Colin Archer

olla se hemmo, joka Myrskylinnun aikoinaan rakensi.

Minua kiinnostaisi enemmän joko lasikuitu- tai teräsrakenteinen vene, kun en oikein usko puun kestävyyteen, vaikka kovasti tuota Owatrolia kirjassa kehuttiinkin.

ketjun aloittaja kirjoitti:

olla se hemmo, joka Myrskylinnun aikoinaan rakensi.

Minua kiinnostaisi enemmän joko lasikuitu- tai teräsrakenteinen vene, kun en oikein usko puun kestävyyteen, vaikka kovasti tuota Owatrolia kirjassa kehuttiinkin.

Lue lisää

Käy kurkkaamassa Stormwind 40'. http://www.nettivene.com/277536

myyntiaikeissa kirjoitti:

Käy kurkkaamassa Stormwind 40'. http://www.nettivene.com/277536

Älyttömän hintanen säilykepurkki !!!

klonk klonk pelti kolisee ja puupäät purjetii, klon klonk

kuin omista kokemuksista.
On vaikea uskoa, että Colin Archerin runkomalli olisi säilyttänyt suosionsa pelkästään nostalgian, perinteiden vaalimisen tai jonkun aatesuuntauksen takia. CA:t näyttävät yhä pärjäävän valtamerillä matkaveneinä. Nytkin taitaa yksi suomalainen teräsrunkoinen CA olla palloa kiertämässä.
CA:ssa ei myöskään ole sellaisia vaarallisia rakenneheikkouksia kuin on nähty joissakin moderneissa lähes tasapohjaisissa eväköliveneissä, joissa vedenalaiset ulokkeet (peräsin ja köli) ovat irronneet tai rikkoutuneet avomeripurjehduksessa. "Huono ostos" lienee sellainen vene, joka ei sovellu juuri siihen omaan käyttötarkoitukseen.

Siinä "mainsaill" on oikeassa, että raskastekoinen pitkäkölinen CA on hitaampi kuin nykyaikaiset venemallit - varsinkin keveissä keleissä.
Itselläni ei ole CA:a, mutta en voinut olla ihailematta CA:n menoa Pohjanmeren reippaassa kelissä. Sulavasti ja hallitusti se näytti kulkevan!

useammin mielikuvista kirjoitti:

kuin omista kokemuksista.
On vaikea uskoa, että Colin Archerin runkomalli olisi säilyttänyt suosionsa pelkästään nostalgian, perinteiden vaalimisen tai jonkun aatesuuntauksen takia. CA:t näyttävät yhä pärjäävän valtamerillä matkaveneinä. Nytkin taitaa yksi suomalainen teräsrunkoinen CA olla palloa kiertämässä.
CA:ssa ei myöskään ole sellaisia vaarallisia rakenneheikkouksia kuin on nähty joissakin moderneissa lähes tasapohjaisissa eväköliveneissä, joissa vedenalaiset ulokkeet (peräsin ja köli) ovat irronneet tai rikkoutuneet avomeripurjehduksessa. "Huono ostos" lienee sellainen vene, joka ei sovellu juuri siihen omaan käyttötarkoitukseen.

Siinä "mainsaill" on oikeassa, että raskastekoinen pitkäkölinen CA on hitaampi kuin nykyaikaiset venemallit - varsinkin keveissä keleissä.
Itselläni ei ole CA:a, mutta en voinut olla ihailematta CA:n menoa Pohjanmeren reippaassa kelissä. Sulavasti ja hallitusti se näytti kulkevan!

Lue lisää

Veneilijät ovat yhtä turhamaisia kuin autoilijat.
MErkistä ja nimestä maksetaan ilmaa.

Arvostusta. kirjoitti:

Veneilijät ovat yhtä turhamaisia kuin autoilijat.
MErkistä ja nimestä maksetaan ilmaa.

Ikivanha CA:n idea on havaittu merikelpoiseksi. Se lienee tärkein syy venetyypin säilymiseen, ei turhamaisuus eikä merkkiuskollisuus. Kysymyksessähän ei edes ole mikään kaupallinen, automerkkeihin rinnastettava merkki niinkuin esitit, vaan venesunnittelijan nimi ja design. CA:sta on aikojen kuluessa tehty modernisoituja versiota kuten lasikuituiset Hans Christian-veneet. Lukaisepa HC-purjehtijan perustelu valintaansa:
http://www.sleepingwithoars.com/new_page_11.htm

pelkästä nimestä! kirjoitti:

Ikivanha CA:n idea on havaittu merikelpoiseksi. Se lienee tärkein syy venetyypin säilymiseen, ei turhamaisuus eikä merkkiuskollisuus. Kysymyksessähän ei edes ole mikään kaupallinen, automerkkeihin rinnastettava merkki niinkuin esitit, vaan venesunnittelijan nimi ja design. CA:sta on aikojen kuluessa tehty modernisoituja versiota kuten lasikuituiset Hans Christian-veneet. Lukaisepa HC-purjehtijan perustelu valintaansa:
http://www.sleepingwithoars.com/new_page_11.htm

Lue lisää

Juuri nimeen luotetaan, kun tiedetään että vuonna kuokka ja kirve CA oli todella merikelpoinen ja hyvä vene.
Muut venemerkit ovat kehittäneet muotoja, painosuhteita ja muita ratkaisuja ja näin parantuneet ja meneet CA:n ohi jo aikoja sitten.
Mitä kehitystä CA:han on tehty millonkaan?

maailman - jos esimerkkejä halutaan hakea. On Haukilahden veneveistämön tekemä paatti, virolainen kippari.
Ehkä juttu muistetaan Vene-lehdestä, mutta tässä vielä viite ja linkki s/y Marthan kotisivuille:
http://www.venelehti.fi/suurille-vesille/default.aspx
http://www.marthaworldcruise.com/?lang=en

Havinaa. kirjoitti:

Juuri nimeen luotetaan, kun tiedetään että vuonna kuokka ja kirve CA oli todella merikelpoinen ja hyvä vene.
Muut venemerkit ovat kehittäneet muotoja, painosuhteita ja muita ratkaisuja ja näin parantuneet ja meneet CA:n ohi jo aikoja sitten.
Mitä kehitystä CA:han on tehty millonkaan?

