maatila

se, mikä tuli verovirastosta perunkirjoituksen seurauksena vai joku muu, sillä sehän on mielettäman alhainen, jos joudun ostamaan tontin "vapailta" markkinoilta.

käypä arvo kirjoitti:

se, mikä tuli verovirastosta perunkirjoituksen seurauksena vai joku muu, sillä sehän on mielettäman alhainen, jos joudun ostamaan tontin "vapailta" markkinoilta.

Lain mukaan myös perukirjan arvojen tulisi olla käypiä arvoja ja viimeistään perintöveroarvon tulisi olla kuolinhetken käypäarvo.
Kuten mainitsit, niin on yleistä, että kiinteistöjen ja etenkin sellaisten metsälöiden, joista ei ole ajantasaista metsäsuunnitelmaa, perukirjan arvoina on ja ne kelpaa sellaisenaan myös verottajalle huomattavan alhaisina.

käypä arvo kirjoitti:

se, mikä tuli verovirastosta perunkirjoituksen seurauksena vai joku muu, sillä sehän on mielettäman alhainen, jos joudun ostamaan tontin "vapailta" markkinoilta.

Perintökaari 25-luku
"Jos soveliaalle tilanpidonjatkajalle annetaan 1 b §:n mukaisesti maatila, tila tai tilanosa, eivätkä osakkaat sovi sen muusta arvosta, on arvona pidettävä sen [tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 124–128 §:n] nojalla laskettua arvoa kerrottuna luvulla 1,2, kun maatalousmaan verotusarvo on laskettu mukaan 3,75-kertaisena."

Metsän arvo, siis se millä hinnalla tilanpidon jatkaja voi sen saada, lasketaan tässä perintökaaren tapauksessa seuraavasti:

-todetaan verottajan julkaisema kunnan keskimääräinen metsän vuotuinen tuotto hehtaaria kohti, esimerkiksi 107€/ha
-metsän verotusarvo on tuotto kerrottuna kymmenellä
-kerrotaan perintökaaren tarkoittamalla luvulla 1,2
-kerrotaan metsän pinta-alalla esimerkiksi 30ha

laskentaesimerkin mukainen metsän arvo on

1,2 x 10 x 107€/ha x 30ha = 38520€

Pellon arvo saadaan siten, että verottajalta tai veroilmoituksesta todetaan pellon verotusarvo ja arvo kerrotaan luvulla 3,75 ja vielä tuolla luvulla 1,2.

Muu tilan omaisuus esimerkiksi rakennusten arvo todetaan myös verotuksesta ja kerrotaan luvulla 1,2

Edellä todetulla tavalla laskettua omaisuutta voidaan sisällyttää tilanjatkajan perintöosuuteen vain sen verran kuin hänen osuutensa olisi käyvän arvon mukaan lasketusta maatilan arvosta. Loppuosa arvosta tulee jaettavaksi muille osakkaille. Jatkaja joutuu siis rahalla maksamaan erotuksen toisille osakkaille.

Esimerkiksi.

-osakkaita 3
-tilan käypä arvo 150 000€, josta luovutuksensaajan osuus 50 000€
-tilan luovutusarvo 70 000€
Luovuttaja joutuu maksamaan kahdelle muulle osakkaalle 10 000€ kummallekin

Muiden osakkaiden tulee vielä saada se osuus perinnöstä, mikä vastaa niin sanottua lakiosaa. Lakiosa lasketaan kaikesta perinnöstä ja käypien arvojen mukaan. Myös mahdollinen tontti, jonka muu osakas voi saada, lasketaan paikkakunnan käyvän arvon mukaan.

