Mulla ei ollut yksin asuessa koiraa, silloin kun asuin vanhempieni luona meillä oli cavalier king charlesinspanieli. Mä sitä koiraa monta vuotta hinkusinkin silloin mutta kotiin ei tullut ihan haluamanilaista koiraa vaik oli tämäkin ihan söpö sohvatyyny. :) Joten jäi hoivaaminen koko perheen vastuulle tietysti.
Nyt tälleen aikuisiällä aina välillä koirakuume iskee ja tällä kertaa taas haluttais hommata koira.
Mietin voisko labradorinnoutaja tai kultis olla hyviä vaihtoehtoja. Tiedän että nämä koirat vaatii välillä toimintaa ja mielelläni touhuilisinkin koiran kanssa. Tietysti kerrostaloasuntoon 45,5 m2 ei vissiin näin iso koira ole omiaan. Paras lienee olla isompi asunto tai ok-talo kai.
Emme harrasta metsästystä myöskään. Mutta tietysti tällainen kultis tai labbis vaatisi juoksutusta. Mietintään edelleen jää hamaan tulevaisuuteen...
Labbis vai
12
1433
Vastaukset
- Tiedän
Kivaa noin pienessä asunnossa ja jos et labbiksen realimaailmaa tunne niin sekin saattaa yllättää kuinka höseleitä ja vaativia labbikset ovat koirina, mikäli rotia niille aikoo saada.Labbis vaatii aina toimintaa jos koiralta kysyy järjestää itse sitä tarvittaessa.
- lappis kerrostalossa
Meillä nyt 3kk lappis.. Asutaan kerrostalossa, tosin asunto on hieman isompi kuin teillä (63 m2). Itse olen sitä mieltä, että asunnon koko ei vaikuta koiran onnellisuuten. En kuitenkaan nyt ihan parin kymmenen neliön yksiöön noutajaa ottaisi, mutta kyllä meillä ainakin on ihan tarpeeksi tilaa temmeltää. Ja se muu liikkuminen ulkona ja touhuilu asunnon ulkopuolella on se pointti, eikä se että sisällä on paljon tilaa juosta ympyrää. Ja teidän kokoisessa asunnossakin mahtuu hyvin leikkimään haku/piilo leikkejä. Ei sitä aina niin kamalaa menoa leikkimiseen tarvitse tai edes suositella :)
Heh, tarinasi kuulostaa niin tutulta.. Meilläkin oli vuosia vuosia koirakuume (perheeessäni aina ollut koira) ja yhtenä hetkenä netissä ollessani löysin hyvän kasvattajan ja soitin hänelle. Sen puhelun jälkeen on meillä ollut koira :) Paras ratkaisu ikinä, se puhelu minkä soitin! Ja vaikka meidän tyttö vielä onkin ihan pentu, minulla on jo kultanennoutaja-kuume :) No se sitten muutaman vuoden päästä.
Labran ja kultasennoutajan välille en osaa antaa neuvoja, mutta kultsut kuulemma ovat vähän enemmän kotikoiramaisia kuin labrat. Pentuajasta vielä sen verran, että kyllä löytyy meijän lapparilla ainakin vimmaa ja menoa ja meininkiä, vaikka yleensä aikuiset labrat ovatkin melko rauhallisia.
Lämpimästi kuitenkin suosittelen karvapallon ottamista :) Meidän elämä on ainakin kääntynyt hyvällä tavalla ylösalaisin.. :) - OK.
Minulla on kultsu ja sekari, asumme rivarin päädyssä, jossa aitaus koiria varten.
Lenkit ovat sen verran pitkiä ja vauhdikkaita, etteivät sisällä enään jaksa temmeltää.
En tosin aio asua koirieni kanssa kauan tämän kokoisessa lukaalissa,
vaan katselemme kevättä kohti isompaa asuntoa, ja mieluimmin tietty ok-taloa,
jossa voisimme aidata koko pihan koirille.
Vaikka pihaa sitten olisikin hehtaaritolkulla, ei pidä unohtaa niitä lenkkejä.
Minulla on helppoa, kun koirat pääsevät ovesta suoraan ulos aitaukseen, ja sitten lenkille.
Ja koska olen aina kotona, niin pienikin asunto
on riittänyt.
Ja sitten, olisin kyllä sen kultsin valinnan puolella,
ovat aivan ihania. - koulusta koira?
Olen nyt miettinyt miettimällä et miten valikoisi koiran. Vaihtoehtona oli myös ottaa hoidokiksi koira ja sillä tavalla katsella onko koiranomistajaksi musta vai ei.
Mietin et se vois olla hyvä vaihtoehto myös ihan vaan katsoa ja hoivata sitä koiraa ja kasvattaa. Lähetin opaskoirakouluun tiedustelua koirista voisko ehkä saada sellasen hauvelin.