Lue lisää

Siitä voi olla samaa mieltä, että satamaelämää varten veneiden sisustukset ovat kehittyneet kotimukavuuksien suuntaan. Kilpapurjehdus ja mittasäännöt sekä uudet materiaalit ovat muuttaneet runkomuotoja. Aiheellinen kysymys on kuitenkin herätetty mm. Yachting World- lehdessä. Ollaanko sittenkin menty kehityksessä hakoteille, kun veneiden kölit irtoilevat ja peräsimet katkeilevat? Unohdettua merikelpoisuutta on pohtinut Marchaj tunnetussa kirjassaan "Seaworthiness, the forgotten factor".

Historiastakin kannattaa oppia! "Historia toistaa itseään"

kaupallisuuden ehdoilla! kirjoitti:

Siitä voi olla samaa mieltä, että satamaelämää varten veneiden sisustukset ovat kehittyneet kotimukavuuksien suuntaan. Kilpapurjehdus ja mittasäännöt sekä uudet materiaalit ovat muuttaneet runkomuotoja. Aiheellinen kysymys on kuitenkin herätetty mm. Yachting World- lehdessä. Ollaanko sittenkin menty kehityksessä hakoteille, kun veneiden kölit irtoilevat ja peräsimet katkeilevat? Unohdettua merikelpoisuutta on pohtinut Marchaj tunnetussa kirjassaan "Seaworthiness, the forgotten factor".

Historiastakin kannattaa oppia! "Historia toistaa itseään"

Lue lisää

Ja peräsimiä katkeilee...
Puhuit kuin tuota tapahtuis paljonkin.
Paljonko nuo on lisääntyneet suhteessa veneilyn lisääntymiseen?

useammin mielikuvista kirjoitti:

kuin omista kokemuksista.
On vaikea uskoa, että Colin Archerin runkomalli olisi säilyttänyt suosionsa pelkästään nostalgian, perinteiden vaalimisen tai jonkun aatesuuntauksen takia. CA:t näyttävät yhä pärjäävän valtamerillä matkaveneinä. Nytkin taitaa yksi suomalainen teräsrunkoinen CA olla palloa kiertämässä.
CA:ssa ei myöskään ole sellaisia vaarallisia rakenneheikkouksia kuin on nähty joissakin moderneissa lähes tasapohjaisissa eväköliveneissä, joissa vedenalaiset ulokkeet (peräsin ja köli) ovat irronneet tai rikkoutuneet avomeripurjehduksessa. "Huono ostos" lienee sellainen vene, joka ei sovellu juuri siihen omaan käyttötarkoitukseen.

Siinä "mainsaill" on oikeassa, että raskastekoinen pitkäkölinen CA on hitaampi kuin nykyaikaiset venemallit - varsinkin keveissä keleissä.
Itselläni ei ole CA:a, mutta en voinut olla ihailematta CA:n menoa Pohjanmeren reippaassa kelissä. Sulavasti ja hallitusti se näytti kulkevan!

Lue lisää

siinä mielessä oikeassa em. kirjoittaja etten koskaan ole purjehtinut tuolla "merten kellarilla".nähnyt kyllä sisältä ja mennyt ohi mennen tullen,vaikka harvinaisia näkyjä ovatkin.jos ca-veneet olisivat niin hyviä,kaikki veistämöt tekisivät niitä.ja kaikki ostajat ostaisivat niitä.varsinkin täällä matalien rantojen maassa.mutta markkinat,mittasäännöt ja muodit määräävät nykyveneen muodot enkä itsekään ole kaikkiin kotkotuksiin ihastunut.tehokkuus ja edullinen tuotantotapa voi joskus ohittaa turvallisuuden.silloin alkavat kölit putoilla ja peräsimet hajoilla.lisäksi kilpaoptimoidut purret ovat aina riski eikä niillä kukaan harrastaja palloa kierräkään.ca on kuitenkin marginaalivene,mutta varmaan kestävä sellainen.eli jos rakenteiden kestävyys on lähtökohtana hankinnassa,voin kyllä suositella.toisaalta löydän moderneja suomalaisia ja ruotsalaisia pursia,joiden kestävyys on ihan toista luokkaa kuin keskieuroopan leijoilla.mainittakoon kuitenkin vielä,että avomerellä veneessä on paras mahdollisimman syvä eväköli.siihen sopiva balanssi purjeisiin niin menee kuin kiskoilla oho ca:n.