Esimerkiksi
-osakkaita 3
-koko perinnön arvo on 210 000€
-lakiosa 1/3 x 210 000 x 1/2 = 35 000

Muu osakas oli aikaisemmin saanut 10 000€. Muuta kuin maatilan arvoa oli siis 60 000€, josta kukin osakas, myös tilanjatkajakin siis saa oman osuutensa 20 000€. Yhteensä tulee siis 30 000€. Tilanjatkaja joutuu siis vielä maksamaan rahana muille osakkaille 5000€.
Jos joku muu osakas kuin tilanjatkaja saa esimerkiksi tontin perinnöksi, niin se lasketaan hänen lakiosaansa täyttämään käyttäen tontin käypää arvoa. Jos tontin arvo olisi 5000€ niin tälle tontin saajalle ei enää tulisi tuota lisäkorvausta.

Meniköhän laskut oikein. Toimitus on joka tapauksessa hyvin monimutkainen ja vaatii ammattihenkilön toimittaman perinnönjaon.

Laskennallisen arvon ja käyvän arvon vahvistaa viranomainen, TE-keskus ja maaseutuvirasto. Mitkään aliarvostetut hinnat ei silloin tule kysymykseen.

Tilatukioikeuksilla ei ole mitään tekemistä perinnönjaon kanssa muuten kuin siten, että ne voidaan ottaa huomioon perinnön arvoa laskettaessa.

laskennallinen arvo kirjoitti:

Perintökaari 25-luku
"Jos soveliaalle tilanpidonjatkajalle annetaan 1 b §:n mukaisesti maatila, tila tai tilanosa, eivätkä osakkaat sovi sen muusta arvosta, on arvona pidettävä sen [tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 124–128 §:n] nojalla laskettua arvoa kerrottuna luvulla 1,2, kun maatalousmaan verotusarvo on laskettu mukaan 3,75-kertaisena."

Metsän arvo, siis se millä hinnalla tilanpidon jatkaja voi sen saada, lasketaan tässä perintökaaren tapauksessa seuraavasti:

-todetaan verottajan julkaisema kunnan keskimääräinen metsän vuotuinen tuotto hehtaaria kohti, esimerkiksi 107€/ha
-metsän verotusarvo on tuotto kerrottuna kymmenellä
-kerrotaan perintökaaren tarkoittamalla luvulla 1,2
-kerrotaan metsän pinta-alalla esimerkiksi 30ha

laskentaesimerkin mukainen metsän arvo on

1,2 x 10 x 107€/ha x 30ha = 38520€

Pellon arvo saadaan siten, että verottajalta tai veroilmoituksesta todetaan pellon verotusarvo ja arvo kerrotaan luvulla 3,75 ja vielä tuolla luvulla 1,2.

Muu tilan omaisuus esimerkiksi rakennusten arvo todetaan myös verotuksesta ja kerrotaan luvulla 1,2

Edellä todetulla tavalla laskettua omaisuutta voidaan sisällyttää tilanjatkajan perintöosuuteen vain sen verran kuin hänen osuutensa olisi käyvän arvon mukaan lasketusta maatilan arvosta. Loppuosa arvosta tulee jaettavaksi muille osakkaille. Jatkaja joutuu siis rahalla maksamaan erotuksen toisille osakkaille.

Esimerkiksi.

-osakkaita 3
-tilan käypä arvo 150 000€, josta luovutuksensaajan osuus 50 000€
-tilan luovutusarvo 70 000€
Luovuttaja joutuu maksamaan kahdelle muulle osakkaalle 10 000€ kummallekin

Muiden osakkaiden tulee vielä saada se osuus perinnöstä, mikä vastaa niin sanottua lakiosaa. Lakiosa lasketaan kaikesta perinnöstä ja käypien arvojen mukaan. Myös mahdollinen tontti, jonka muu osakas voi saada, lasketaan paikkakunnan käyvän arvon mukaan.

