthän ihmiset tunteilleen voi mitään. Itse en vaan halua tuottaa liikaa pettymyksiä.
Itse olen henkilökohtaiseti pohtinut että ottavatkohan osa miehistä sen flirttinä jos on mukava ja haluaa keskustella? Vaikka he tietäisivät mikä asian oikea laita on? Herättääkö ystävällisyys ja sympatia joissakin ihmisissä niitä tunteita?
Kyllä se niin on,että kun mies ystävystyy kivan naisen kanssa, niin ei voi tunteilleen mitään kun alkaa vetää kuin magneetti sänkykammarin suuntaan.
Kun käy selväksi, ettei nainen anna, niin parasta on lakata kiusaamasta itseään ja alkaa kaveeraamaan normaalin naisen kanssa jolla on naisen vietit.
Olen menettänyt useita ystäviksi lukemiani miehiä, joiden kanssa on ollut erityisen mukavaa jutella. Menetyksen syy on ollut sama kuin edellä mainituissa tapauksissa. Toinen osapuoli halusi enemmän ja kun ei saanut, lähti sydän särkyneenä nuolemaan haavojaan.
Minusta on ollut kurjaa toisaalta menettää juuri se nimenomainen juttelukaveri, jota ei koskaan voisi kukaan muu korvata, toisaalta tuntea syyllisyyttä tämän sydämen särkymisestä ja kurjista fiiliksistä.
Se on oikeasti tuntunut tukahduttavalta, joskus suorastaan raastavalta. Kuitenkin on tajunnut, että paras, mitä ihastuneelle miehelle on voinut tehdä, on katkaista kaikki yhteydenpito. Ei helppoa, ei kummallekaan.
>> Itse olen henkilökohtaiseti pohtinut että ottavatkohan osa miehistä sen flirttinä jos on mukava ja haluaa keskustella?
... kun tunnut esiintyvän kumpanakin! Vai oletko interseksuaali?
vaikka siinä Seksi-nimisessä ketjussa niin väititkin.
Asia on näin yksinkertainen.
Toisaalta, moni nainen venyttää käsitettä "ystävä" kovin pitkälle kun ei halua antaa tyrkyn kuvaa itsestään tai on muuten epävarma.
Enpä ole sitä alkuperäistä Ohikulkenutta heteromiestä nähnyt vähään aikaan... Pelkkiä kalpeita kopioita liikkeellä..
Kiva kuulla, etten ole ainoa, jolle käy näin (tai siis ei siinä ole mitään kivaa, että näin käy!). Eikä mullekaan ollut ihan ensimmäinen kerta, kun kävi näin. Tällä kertaa kyseinen ihminen vaan oli mulle tosi tärkeä. Joskus vastaavanlaiset tilanteet on mennyt vähän paremmin. Eräs miespuolinen musta kiinnostunut tyyppi pääsi aikoinaan ihastuksensa yli ja mä olen nykään hänen lapsensa kummitäti :) Mutta tällästä tää elämä on, kaikenlaisia onnistuneita ja vähemmän onnistuneita ihmissuhteita tulee ja menee ja jotkut (harvat?) säilyy.
Mukavaa työpäivää niille, jotka on menossa töihin ja muuten vaan mukavaa päivää niille, jotka viettää päivänsä muulla tavoin!