Irtoilee.. kirjoitti:

Ja peräsimiä katkeilee...
Puhuit kuin tuota tapahtuis paljonkin.
Paljonko nuo on lisääntyneet suhteessa veneilyn lisääntymiseen?

numerot.
Mitä ajattelisit, jos lentokoneista alkaisi irtoilla siipiä? Istuisitko ikkunapaikalla yhä rauhallisin mielin, koska siipiä irtoilisi vain joskus?
Suunnilleen näin taisi YW:n artikkelisarja alkaa ja siinä kysyttiin onko venetehtailussa joku mennyt perusteellisesti vikaan.

tammi- ja helmikuun kirjoitti:

numerot.
Mitä ajattelisit, jos lentokoneista alkaisi irtoilla siipiä? Istuisitko ikkunapaikalla yhä rauhallisin mielin, koska siipiä irtoilisi vain joskus?
Suunnilleen näin taisi YW:n artikkelisarja alkaa ja siinä kysyttiin onko venetehtailussa joku mennyt perusteellisesti vikaan.

Lue lisää

Taitaa olla niin, että köliongelmia tulee oleellisesti suuremmalla todennäköisyydellä kilpakäyttöön suunnitelluille ja pienissä sarjoissa valmistetuille veneille, kuten YW:n esimerkit ja tekstikin osoitti.

Pikkusarjoissa tehtävissä veneissä kölin tekijä voi olla vailla aiempaa kokemusta asiasta. Muutama YW:n esimerkeistä oli sellainen, jossa, kölin tekijä oli poikennut suunnittelijan piirustuksista.

Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa.

YW:n tietoja kirjoitti:

Taitaa olla niin, että köliongelmia tulee oleellisesti suuremmalla todennäköisyydellä kilpakäyttöön suunnitelluille ja pienissä sarjoissa valmistetuille veneille, kuten YW:n esimerkit ja tekstikin osoitti.

Pikkusarjoissa tehtävissä veneissä kölin tekijä voi olla vailla aiempaa kokemusta asiasta. Muutama YW:n esimerkeistä oli sellainen, jossa, kölin tekijä oli poikennut suunnittelijan piirustuksista.

Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa.

Lue lisää

"Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa." --kunhan välttää niitä, joissa köli- ja peräsinongelmia on esiintynyt. Hiljattain julkaistiin kuva, jossa erään suosikkimallin valurautaköli oli katkennut ;)

Eikö vielä varmempaa köli- ja peräsinongelmien vättämiseksi olisikin valita CA! Siitä venetyypistä täällä nyt keskustellaan.

mutta lisätään hieman: kirjoitti:

"Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa." --kunhan välttää niitä, joissa köli- ja peräsinongelmia on esiintynyt. Hiljattain julkaistiin kuva, jossa erään suosikkimallin valurautaköli oli katkennut ;)

Eikö vielä varmempaa köli- ja peräsinongelmien vättämiseksi olisikin valita CA! Siitä venetyypistä täällä nyt keskustellaan.

Lue lisää

Lainaus toisesta viestistä:
Colin Archerin hintakehitys:
1994 154622 € CA 40
2008 380000 € CA 40
Muutos-% 146

lainaus kirjoitti:

Lainaus toisesta viestistä:
Colin Archerin hintakehitys:
1994 154622 € CA 40
2008 380000 € CA 40
Muutos-% 146

Kyseisen viestin laskelmat oli tehty ilman asiallista kritiikkiä. Siinä oli verrattu esimerkiksi Degerö 35:n ja 38:n hintoja - kaksi täysin eri venettä.

CA:t tehdään tietääkseni yksin kappalein, ja ratkaisevaa on se, mitä ilmoitettuun hintaan sisältyy.

Tuota hintavertailua ei kannata sen enempää ihmetellä.

Hakro kirjoitti:

Kyseisen viestin laskelmat oli tehty ilman asiallista kritiikkiä. Siinä oli verrattu esimerkiksi Degerö 35:n ja 38:n hintoja - kaksi täysin eri venettä.

CA:t tehdään tietääkseni yksin kappalein, ja ratkaisevaa on se, mitä ilmoitettuun hintaan sisältyy.

Tuota hintavertailua ei kannata sen enempää ihmetellä.

Lue lisää

taulukon lopun tekstiä.

"Taulukko on vain suuntaa antava, veneiden mallit tietysti vaihtuvat 10-15 v aikana, mutta näkymä on silti selvä. Mitä lähemmäs Suomea tullaan, sitä suuremmat ovat hintapaineet olleet. "

Miksei esim. CA:n hintakehitystä kannata ihmetellä?
1994   154622   € CA 40
2008   380000   € CA 40
Muutos-% 146      

Ainakin minua ihmetyttää, miksi veneen hinta on noussut 146 %, kun kuluttajahinnat ovat nousseet samaan aikaan vain 25 % eikä keskieurooppalaisten veneiden hinnat sitäkään vähää.

Nuo CA:n tiedot ovat Vene-lehden katsausnumeroista -94 ja -08. Molemmissa sama CA 40 samalta veistämöltä.

lukea.. kirjoitti:

taulukon lopun tekstiä.

"Taulukko on vain suuntaa antava, veneiden mallit tietysti vaihtuvat 10-15 v aikana, mutta näkymä on silti selvä. Mitä lähemmäs Suomea tullaan, sitä suuremmat ovat hintapaineet olleet. "

Miksei esim. CA:n hintakehitystä kannata ihmetellä?
1994   154622   € CA 40
2008   380000   € CA 40
Muutos-% 146      

Ainakin minua ihmetyttää, miksi veneen hinta on noussut 146 %, kun kuluttajahinnat ovat nousseet samaan aikaan vain 25 % eikä keskieurooppalaisten veneiden hinnat sitäkään vähää.

Nuo CA:n tiedot ovat Vene-lehden katsausnumeroista -94 ja -08. Molemmissa sama CA 40 samalta veistämöltä.

Lue lisää

... ja edelleen ihmettelen, miksi on vertailtu kahta eri kokoluokan venettä, Degerö 35 ja 38, kun 35 on edelleen tuotannossa.