Esimerkiksi
-osakkaita 3
-koko perinnön arvo on 210 000€
-lakiosa 1/3 x 210 000 x 1/2 = 35 000

Muu osakas oli aikaisemmin saanut 10 000€. Muuta kuin maatilan arvoa oli siis 60 000€, josta kukin osakas, myös tilanjatkajakin siis saa oman osuutensa 20 000€. Yhteensä tulee siis 30 000€. Tilanjatkaja joutuu siis vielä maksamaan rahana muille osakkaille 5000€.
Jos joku muu osakas kuin tilanjatkaja saa esimerkiksi tontin perinnöksi, niin se lasketaan hänen lakiosaansa täyttämään käyttäen tontin käypää arvoa. Jos tontin arvo olisi 5000€ niin tälle tontin saajalle ei enää tulisi tuota lisäkorvausta.

Meniköhän laskut oikein. Toimitus on joka tapauksessa hyvin monimutkainen ja vaatii ammattihenkilön toimittaman perinnönjaon.

Laskennallisen arvon ja käyvän arvon vahvistaa viranomainen, TE-keskus ja maaseutuvirasto. Mitkään aliarvostetut hinnat ei silloin tule kysymykseen.

Tilatukioikeuksilla ei ole mitään tekemistä perinnönjaon kanssa muuten kuin siten, että ne voidaan ottaa huomioon perinnön arvoa laskettaessa.

Lue lisää

huomattavasti alhaisempi, jos 150 OOO€:sta
saa vain 10 000€. Ymmärsinkö oikein ?

on käypää arvoa kirjoitti:

huomattavasti alhaisempi, jos 150 OOO€:sta
saa vain 10 000€. Ymmärsinkö oikein ?

Se on lain tarkoituskin. Jokainen tapaus on yksilöllinen. Tässä eräs todellinen tapaus.

-Perijänä maanviljelijä, jolla jo entuudestaan on elinkelpoinen maatila.
-perittävänä maatila jossa on metsää 32,9ha, ei muuta maatilaomaisuutta.
-metsän laskennallinen arvo 1,2 x 10 x 107,27€/ha x 32,9ha = 42350,20€
-metsän käypä arvo on metsänhoitoyhdistyksen verottajalle antaman laskelman mukaan 105882€

-käyvästä arvosta lasketaan se osa, joka tulisi tilanjatkajalle. Ylimenevän määrän joutuu tilanjatkaja rahana korvaamaan muille osakkaille. Jos tilanjatkajan osuus olisi ½, niin ei maksua hänelle tulisi ollenkaan, jos 1/3 niin maksua tulee 42350,20€ - (1/3 x 105882€) = 7056,20€, jos 1/4 niin 42350.20€ - (1/4 x 105882€) = 15879,70€ .

Lakiosa lasketaan sitten kaiken perinnön mukaan.

serkulla. olen valmis myymään maanviljelijälle, sellaiselle, joka todella elää maanviljelystä, mutta tietty suurin piirtein normaaliin hintaan, niin, että itse saa jotakin ostettua tilalle.

Sukupolvenvaihdos ei ,perittäessä ,ainakaan verotoimiston mukaan tullut kysymykseen, koska maat ovat vuokralla.
Pitääkö perillistenkin ostaa tukioikeudet? Luulin, että ne palautuvat valtiolta tässä tapauksessa (PK 25)

vuokralla jo 15 vuotta kirjoitti:

serkulla. olen valmis myymään maanviljelijälle, sellaiselle, joka todella elää maanviljelystä, mutta tietty suurin piirtein normaaliin hintaan, niin, että itse saa jotakin ostettua tilalle.

Sukupolvenvaihdos ei ,perittäessä ,ainakaan verotoimiston mukaan tullut kysymykseen, koska maat ovat vuokralla.
Pitääkö perillistenkin ostaa tukioikeudet? Luulin, että ne palautuvat valtiolta tässä tapauksessa (PK 25)

Lue lisää

hän voi ne myydä kelle vaan, joka tarjoaa niistä paremman hinnan kuin te. Ei ne palaudu valtiolle vasta kun viiden vuoden päästä, jos serkullasi ei ole uutta peltoa vuokrapeltojen tilalle, jos on niin hän siirtää ne sinne. Hänen ei ole pakko myydä niitä ja todennäköisesti pitää itsellään.Ota maataloussihteeriltä selvää asiasta.

