Eilen Hesarissa 16.3.08 oli juttu kuinka turhia ja kalliita on kylpyhuoneiden "mukavuuslattialämmitys".
Käytännössä asunto siirtyy osittaiseen suoraan sähkölämmitykseen kun kylppärissä on sähkövirralla lämpiävä lattialämmitys.
Ja se on kaikkein kallein tapa lämmittää.
Jos taas kylppärin lattialämmitys on vesikiertoinen niin sekin nostaa mielettämäksi kulutuksen verrattuna hyötyyn.
Keskuslämmitteisissä kivitaloissa on muutenkin ilman kuivuus ongelmana niin on täysin järjetöntä asentaa vielä lattialämmitys tiloihin, joissa lämpötila on jo lähtökohtaisesti 21-.22 astetta.
Kerrostaloissa on kaiken lisäksi alapuolella lämmin tila ja sitten sen yläpuolella olevaa kylppärin lattiaa vielä pitäisi lämmittää!!!
Mutta kun rakennusfirmat haluaa bisnestä ja työtä niin aika moni koukun nielee ja lisää kallista ja turhaan energian kulutusta.
Käytännössä asunto siirtyy osittaiseen suoraan sähkölämmitykseen kun kylppärissä on sähkövirralla lämpiävä lattialämmitys.
Ja se on kaikkein kallein tapa lämmittää.
Jos taas kylppärin lattialämmitys on vesikiertoinen niin sekin nostaa mielettämäksi kulutuksen verrattuna hyötyyn.
Keskuslämmitteisissä kivitaloissa on muutenkin ilman kuivuus ongelmana niin on täysin järjetöntä asentaa vielä lattialämmitys tiloihin, joissa lämpötila on jo lähtökohtaisesti 21-.22 astetta.
Kerrostaloissa on kaiken lisäksi alapuolella lämmin tila ja sitten sen yläpuolella olevaa kylppärin lattiaa vielä pitäisi lämmittää!!!
Mutta kun rakennusfirmat haluaa bisnestä ja työtä niin aika moni koukun nielee ja lisää kallista ja turhaan energian kulutusta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
oikeaksi äläkä usko kaikenmaailman juttuja.
"Käytännössä asunto siirtyy osittaiseen suoraan sähkölämmitykseen kun kylppärissä on sähkövirralla lämpiävä lattialämmitys.
Ja se on kaikkein kallein tapa lämmittää."
Tuo ei pidä paikkaansa. Kun kaikki kustannukset huomioidaan, varaava sähkölämmitys on maalämmön ja ilmalämpöpumpun jälkeen kolmanneksi edullisin lämmitysmuoto.
> Kun kaikki kustannukset huomioidaan, varaava sähkölämmitys on maalämmön ja ilmalämpöpumpun jälkeen kolmanneksi edullisin lämmitysmuoto.
Taisi pojalla mennä 150 m² omakotitalo ja 3000 m² kerrostalo vähän sekaisin?
Sähkölämmittesessä kerrostalossa ei nyt kertakaikkiaan ole mitään järkeä, vaikka muutama tällainenkin hullutus on aikanaan rakennettu.
Pientalossa suora ja ns. varaava sähkölämmitys = X metriä suht halpaa kaapelia betonissa on kannattava nimenomaan pienen investointikustannuksen vuoksi. Kun kulutus on vähäistä, ei kannata investoida hienoon tekniikkaan, jolla saisi tuotettua lämpöä hieman halvemmalla kWh -hinnalla. Kerrostaloissa on paljon enemmän kokoa ynnä suurempi asukastiheys -> lämmintä vettä kuluu paljon. Tällöin kannattaa panostaa halpaan energiaan -> käytetään mahdollisimman suurelta osin kaukolämpöä sähkön sijaan.
Yö/päiväsähköstä on enää turha keuhkota, se on monella alueella jo menneen talven lumia, koska yösähkö ei enää ole merkittävästi päiväsähköä halvempaa. Joskus 20 v sitten hinta saattoi olla 1/3-osa...
Valitettavasti grynderia ei käyttökustannukset kiinnosta tippaakaan ja kerrostalot rakennetaan aina rak. määr. minimivaatimusten mukaan. Kun kylppäri sauna yhdistelmistä tulee nykyisellä pitää mahtua ajamaan pyörätuolilla rallia - mitoituksella n. 10 m² kokoiset (vanhoissa taloissa kph 3-4 m²) ja "mukavan lämpimän" lattian vaatima keskiteho on 30 W/m² saa pelkkään lattialämmitykseen haaskattua helposti 2000 kWh/vuosi (otin huomioon, ettei koko 10 m² ole lämmitetty, esim lauteiden alla).
tosin Motivan sivujen mukaan osittain varaava sähkölämmitys oli kokonaiskustannuksiltaan edelleenkin edullisin lämmitysmuoto.
Koskien alkuperäisen kysyjän juttua.
Täydellisessä maailmassa niin onkin kuin lehtijutussa kerrotaa. Elis siis jos kaikki muut osa-alueet ovat kunnossa.
Käytännössä kuitenkin lattialämmitys tehostaa suomessa puutteelisen ilmanvaihdon takia huonosti kuivuvia pyykkejä, poistaa tehokkaasti kosteutta lattioista jne.
Omien kokemusten perusteella pidän näitä "mukavuussähkölämmityksiä" aika lailla turhina, mutta nimenomaan kerrostalojen pesutiloissa. Yksi syy on se, että niitä ei monestikaan osata käyttää oikein. Siis esim säätää lämpötila-asetusta ja pistää pois käytöstä silloin kun niitä ei ollenkaan tarvita (poissa ollessa mm) Seurauksena maksellaan kovia sähkölaskuja. Ja tietysti toinen juttu on tämä yleinen sähkön turha ja haitallinen kulutus. Oli tässä äskettäin muuan nuoren henkilön tapaus uudehkossa kerrostaloyksiössä. Pesutilojen lattialämmityksen aiheuttama sähkönkulutus vuodessa todettiin olleen yli 1000 kWh. No, tämän jälkeen laitettiin nopsasti pelit seis eli sulake pois. Eikä mitään ongelmia ole ollut, ilmastointi hoitaa liiat kosteudet.
Sähkölämmitteisen pientalon märkätiloissa juttu on ihan ok, hoitaa tarvittavan lämmityksen. Useinhan alla on maavarainen laatta, ja ilmastointikin voi olla ns. painovoimainen.
Järkevästi säädettynä/ohjattuna kulutuskin pysyy kohtuullisena. Tämänkin olen mittauksin todennut. On niin, että asunnon tekniikkakin vaatii hieman opiskelua ja oikea käyttö pientä vaivaa. Aikanaan kerrostalojenkin suunnitteluissa mukana olleena muistan kyllä hyvin miten grynderituotannossa talotekniikkaakin valittiin. Halpaa pitää olla hankittaessa, käyttökustannuksista viis, eihän se meille rakentajille kuulu. Sama lienee pelin henki nykyäänkin.