Onko saman veistämön sama CA40 samalla tavalla varustettu ja viimeistelty? Sitä ei vertailu kerro.

Hakro kirjoitti:

... ja edelleen ihmettelen, miksi on vertailtu kahta eri kokoluokan venettä, Degerö 35 ja 38, kun 35 on edelleen tuotannossa.

Onko saman veistämön sama CA40 samalla tavalla varustettu ja viimeistelty? Sitä ei vertailu kerro.

Lue lisää

Minä taas ihmettelen sitä, miksei Degerö Boat sitten ole pistänyt sitä 35:ta Vene-lehden katsausvertailuun. Jos sitä kerran vielä tekee. Mutta 36 löytyi, verrataan nyt siihen, on jo aika lähellä 35:ttä.

1994   123697   €   Degerö 35
2008   265100   €   Degerö 36
Muutos-%   114      

"Onko saman veistämön sama CA40 samalla tavalla varustettu ja viimeistelty? Sitä ei vertailu kerro."

Jos tuo vuoden CA 40 veneiden 146 % hintaero johtui varustelusta/viimeistelystä niin on -94 CA 40 tosi ollut huonosti varusteltu ja viimeistelty, kun niiden parantaminen on yli tuplannut veneen hinnan!

Havinaa. kirjoitti:

Juuri nimeen luotetaan, kun tiedetään että vuonna kuokka ja kirve CA oli todella merikelpoinen ja hyvä vene.
Muut venemerkit ovat kehittäneet muotoja, painosuhteita ja muita ratkaisuja ja näin parantuneet ja meneet CA:n ohi jo aikoja sitten.
Mitä kehitystä CA:han on tehty millonkaan?

Lue lisää

CA:lla pelastettiin laivoista miehistöjä jo ammoin myrkyistä.

"Varmaan parhaimmillaan saariston matalilla ja kivikkoisilla väylien ulkopuolisilla vesillä."

CA on suunniteltu ja sitä on käytetty ammattikäytössä erittäin kovissa olosuhteissa. Tuskin se varsinaisesti saaristoon on tarkoitettu. Se on tarkoitettu ankariin keleihin.

Näkökulma X kirjoitti:

"Varmaan parhaimmillaan saariston matalilla ja kivikkoisilla väylien ulkopuolisilla vesillä."

CA on suunniteltu ja sitä on käytetty ammattikäytössä erittäin kovissa olosuhteissa. Tuskin se varsinaisesti saaristoon on tarkoitettu. Se on tarkoitettu ankariin keleihin.

Lue lisää

Mutta CA:n jälkeen on suunniteltu paljon muitakin koviin olosuhteisiin sopivia veneitä. CA:n etuna näihin nähden on pieni syväys.

kestävyydellä ole mitään yhteyttä. CA on kestävä vene ja tietyn muotoinen, muttei mikään estäisi tekemästä ihan yhtä kestävää venettä täysin toisin muotoisena.
Väite :
"... ja muotoilu mahdollistaa tukevan rakenteen."
ei siis todellakaan pidä paikkaansa.

ja rakenteen kirjoitti:

kestävyydellä ole mitään yhteyttä. CA on kestävä vene ja tietyn muotoinen, muttei mikään estäisi tekemästä ihan yhtä kestävää venettä täysin toisin muotoisena.
Väite :
"... ja muotoilu mahdollistaa tukevan rakenteen."
ei siis todellakaan pidä paikkaansa.

Lue lisää

olisi pallo

http://www.worldcruising.com/content/S633338470181605000/ARC2007_Results_Divisions.pdf

CA 40 "Martha" (EST) oli 7., omassa luokassaan 2. (luokka H).
Norjalainen CA "Tora" oli 47., mutta oli ARC:n häntäpäässä sentään yksi hitaampi kulkija, CA "Christiania" (GBR) sijalla 166. Näiden kahden colinarcherin kokoa en tiedä, ehkä sekin selviäisi nettiä surffaamalla.
Asiasta kiinnostuneet voivat katsella tulosluettelosta mitkä veneet olivat Marthaa hitaampia Atlantin ylittäjiä.

pitemmän kisan tuloksia kirjoitti:

http://www.worldcruising.com/content/S633338470181605000/ARC2007_Results_Divisions.pdf

CA 40 "Martha" (EST) oli 7., omassa luokassaan 2. (luokka H).
Norjalainen CA "Tora" oli 47., mutta oli ARC:n häntäpäässä sentään yksi hitaampi kulkija, CA "Christiania" (GBR) sijalla 166. Näiden kahden colinarcherin kokoa en tiedä, ehkä sekin selviäisi nettiä surffaamalla.
Asiasta kiinnostuneet voivat katsella tulosluettelosta mitkä veneet olivat Marthaa hitaampia Atlantin ylittäjiä.

Lue lisää

Sehän se nopeus on tärkein asia, kun purjeveneen ostaa! Jos se olisi, ostaisin moottoriveneen. Ei ymmärrä tämmönen maan matonen, ei.

Vai mikä siinä on, kun toinen purjevene menee toisesta ohi, näyttää lähes orgun saava se ohittava. Ei ymmärrä

pitemmän kisan tuloksia kirjoitti:

http://www.worldcruising.com/content/S633338470181605000/ARC2007_Results_Divisions.pdf

CA 40 "Martha" (EST) oli 7., omassa luokassaan 2. (luokka H).
Norjalainen CA "Tora" oli 47., mutta oli ARC:n häntäpäässä sentään yksi hitaampi kulkija, CA "Christiania" (GBR) sijalla 166. Näiden kahden colinarcherin kokoa en tiedä, ehkä sekin selviäisi nettiä surffaamalla.
Asiasta kiinnostuneet voivat katsella tulosluettelosta mitkä veneet olivat Marthaa hitaampia Atlantin ylittäjiä.