Teinä muina hakisin käräjäoikeudesta pesänjakajan, joka myy koko tilan ja jakaa rahat teidän perillisten kesken, silloin yksi ei voi kaapata koko tilaa itselleen. Et kertonut mitään tästä kaappaajasta, eli onko hänellä maatalouskoulutus tai hänen lapsillaan?

ne pysyy serkullasi tai kirjoitti:

hän voi ne myydä kelle vaan, joka tarjoaa niistä paremman hinnan kuin te. Ei ne palaudu valtiolle vasta kun viiden vuoden päästä, jos serkullasi ei ole uutta peltoa vuokrapeltojen tilalle, jos on niin hän siirtää ne sinne. Hänen ei ole pakko myydä niitä ja todennäköisesti pitää itsellään.Ota maataloussihteeriltä selvää asiasta.

Teinä muina hakisin käräjäoikeudesta pesänjakajan, joka myy koko tilan ja jakaa rahat teidän perillisten kesken, silloin yksi ei voi kaapata koko tilaa itselleen. Et kertonut mitään tästä kaappaajasta, eli onko hänellä maatalouskoulutus tai hänen lapsillaan?

Lue lisää

ammatinvalinta edessä. Kannattaako tila myydä nyt heti käräjäoikeuden avulla, kun pelloillakaan ei ole arvoa. Menetänkö enemmän myymällä muutaman vuoden kuluttua jos kaappaaja täyttää ehdot ja lunastaa? APUA

koulutuksen kirjoitti:

ammatinvalinta edessä. Kannattaako tila myydä nyt heti käräjäoikeuden avulla, kun pelloillakaan ei ole arvoa. Menetänkö enemmän myymällä muutaman vuoden kuluttua jos kaappaaja täyttää ehdot ja lunastaa? APUA

Lue lisää

että ehkä joskus saa maatalouskoulutuksen itselleen lapset, (kestää 3-4 vuotta)ja samalla tilan arvo laskee koko ajan, jos sitä ei hoideta.

Ota selvää maataloussihteeriltä teidän peltojen kohtalo ensin.

Pellolla on arvoa, jos se sijaitsee sellaisella alueella jossa on kova kysyntä pellosta! Mutta tuet nostaisivat vielä pellon arvoa.

tarvitse odottaa kirjoitti:

että ehkä joskus saa maatalouskoulutuksen itselleen lapset, (kestää 3-4 vuotta)ja samalla tilan arvo laskee koko ajan, jos sitä ei hoideta.

Ota selvää maataloussihteeriltä teidän peltojen kohtalo ensin.

Pellolla on arvoa, jos se sijaitsee sellaisella alueella jossa on kova kysyntä pellosta! Mutta tuet nostaisivat vielä pellon arvoa.

Lue lisää

jos emme pysty keskustelemaan ?
Mikä on ensimmäinen toimenpide ?

pesänselvittäjän kirjoitti:

jos emme pysty keskustelemaan ?
Mikä on ensimmäinen toimenpide ?

onko pellot menettäneet tukioikeuden serkullesi maataloussihteeriltä.

Toisekseen: varaa aika kunnalliselta asianajalta ja ota kaikki tilan paperit mukaan sinne, voit ottaa jonkun muun tilan perijöistä mukaan myös. Keskustelette asianajajan kanssa miten teidän kannattaa toimia.