Katsotaan mitä vastaavat sitten. Ajattelin et se vois olla kans vaihtoehto ja sijoituskotijuttukin vois lääkitä tota koirakuumetta. tietty siinäkin on paljon rajoituksia, ettei voi kepin noutoa opettaa, mutta en muutenkaan isoa koiraa opettais puolestaan sohvalle menemään enkä sänkyyn. Silloin aikanaan se pikkukoiramme nukkui usein mun tai veljeni sängyssä vaikkei sellasii tapoi sais koiralle opettaakaan. Mä kyl aina lopulta päädyin häätämään sen sängystä pois, ei tainnut sit koiramme siitä ilahtua...nyt vähän harmittaa ja kaduttaa kun mä välil potkinkin sen pois... :(
No itse sen opetin nukkumaan sängyssäni. Vaik ovat kuin ihanii ja lutusii, niin ei mun mielestä koiran nukkumapaikka ole ihmisten sängyt siltikään. Helpommin pikkukoiralle vaan antaa periksi..
Niin ja jos opaskäyttöön koiraa pitäis kasvattaa, niin on vissiin aika tarkat ehdot kuinka sitä kasvattaa. Ei saa hyppyyttää eikä taistelua opettaa (en oikein tajua mitä taistelua).
Ihan hyvä, nyt aikuisena muutenkin ajattelee toisin kuin lapsena. On se aika rohkeata jos ison koiran antaa nukkua lasten vierellä, sanon mä. En itsekään haluais nukkua koiran vieressä..
Mun kaveri vaan tässä sanoi et labbikset on vaikeampia kun ne on paljon villimpiä kuin kultaiset noutajat. Näinkö se sit on vai? Sanoi et on kuullut et ne voi pistää kämpänkin uusiks. Onko kellään näin käynyt?- Tiedän
Lappis huonekaluja syö ym puree tuolien jaloissa on muistoja labbiksen pentuajoista, omia keppejä rättejä kekiä ym koiralle syötäväksi.Labbis ottaa kantaa asioihin ihan eri lailla kuin kultsi labbis on tapauksena ylisosiaalinen kultsin ollessa lähinnä sosiaalinen.Labbis tasaantuu vasta vanhempana n 3 v viisastuu jos opettaa.Kokemuksia omasta labbiksesta ja naapurin kultsusta jne.
- .............
Ei opaskoiria anneta sijoitukseen,
varsinkaan sinulle, joka et tiedä koirista juurikaan mitään,
tai "potkit" ne pois sänkystä.
Opaskoirat koulutetaan pennusta asti.
Kouluttajatkin on koulutettu,
ja koulutettava pentu on koko ajan samalla/samoilla kouluttajilla,
kunnes on valmis luovutettavaksi.
Ja tuo koulutus ei kirjoituksistasi päätellen sinulta onnistu.
Joten älä ota koiraa, käy mieluummin vaikka pehmoeläin kaupassa. - huh huh
............. kirjoitti:
Ei opaskoiria anneta sijoitukseen,
varsinkaan sinulle, joka et tiedä koirista juurikaan mitään,
tai "potkit" ne pois sänkystä.
Opaskoirat koulutetaan pennusta asti.
Kouluttajatkin on koulutettu,
ja koulutettava pentu on koko ajan samalla/samoilla kouluttajilla,
kunnes on valmis luovutettavaksi.
Ja tuo koulutus ei kirjoituksistasi päätellen sinulta onnistu.
Joten älä ota koiraa, käy mieluummin vaikka pehmoeläin kaupassa.Nyt kyllä taisit reagoida täysin väärin tai jotain.
Siitä on yli 11 v. kun elettiin perheenä sen koiran kanssa ensinnäkin. En tarkoittanut potkineeni koiraa, mutta työnsin pois sängystä kuitenkin, mutta itse olin sen tavoille opettanut ja vanhemmiten se nukkui leveästi sitten jalkopäässä. Pentuna ja pienempänä se vielä meni siinä. Oma vikani kun opetin sen siinä nukkumaan.
Ja eiköhän ne kasvattajat tasan tarkkaan tarkista kelle ja minne koiran antavat, joten älä sinä huolta siitä kanna.
Itse en enää koiraa opettaisi sängyssä enkä sohvallakaan nukkumaan ja olemaan, varsinkin kun koirasta kasvaisi aika iso.
Opaskoiriahan ei saa opettaa nimenomaan menemään sänkyyn eikä sohville ollenkaan.
kyllä sitä aikuisena ymmärtää paremmin muutenkin hyviä ohjeita, toisin kuin silloin kersana.
Eiköhän ne mua pistä johonkin testiin, että älä sä siellä herneitä vetele nenääsi.