Lue lisää

Tuossa oli kuitenkin tasoitetut ajat. Pikaisesti laskien Marthakin oli jossain hitaimman kolmanneksen rajoilla. Ja nyt ARC oli keskimäärin kovatuulinen tapahtuma.

voi hvettiläinen kirjoitti:

Sehän se nopeus on tärkein asia, kun purjeveneen ostaa! Jos se olisi, ostaisin moottoriveneen. Ei ymmärrä tämmönen maan matonen, ei.

Vai mikä siinä on, kun toinen purjevene menee toisesta ohi, näyttää lähes orgun saava se ohittava. Ei ymmärrä

Lue lisää

Mutta jossain tolkullisissa rajoissa nopeudenkin oltava, kuten joku tuossa alussa sanoi.

voi hvettiläinen kirjoitti:

Sehän se nopeus on tärkein asia, kun purjeveneen ostaa! Jos se olisi, ostaisin moottoriveneen. Ei ymmärrä tämmönen maan matonen, ei.

Vai mikä siinä on, kun toinen purjevene menee toisesta ohi, näyttää lähes orgun saava se ohittava. Ei ymmärrä

Lue lisää

Ihan omassa rauhassa saa Atlantilla seilata, jos tarkoitit kommentillasi ARCia.
Jos taas tykkää kisata ja ohittelu tuottaa iloa, kannattaa hankkia siihen tarkoitukseen sopiva paatti ja osallistua ratakilpailuihin tai vaikkapa viikonloppukisoihin Suomenlahdella.
CA on puhdas matkapursi. ARC-tuloslista näytti, ettei se matkapurtena välttämättä olekaan ihan niin hidas kuin luulisi.

ja joo kirjoitti:

Tuossa oli kuitenkin tasoitetut ajat. Pikaisesti laskien Marthakin oli jossain hitaimman kolmanneksen rajoilla. Ja nyt ARC oli keskimäärin kovatuulinen tapahtuma.

Matkaveneen mittaluku saa olla mikä tahansa. Pääasia, että paatti on turvallinen ja että sillä pääsee perille. Kaikki eivät päässeet. Aika kivaa keskinopeutta CA40 sittenkin piti!

pitemmän kisan tuloksia kirjoitti:

http://www.worldcruising.com/content/S633338470181605000/ARC2007_Results_Divisions.pdf

CA 40 "Martha" (EST) oli 7., omassa luokassaan 2. (luokka H).
Norjalainen CA "Tora" oli 47., mutta oli ARC:n häntäpäässä sentään yksi hitaampi kulkija, CA "Christiania" (GBR) sijalla 166. Näiden kahden colinarcherin kokoa en tiedä, ehkä sekin selviäisi nettiä surffaamalla.
Asiasta kiinnostuneet voivat katsella tulosluettelosta mitkä veneet olivat Marthaa hitaampia Atlantin ylittäjiä.

Lue lisää

tuossa ARC listassa. Joku venetyypin mukainen kerroin?

Tuota listaa tutkiessa laskin, että jos CA (Martha) vauhti on ollut noin 14 vrk ja monien vastaavan kokoisten uudempien pursien noin 12 vrk, niin ero keskinopeudessa olisi noin

(2680/12*24) 9,3kn - (2680/14*24) 8kn = 1,3 kn.

ketjun aloittaja kirjoitti:

tuossa ARC listassa. Joku venetyypin mukainen kerroin?

Tuota listaa tutkiessa laskin, että jos CA (Martha) vauhti on ollut noin 14 vrk ja monien vastaavan kokoisten uudempien pursien noin 12 vrk, niin ero keskinopeudessa olisi noin

(2680/12*24) 9,3kn - (2680/14*24) 8kn = 1,3 kn.

Lue lisää

TCF on siis yksinkertainen aikakerroin. ARC oli erityisesti tällä kertaa CA:lle suosiollinen, sillä kevyet kelit jäivät puuttumaan kokonaan, jos reittinsä valitsi oikein. Onnistumiset ja virheet reitinvalinnassa taas näkyvät tulosluettelossa oikein hyvin.

Kevyen kelin ominaisuuksista taas kertoo omalta osaltaan se, ettei puolessa tunnissa päässyt starttilinjasta yli, vaan seuraavat lähtijät joutuivat kiertelemään.

Correction Factor kirjoitti:

TCF on siis yksinkertainen aikakerroin. ARC oli erityisesti tällä kertaa CA:lle suosiollinen, sillä kevyet kelit jäivät puuttumaan kokonaan, jos reittinsä valitsi oikein. Onnistumiset ja virheet reitinvalinnassa taas näkyvät tulosluettelossa oikein hyvin.

Kevyen kelin ominaisuuksista taas kertoo omalta osaltaan se, ettei puolessa tunnissa päässyt starttilinjasta yli, vaan seuraavat lähtijät joutuivat kiertelemään.

Lue lisää

osasin melkein arvata, mutta mistä se tulee? Kuka määrää kertoimen?

ketjun aloittaja kirjoitti:

osasin melkein arvata, mutta mistä se tulee? Kuka määrää kertoimen?

veneen mittojen ja ominaisuuksien sekä joidenkin varusteiden (ainakin spinnu ja taittolapapotkuri) mukaan.