Sen pohjalta teette jatkotoimenpiteet.

koulutuksen kirjoitti:

ammatinvalinta edessä. Kannattaako tila myydä nyt heti käräjäoikeuden avulla, kun pelloillakaan ei ole arvoa. Menetänkö enemmän myymällä muutaman vuoden kuluttua jos kaappaaja täyttää ehdot ja lunastaa? APUA

Lue lisää

tässä tapauksessa. Jos lapsen isä luopuu perinnöstään lastensa hyväksi niin heistä tulee perillisiä. Silloin lapsi on myös perillinen, joka voi tulla luovutuksen saajaksi. Jos tämä lapsi hakee ja pääsee maatalouden ammatilliseen koulutukseen niin voi olla, että hän jo silloin täyttää perintökaaren ammatilliset vaatimukset. Perinnönjakoa voi myös moittia ja siitä voi valittaa. Aikaa kuluu silloin jopa vuosia ja perillisen ammattikoulutus lisääntyy. Jatkajan kelpoisuuden päättää viranomainen, TE-keskus ja maaseutuvirasto

perillinen kirjoitti:

tässä tapauksessa. Jos lapsen isä luopuu perinnöstään lastensa hyväksi niin heistä tulee perillisiä. Silloin lapsi on myös perillinen, joka voi tulla luovutuksen saajaksi. Jos tämä lapsi hakee ja pääsee maatalouden ammatilliseen koulutukseen niin voi olla, että hän jo silloin täyttää perintökaaren ammatilliset vaatimukset. Perinnönjakoa voi myös moittia ja siitä voi valittaa. Aikaa kuluu silloin jopa vuosia ja perillisen ammattikoulutus lisääntyy. Jatkajan kelpoisuuden päättää viranomainen, TE-keskus ja maaseutuvirasto

Lue lisää

ja on kuolinpesän osakas ja toisen vanhempani tuleva perillinen, jos kaikki kulkee normaalisti.
Voihan testamentilla kai lisätä lapsenlapsen perilliseksi, ilman että isä luopuu osastaan. Kaikki on kai mahdollista.
Täytyy alkaa tutkia käypää arvoa, jotta jotakin saisi meikäläinenkin. Olisinpa syntynyt minkä tahansa muun ammatinharjoittajan perheeseen!

perintöosansa vastaan kirjoitti:

ja on kuolinpesän osakas ja toisen vanhempani tuleva perillinen, jos kaikki kulkee normaalisti.
Voihan testamentilla kai lisätä lapsenlapsen perilliseksi, ilman että isä luopuu osastaan. Kaikki on kai mahdollista.
Täytyy alkaa tutkia käypää arvoa, jotta jotakin saisi meikäläinenkin. Olisinpa syntynyt minkä tahansa muun ammatinharjoittajan perheeseen!

Lue lisää

Nykyään TE-keskukset ovat ottaneet tiukan kannan koulutukseen, se pitää olla suoritettu ennen kuin tilaa voi jatkaa. Moni on tehnyt sellaisen tempun, että on aloittanut koulun mutta kun on saanut tilan nimiin on lopettanut sen kesken!

Toinen asia, TE-keskuksilta on tullut uudet määräykset minkä kokoinen tila katsotaan elinkeino kelpoiseksi, jos tilan koko jää alle tämän rajan, niin tila ei ole elinkeino kelpoinen. Silloin kannattaa myydä pois, koska jatkaja ei saa mitään lainoja tai avustuksia tilalle, lisäksi tuo että pellot ovat todennäköisesti menettäneet tukioikeudet serkullesi, tekee sen että tilan arvo laskee ja pankki ei annan lainaa.

...... kirjoitti:

Nykyään TE-keskukset ovat ottaneet tiukan kannan koulutukseen, se pitää olla suoritettu ennen kuin tilaa voi jatkaa. Moni on tehnyt sellaisen tempun, että on aloittanut koulun mutta kun on saanut tilan nimiin on lopettanut sen kesken!

Toinen asia, TE-keskuksilta on tullut uudet määräykset minkä kokoinen tila katsotaan elinkeino kelpoiseksi, jos tilan koko jää alle tämän rajan, niin tila ei ole elinkeino kelpoinen. Silloin kannattaa myydä pois, koska jatkaja ei saa mitään lainoja tai avustuksia tilalle, lisäksi tuo että pellot ovat todennäköisesti menettäneet tukioikeudet serkullesi, tekee sen että tilan arvo laskee ja pankki ei annan lainaa.