- joo.
Kun olin pieni, meillä oli aina koiria. Kaikki muut olivat metsästyskoiria, paitsi yksi seropi (sakemanni-labbis). Olen aina rakastanut eläimiä ja hankimmekin avopuolisoni kanssa oman koiran vajaa vuosi sitten. Valinta oli melkein varma, kun koiraa rupesimme miettimään, että se on noutaja. Tutustuttuamme rotuihin tarkemmin, päädyimme labradoriin.
Vilkas, vaatii aktiviteetteja ja paljon toimintaa. Mutta kovin kovin mielyttämisen haluinen! Pentuaika on hurjaa, tuhoja syntynyt valtavasti. Mutta nekin ohimeneviä aikoja.
Jäin kuitenkin miettimään tuota, että harkitset opaskoiran "sijoittamista" kotiisi sen kasvuajaksi. Itse en välttämättä lähtisi sijoittamaan tulevaa opaskoiraa kotiini, jos minulla ei olisi MITÄÄN tietoa noutajista. Vähän tuon sinun kirjoituksen perusteella jäin miettimään noita asioita, kun kirjoitit, ettet ymmärrä mitä taisteluja koirille voisi opettaa, tai muitakaan vaatimuksia mitä niillä on kun tuleva opaskoira sijoitetaan johonkin kotiin.
Tulevalta sijoitusperheeltä vaaditaan, että kykenee kouluttamaan koiraa (toki apuja on) niin, että se pystyy jossain vaiheessa opastamaan jotakuta elämässään. Eli tosi tarkkaa on just noi leikit, rauhoittumiset, sänkyyn/sohvalle tulot, ulkoilut (koiran pitää oppia kuuntelemaan omistajaa, ja vaikka lenkillä tulisi sata koiraa vastaan, ei saa reagoida yhteenkään)..
Hyvä vaihtoehtohan se on, mutta kannattaa miettiä tosi tarkkaan ja kannattaa keskustella niiden ihmisten kanssa kyseisestä asiasta, että olet varma ja tiedät tulevasi koiran kanssa toimeen ja pystyt kouluttamaan sen niin, että se kykenee tosiaan joskus jotakuta elämisessä auttamaan.
Noutajat ovat ihania koiria ja suosittelen kovasti sinulle noutajaa. Mutta tutustu hyvin kyseisiin rotuihin ennen valintaasi ja käy vaikka tutustumassa jossain kennelissä kyseiseen rotuun, saat näkökulmia ja vinkkejä kasvattajilta!- -S-
Tuosta asunnon koosta..
En minäkään todellakaan usko, että koiran onnellisuus on asunnon koosta kiinni. Itsellä labbis 39 neliön kaksiossa.
Meillä nimittäin on tapana riekkua ulkona virrat pois, ja kotona ollaan sit rauhassa, ja lepäillään. Siihen ei labbis montaa neliötä tarvitse! - muuta ja muuta ilman
Totta kai asia on niin etten ole noutajien kanssa ollut. Siitä on aikaa kun oon koiran kanssa elänyt. Eiköhän nuo kasvattajat mua kans haastattele jos rehellisiä ovat kerran ja tietävät, mitä opaskoirakoulu haluaa myös kun yhteistyössä ovat.
Mäkin vasta mietin että kuinkahan olisi. Joku oli kirjoittanut näille palstoille sen olleen melko haastavaa kasvattaa opaskoiraa.
Sanonpa et siinä mielessä on mun hyvä olla ummikko että mua on helpompi ohjeistaa kuin se että teen kaikki omalla tavallani enkä kuuntele neuvoja. Olen itse samaa mieltä että koiria on kasvatettava hyvin ja opetettava että ihmiset ovat isäntiä/emäntiä. Olen nähnyt niin monta tapausta kun koirat ovat pomottaneet ihmisiä ja emäntä on vaan räksyttänyt ja komentanut koiralle. Eihän ne semmoista usko.
Eräs tuntemani henkilö hommasi australianpaimenkoiran ja se kans asui aika pienessä kaksiossa. Ei herrajumala ku se koira oli energinen ja se tosiaankin pomotti. Mietin usein et mahtoiko isäntäväki ymmärtää minkäluontoisen koiran olivat hommanneet pikku asuntoon. Ihan selvästi kaipasi toimintaa ja oli hyvin vilkas.
Noista kultiksista ja labbiksista on ainakin kirjoitettu et puolensa ja puolensa niissä. Että etenkin labradori voi olla hyvin villi ja pistää kämpän uusiksi. Ihmettelenkin vähän et miten sellasesta saa rauhallisen opaskoiran.
Olen toki tässä miettinyt että ottamalla kääpiöspanielin voisin varmaan päästä vähän vähemmällä.