Veneet jaetaan TCF:n ja kilpa/yleinen-sarjajaon mukaan noin 10 eri luokkaan, kuhunkin tulee yleensä 10-30 venettä. Tämän vuoksi ARC:n luokkavoittajina on myös köntysveneitä, voittajia omassa etanasarjassaan.

ARC:ssa kirjoitti:

veneen mittojen ja ominaisuuksien sekä joidenkin varusteiden (ainakin spinnu ja taittolapapotkuri) mukaan.

Veneet jaetaan TCF:n ja kilpa/yleinen-sarjajaon mukaan noin 10 eri luokkaan, kuhunkin tulee yleensä 10-30 venettä. Tämän vuoksi ARC:n luokkavoittajina on myös köntysveneitä, voittajia omassa etanasarjassaan.

Lue lisää

ARC:n ajat kerrotaan TCF:llä, joten myös se köntysvene voi olla paitsi sarjansa voittaja myös yleiskilpailun kärkiveneitä.

ARC:ssa kirjoitti:

veneen mittojen ja ominaisuuksien sekä joidenkin varusteiden (ainakin spinnu ja taittolapapotkuri) mukaan.

Veneet jaetaan TCF:n ja kilpa/yleinen-sarjajaon mukaan noin 10 eri luokkaan, kuhunkin tulee yleensä 10-30 venettä. Tämän vuoksi ARC:n luokkavoittajina on myös köntysveneitä, voittajia omassa etanasarjassaan.

Lue lisää

Täälläpä on yksi kiinnostunut, joka haluaisi itselleen isona köntysveneen, jolla voisi kilpailla etanasarjassa!

Siinä hulinassa ja kiireessä saattaisi ennättää jopa lepuuttaa kaalia...

etanasarjaan kirjoitti:

Täälläpä on yksi kiinnostunut, joka haluaisi itselleen isona köntysveneen, jolla voisi kilpailla etanasarjassa!

Siinä hulinassa ja kiireessä saattaisi ennättää jopa lepuuttaa kaalia...

Lue lisää

Sorry, en ymmärtänyt.
Jos isona hankit rauhallisesti käyttäytyvän matkaveneen, miksi kuitenkin haaveilisit kilpapurjehduksesta? Eikö siinä ole ristiriitaa?

Parempi ratkaisu olisi, että ensin harjoittelet purjeiden trimmausta ja veneen hallintaa osallistumalla kilpapurjehduksiin jollain
´ei-köntyksellä´. Kun olet oppinut, saat sen oman köntyksesikin liikkumaan rivakammin. Vauhti ei ole pelkästään veneestä kiinni!

itämeren kesäkeleihin CA ei liene oike paatti, mutta pohjoisen Norjan keleihin se kyllä sopii. Ei sillä kisoissa pärjätä, mutta jos pitää syksyllä hakea Bavaria turvaan, siihen se sopii kyllä. Perehtykää hyvät seilorit veneiden tunnuslukuihin.

Jos tavoittessi on mitä mainitsit, kannattaa vuokrata vene eri kohteista ja sukkuloida välimatkat lentokoneella. Muuten aikasi kuluu siirtopurjehduksiin eri kohteiden välillä, on veneesi sitten hidas tai nopea. Karttapallo on liian epätarkka kunnolliseen reittisuunnitteluun.

Jotenkin tuntuu, että lähtökohtasi purjehdusharrastukseen ja sopivan veneen valintaan ovat sittenkin takertuneet pikkuasioihin. ”Puukansi” ei ole mikään CA:n erikoisuus eikä oikeastaan kovin käytännöllinenkään. Se on purjehduksen kannalta toisarvoinen detalji. CA-veneitä valmistetaan eri materiaaleista, paitsi puusta (Norjassa vaalitaan ja jopa tehdään uusia perinteisiä CA-replikoita), myös lujitemuovista ja teräksestä.
Nalle Nybergin versio CA:sta on aika pienikokoinen muunnos alkuperäiseen, huomattavasti robustimpaan CA:iin verrattuna. Ilmeisesti Nallen veneestä kirjoitettu kirja innoitti sinua purjehdukseen yleensä eikä vain CA-perinteeseen. Pääasia, että innostuit!

Ajatus siitä, että hankkisit saaristo- ja rannikkokäyttöön harjoitteluveneen, jolla sitten myöhemmin käväiset valtamerten takana, on tavallinen haave. Aika harva sen toteuttaa. Jos tosissaan aiot valtamerille, veneen pitää olla juuri siihen tarkoitukseen sopiva. Harva perhevene on sellainen. Ensin kuitenkin pitää oppia purjehtimaan! Käsitykset itsellesi sopivasta veneestä muotoutuvat sitä paremmin mitä enemmän ja mitä kauemmaksi purjehdit. Helppolukuisen katsauksen merikelpoisuudesta voit saada Millerin tutusta diasarjasta, jossa on suositeltavat kirjallisuusviitteet.
http://web.usna.navy.mil/~phmiller/offshore.ppt#257,2,Seaworthiness
…Toivottavasti en ole liian opettavainen, mutta olin samantapaisissa ajatuksissa 40 vuotta sitten vaihtaessani moottoriveneeni ensimmäiseen puupurteeni. Maailman kiersin ihan erilaisella paatilla ja vasta paljon myöhemmin.

Toope kirjoitti:

Jos tavoittessi on mitä mainitsit, kannattaa vuokrata vene eri kohteista ja sukkuloida välimatkat lentokoneella. Muuten aikasi kuluu siirtopurjehduksiin eri kohteiden välillä, on veneesi sitten hidas tai nopea. Karttapallo on liian epätarkka kunnolliseen reittisuunnitteluun.