Lue lisää

koulutusvaatimus melko lyhyt sitoutuminen tilanpitoon sallii tietynlaisen "keinottelun" perinnöillä
Meidän tapauksessa poika ei ole nukkunut yhtakään yötä tilalla isovanhempiensa kanssa, kaupunkilaislapsi, mutta ahnetta sorttia
Siksi tuntuu niin ikävältä.

perintöosansa vastaan kirjoitti:

ja on kuolinpesän osakas ja toisen vanhempani tuleva perillinen, jos kaikki kulkee normaalisti.
Voihan testamentilla kai lisätä lapsenlapsen perilliseksi, ilman että isä luopuu osastaan. Kaikki on kai mahdollista.
Täytyy alkaa tutkia käypää arvoa, jotta jotakin saisi meikäläinenkin. Olisinpa syntynyt minkä tahansa muun ammatinharjoittajan perheeseen!

Lue lisää

Isovanhemmat tai toinen heistä voivat ohittaa omat lapsensa ja testamentata omaisuuttaan lapsenlapsileen. Tällöin rintaperilliset saavat tekemällä lakiosavaatimuksen puolet siitä, mitä olisivat saaneet ilman testamenttia.
Sukupolvenvaihdon yksityiskohdistakin olet saanut asiantuntevia vastauksia hiukan sekavalta tuntuvaan pesänne tilanteeseen. Vaikuttaa siltä, että vitkuttelu pelaa sinua vastaan, joten mene ensitilassa edellä neuvottujen asiantuntijoiden puheille ja vaadi perinnönjakoa, sekä hae itse käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakaja.
Maksat aluksi itse hakemuksen, mutta kaikki muut jakokulut menevät pesästä ennen perinnönjakoa ja ehkä saat hakemuskulutkin takaisin.

muallikko kirjoitti:

Isovanhemmat tai toinen heistä voivat ohittaa omat lapsensa ja testamentata omaisuuttaan lapsenlapsileen. Tällöin rintaperilliset saavat tekemällä lakiosavaatimuksen puolet siitä, mitä olisivat saaneet ilman testamenttia.
Sukupolvenvaihdon yksityiskohdistakin olet saanut asiantuntevia vastauksia hiukan sekavalta tuntuvaan pesänne tilanteeseen. Vaikuttaa siltä, että vitkuttelu pelaa sinua vastaan, joten mene ensitilassa edellä neuvottujen asiantuntijoiden puheille ja vaadi perinnönjakoa, sekä hae itse käräjäoikeudelta pesänselvittäjä/-jakaja.
Maksat aluksi itse hakemuksen, mutta kaikki muut jakokulut menevät pesästä ennen perinnönjakoa ja ehkä saat hakemuskulutkin takaisin.

Lue lisää

maatilan kuolinpesän selvityksessäkin lausunnon? Siis tyyliin, ei voi saada kiinteää omaisuutta tai arvoa, koska parin vuoden päästä saattaa olla jatkaja. Olen sidottu maatalouspolitiikkaan.

maataloustoimisto kirjoitti:

maatilan kuolinpesän selvityksessäkin lausunnon? Siis tyyliin, ei voi saada kiinteää omaisuutta tai arvoa, koska parin vuoden päästä saattaa olla jatkaja. Olen sidottu maatalouspolitiikkaan.