Eihän se selvää ole että antaisko ne mulle edes sijoitukseen opaskoiraksi kasvatettavaa pikkupentua, koska se olis mulle sitten taas ensikoira ja joutuis jäämään kotiin sen kanssa alkuun varmaankin.
Et kyllä mä vielä epäröin kovasti ja mietin asiata. Ei se niin yksinkertaista ole.
On mulla kokemusta kiltimmästä koirasta tosiaan ku meidän perheellä oli semmoinen kääpiöspanieli, mutta ei oo tietenkään ihan sama juttu kuin noutaja.
Eiköhän ne opaskoirakoulussa pidä kuitenkin jonkunlaista seulaa, kelle koiraa antavat kasvatettavaksi... :) - sulle vielä
Oli hyvät neuvot että kiitos kovasti! mä vielä mietin ja harkitsen, se ole mitenkään vielä varmaa mihin ratkaisuun päädyn tässä ja odotan opaskoirakoululta yhteydenottoa kyselläkseni enemmän tuosta vaihtoehdosta.
Olen vastuuni tunteva aikuinen ihminen vaikka saattoikin kirjoitukseni tuntua kepeältä.
Itselleni se olisi suuri haaste toteuttaa ja tämä vaihtoehto tulis esiin sivustolla www.hauva.com ja siitä tuli kuva, että antavat koiran vaikka sellaiselle, joka miettii olisiko koiranomistajaksi.
Syyttäkää sitten jutun kirjoittajaa tai opaskoirakoulua mutta mulle tuli vaikutelma että ne voivat antaa ensikertalaisellekin koiran kasvatettavaksi. Ehkäpä ne sitten paremmin osaavat neuvoa sitä kenet valitsevat hoitajaksi ja haastattelevat myös. Tietävät varmasti mitä tekevät. eivätköhän ne sieltä sitten kerro mulle kans ehtoja ja toiveita.
mitäpäs muuta tässä enää visertelisin...en kai muuta. - mirka kautto
muuta ja muuta ilman kirjoitti:
Totta kai asia on niin etten ole noutajien kanssa ollut. Siitä on aikaa kun oon koiran kanssa elänyt. Eiköhän nuo kasvattajat mua kans haastattele jos rehellisiä ovat kerran ja tietävät, mitä opaskoirakoulu haluaa myös kun yhteistyössä ovat.
Mäkin vasta mietin että kuinkahan olisi. Joku oli kirjoittanut näille palstoille sen olleen melko haastavaa kasvattaa opaskoiraa.
Sanonpa et siinä mielessä on mun hyvä olla ummikko että mua on helpompi ohjeistaa kuin se että teen kaikki omalla tavallani enkä kuuntele neuvoja. Olen itse samaa mieltä että koiria on kasvatettava hyvin ja opetettava että ihmiset ovat isäntiä/emäntiä. Olen nähnyt niin monta tapausta kun koirat ovat pomottaneet ihmisiä ja emäntä on vaan räksyttänyt ja komentanut koiralle. Eihän ne semmoista usko.
Eräs tuntemani henkilö hommasi australianpaimenkoiran ja se kans asui aika pienessä kaksiossa. Ei herrajumala ku se koira oli energinen ja se tosiaankin pomotti. Mietin usein et mahtoiko isäntäväki ymmärtää minkäluontoisen koiran olivat hommanneet pikku asuntoon. Ihan selvästi kaipasi toimintaa ja oli hyvin vilkas.
Noista kultiksista ja labbiksista on ainakin kirjoitettu et puolensa ja puolensa niissä. Että etenkin labradori voi olla hyvin villi ja pistää kämpän uusiksi. Ihmettelenkin vähän et miten sellasesta saa rauhallisen opaskoiran.
Olen toki tässä miettinyt että ottamalla kääpiöspanielin voisin varmaan päästä vähän vähemmällä.
Eihän se selvää ole että antaisko ne mulle edes sijoitukseen opaskoiraksi kasvatettavaa pikkupentua, koska se olis mulle sitten taas ensikoira ja joutuis jäämään kotiin sen kanssa alkuun varmaankin.
Et kyllä mä vielä epäröin kovasti ja mietin asiata. Ei se niin yksinkertaista ole.
On mulla kokemusta kiltimmästä koirasta tosiaan ku meidän perheellä oli semmoinen kääpiöspanieli, mutta ei oo tietenkään ihan sama juttu kuin noutaja.
Eiköhän ne opaskoirakoulussa pidä kuitenkin jonkunlaista seulaa, kelle koiraa antavat kasvatettavaksi... :)Moi. Osatko yhtään sano mistä sais australianpaimenkoiran tai bordercollien sijoitukseen?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458550Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde472429Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja272241- 361932
- 951758
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811737Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai211332Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1081143Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik61033- 531015