Lue lisää

ja itse purjehdus merellä on mielestäni olennaista, se aito merielämä omine rutiineineen.

Pitkänmatkanpurjehdus on oma "lajinsa"... itse lähestyn purjehdusta hyvin filosofisin ajatuksin ja silloin itse matka voi olla tärkeämpi kuin kohde.

En ymmärrä ajatusta "siirtopurjehdus" muuten kuin korvausta vastaan tehty matka (tiukan) aikataulun kanssa (näitäkin on tehty).

kokeneemman neuvoa? kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että lähtökohtasi purjehdusharrastukseen ja sopivan veneen valintaan ovat sittenkin takertuneet pikkuasioihin. ”Puukansi” ei ole mikään CA:n erikoisuus eikä oikeastaan kovin käytännöllinenkään. Se on purjehduksen kannalta toisarvoinen detalji. CA-veneitä valmistetaan eri materiaaleista, paitsi puusta (Norjassa vaalitaan ja jopa tehdään uusia perinteisiä CA-replikoita), myös lujitemuovista ja teräksestä.
Nalle Nybergin versio CA:sta on aika pienikokoinen muunnos alkuperäiseen, huomattavasti robustimpaan CA:iin verrattuna. Ilmeisesti Nallen veneestä kirjoitettu kirja innoitti sinua purjehdukseen yleensä eikä vain CA-perinteeseen. Pääasia, että innostuit!

Ajatus siitä, että hankkisit saaristo- ja rannikkokäyttöön harjoitteluveneen, jolla sitten myöhemmin käväiset valtamerten takana, on tavallinen haave. Aika harva sen toteuttaa. Jos tosissaan aiot valtamerille, veneen pitää olla juuri siihen tarkoitukseen sopiva. Harva perhevene on sellainen. Ensin kuitenkin pitää oppia purjehtimaan! Käsitykset itsellesi sopivasta veneestä muotoutuvat sitä paremmin mitä enemmän ja mitä kauemmaksi purjehdit. Helppolukuisen katsauksen merikelpoisuudesta voit saada Millerin tutusta diasarjasta, jossa on suositeltavat kirjallisuusviitteet.
http://web.usna.navy.mil/~phmiller/offshore.ppt#257,2,Seaworthiness
…Toivottavasti en ole liian opettavainen, mutta olin samantapaisissa ajatuksissa 40 vuotta sitten vaihtaessani moottoriveneeni ensimmäiseen puupurteeni. Maailman kiersin ihan erilaisella paatilla ja vasta paljon myöhemmin.

Lue lisää

Kiitokset kirjoittajalle, usein täällä on niin ala-arvoista juttua että... helmet kyllä erottuvat joukosta.

Hyvä linkki, kannattaa ajatuksella perehtyä.

Hyvä että keskustelua syntyy, jopa asiallista vielä.

Jos arvostat edes minkäänlaista "nopeutta" niin CA-tyyppinen vene ei sovellu sinulle, tyypillisesti tämän malliset veneet on tehty rauhalliseen purjehdukseen jossa myös merellä vietetty aika on "laatuaikaa". Usein veneet on myös rakennettu hyvin tukeavasti ja kestämään "kaikki olosuhteet" mikä tietysti on vähän tarpeetonta jos purjehtii vaikka Turun Saaristossa.

Runkomuodosta johtuen sisätilat ovat "ahtaat" jos vertaa uudempiin noin 40-jalkaisiin veneisiin - usein tosin sisustus on rakennettu juuri elämää merellä varten, monet uudemmista veneistä on rakennettu satamaelämää varten - mitä itse kukin sitten arvostaa.

Mielestäni on olennaista että hankit sellainen veneen josta oikeasti pidät, onhan vene sitten "kumppanisi" merellä - kaiken lisäksi taikauskoisena merenkulkijana uskon että veneillä on sielu.

Niin, ja jos olet etsimässä "järkevää" ostosta niin tämän tyypin vene ei sitä välttämättä ole! :)

Raitsikka kirjoitti:

Hyvä että keskustelua syntyy, jopa asiallista vielä.

Jos arvostat edes minkäänlaista "nopeutta" niin CA-tyyppinen vene ei sovellu sinulle, tyypillisesti tämän malliset veneet on tehty rauhalliseen purjehdukseen jossa myös merellä vietetty aika on "laatuaikaa". Usein veneet on myös rakennettu hyvin tukeavasti ja kestämään "kaikki olosuhteet" mikä tietysti on vähän tarpeetonta jos purjehtii vaikka Turun Saaristossa.

Runkomuodosta johtuen sisätilat ovat "ahtaat" jos vertaa uudempiin noin 40-jalkaisiin veneisiin - usein tosin sisustus on rakennettu juuri elämää merellä varten, monet uudemmista veneistä on rakennettu satamaelämää varten - mitä itse kukin sitten arvostaa.

Mielestäni on olennaista että hankit sellainen veneen josta oikeasti pidät, onhan vene sitten "kumppanisi" merellä - kaiken lisäksi taikauskoisena merenkulkijana uskon että veneillä on sielu.