Lue lisää

8 § (13.4.2007/432)

Ennen lopullista perinnönjakoa, jossa sovelletaan tämän luvun säännöksiä, pesänjakajan on tarvittaessa tai kuolinpesän osakkaan vaatimuksesta hankittava työvoima- ja elinkeinokeskukselta, jonka alueella jäämistöön kokonaan tai osaksi kuuluvan maatilan talouskeskus sijaitsee, lausunto siitä:

1) onko jäämistöön kuuluva maatila sellainen, että sen viljelijä ja hänen perheenjäsenensä voivat saada siitä pääasiallisen toimeentulonsa taikka muodostavatko jäämistöön kuuluvat tilat tai tilanosat joko yksinään tai yhdessä soveliaan tilanpidonjatkajan ja hänen puolisonsa omistamien tilojen tai tilanosien kanssa, 1 b §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eloonjääneelle puolisolle kuuluva osa mukaan luettuna, sellaisen maatilataloudellisen kokonaisuuden, josta sen viljelijä ja hänen perheenjäsenensä voivat saada pääasiallisen toimeentulonsa;

2) onko sillä, joka haluaa jäämistöön kuuluvan maatilan, tilan tai tilanosan tämän luvun mukaisesti perintöosaansa, riittävät ammatilliset edellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiseen;

3) kenellä useasta soveliaasta tilanpidonjatkajasta, jotka haluavat jäämistöön kuuluvan maatilan, tilan tai tilanosan tämän luvun mukaisesti perintöosaansa, on parhaat ammatilliset edellytykset kysymykseen tulevan maatalouselinkeinon harjoittamiseen;

4) voidaanko maatilasta jaon yhteydessä luovuttaa alueita muille osakkaille, kun otetaan huomioon 4 §:n säännökset; sekä

5) mikä on jäämistöön kuuluvan maatilan, tilan tai tilanosan käypä arvo ja 2 §:n mukainen laskelmallinen arvo.

Jos osakas ei hyväksy työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausuntoa, hän voi kuukauden kuluessa siitä, kun hän todistettavasti sai tiedon tästä lausunnosta, pyytää 1 momentissa mainituista seikoista Maaseutuviraston lausunnon. Maaseutuviraston tulee lähettää lausuntonsa lausunnon pyytäjälle ja pesänjakajalle.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Maaseutuviraston on annettava tässä pykälässä tarkoitettu lausuntonsa kiireellisenä.

perintöosansa vastaan kirjoitti:

ja on kuolinpesän osakas ja toisen vanhempani tuleva perillinen, jos kaikki kulkee normaalisti.
Voihan testamentilla kai lisätä lapsenlapsen perilliseksi, ilman että isä luopuu osastaan. Kaikki on kai mahdollista.
Täytyy alkaa tutkia käypää arvoa, jotta jotakin saisi meikäläinenkin. Olisinpa syntynyt minkä tahansa muun ammatinharjoittajan perheeseen!

Lue lisää

Onko jotain omaisuutta jo jaettu eli annettu perinnönjaolla tai osaperinnönjaolla osakkaille. Ymmärsin, että nyt oli tehty vasta perukirja ja kuolinpesä oli muodostunut. Kuolinpesän osakas ei omista vielä mitään perinnöstä vaan omistaja on kuolinpesä. Perijä voi luopua perintöosuudestaan niin kauan kuin hän ei ole mitenkään ottanut perintöä vastaan. Siis mitään omaisuutta ei ole siirtynyt hänen yksityiseen itsenäiseen omistukseen.

2 a § (15.6.2007/710)

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).

otti vastaan. kirjoitti:

Onko jotain omaisuutta jo jaettu eli annettu perinnönjaolla tai osaperinnönjaolla osakkaille. Ymmärsin, että nyt oli tehty vasta perukirja ja kuolinpesä oli muodostunut. Kuolinpesän osakas ei omista vielä mitään perinnöstä vaan omistaja on kuolinpesä. Perijä voi luopua perintöosuudestaan niin kauan kuin hän ei ole mitenkään ottanut perintöä vastaan. Siis mitään omaisuutta ei ole siirtynyt hänen yksityiseen itsenäiseen omistukseen.

2 a § (15.6.2007/710)

Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa (120/2004) ja ulosottokaaressa (705/2007).

Lue lisää

olemme siis kuolinpesä, jota hallitsee leski.
Saanko nähdä veroilmoituset ?