Niin, ja jos olet etsimässä "järkevää" ostosta niin tämän tyypin vene ei sitä välttämättä ole! :)

Lue lisää

...panit sanan "ahtaat" lainausmerkkeihin? Kyllä ne ovat ahtaat ihan absoluuttisesti, ei vain ahtaammat verrattuna moderneihin veneisiin.

kokeneemman neuvoa? kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että lähtökohtasi purjehdusharrastukseen ja sopivan veneen valintaan ovat sittenkin takertuneet pikkuasioihin. ”Puukansi” ei ole mikään CA:n erikoisuus eikä oikeastaan kovin käytännöllinenkään. Se on purjehduksen kannalta toisarvoinen detalji. CA-veneitä valmistetaan eri materiaaleista, paitsi puusta (Norjassa vaalitaan ja jopa tehdään uusia perinteisiä CA-replikoita), myös lujitemuovista ja teräksestä.
Nalle Nybergin versio CA:sta on aika pienikokoinen muunnos alkuperäiseen, huomattavasti robustimpaan CA:iin verrattuna. Ilmeisesti Nallen veneestä kirjoitettu kirja innoitti sinua purjehdukseen yleensä eikä vain CA-perinteeseen. Pääasia, että innostuit!

Ajatus siitä, että hankkisit saaristo- ja rannikkokäyttöön harjoitteluveneen, jolla sitten myöhemmin käväiset valtamerten takana, on tavallinen haave. Aika harva sen toteuttaa. Jos tosissaan aiot valtamerille, veneen pitää olla juuri siihen tarkoitukseen sopiva. Harva perhevene on sellainen. Ensin kuitenkin pitää oppia purjehtimaan! Käsitykset itsellesi sopivasta veneestä muotoutuvat sitä paremmin mitä enemmän ja mitä kauemmaksi purjehdit. Helppolukuisen katsauksen merikelpoisuudesta voit saada Millerin tutusta diasarjasta, jossa on suositeltavat kirjallisuusviitteet.
http://web.usna.navy.mil/~phmiller/offshore.ppt#257,2,Seaworthiness
…Toivottavasti en ole liian opettavainen, mutta olin samantapaisissa ajatuksissa 40 vuotta sitten vaihtaessani moottoriveneeni ensimmäiseen puupurteeni. Maailman kiersin ihan erilaisella paatilla ja vasta paljon myöhemmin.

Lue lisää

että tuijotan liikaa pikkuasioita, vaikka sellaisen kuvan nämä vajavaiset viestit toki saattavat antaa.

Kyse on lähinnä siitä, että painotan veneessä olemista ja asumista enemmän kuin sen purjehdusominaisuuksia. Siitä huolimatta haluaisin veneen, jolla voisi purjehtia esim. Välimerelle tai Karibialle, koska olisi mukava viettää kesä/vuosi uusissa lämpimissä maisemissa. Sen lisäksi vaakakupissa painavat myös veneen ulkonäkö, jossa perinteinen linja viehättää. Puuveneen sen ei tarvitse olla, mutta puuveneen näköinen mielellään.

CA tuntuisi aika oivalta kompromissilta noiden asioiden suhteen. Siinä nopeus on "uhrattu" merikelpoisuuden takia, mikä harrastepurjehtijalle tuntuisi varsin hyvältä asialta. Sen lisäksi leveyttä on enemmän kuin kapeissa risteilijöissä, joten sisätilatkin ovat ihan asuttavat.

Kokenut kisapurjehtija varmaan pärjää kisaveneelläkin merenkäynnissä, mutta harrasteveneilijän, jonka päätarkoitus ei ole purjehtia (teknisesti) kaivannee enemmän anteeksiantavampaa venettä.

Raitsikka kirjoitti:

Hyvä että keskustelua syntyy, jopa asiallista vielä.

Jos arvostat edes minkäänlaista "nopeutta" niin CA-tyyppinen vene ei sovellu sinulle, tyypillisesti tämän malliset veneet on tehty rauhalliseen purjehdukseen jossa myös merellä vietetty aika on "laatuaikaa". Usein veneet on myös rakennettu hyvin tukeavasti ja kestämään "kaikki olosuhteet" mikä tietysti on vähän tarpeetonta jos purjehtii vaikka Turun Saaristossa.

Runkomuodosta johtuen sisätilat ovat "ahtaat" jos vertaa uudempiin noin 40-jalkaisiin veneisiin - usein tosin sisustus on rakennettu juuri elämää merellä varten, monet uudemmista veneistä on rakennettu satamaelämää varten - mitä itse kukin sitten arvostaa.

Mielestäni on olennaista että hankit sellainen veneen josta oikeasti pidät, onhan vene sitten "kumppanisi" merellä - kaiken lisäksi taikauskoisena merenkulkijana uskon että veneillä on sielu.

Niin, ja jos olet etsimässä "järkevää" ostosta niin tämän tyypin vene ei sitä välttämättä ole! :)

Lue lisää

on sekä tunteen että järjen valinta. Järki pitää olla mukana, että hankkii veneen, jolla pärjää. Mutta tunne pitää olla mukana, jotta siinä myös viihtyy. Jos veneen hankkii vain järjellä, siitä tulee ehkä taloudellisesti edullinen, nopea ja muodikas, mutta helposti aika tylsä.

Parikan kirjan anti on juuri siinä, että hän rakastui veneeseen ja sen taustalla olevaan perinteeseen, jolloin vene sinänsä toi sen tyydtyksen, jota siltä haettiin. Itse pyrin hieman samaan, jolloin tekniset suoritusarvot eivät ole ensisijaisia. turvallisuudesta en kuitenkaan haluaisi tinkiä, koska se johtaa helposti siihen, ettei veneellä tule reissuun lähdettyä.

Itse ajattelen myös venettä yksilönä, ja siksikin perinnepurret miellyttävät. Itselläni on haave saada oma vene, ehkä puolivalmiista itse rakentaen, jotta siitä tulisi juuri omiin tarpeisiin räätälöity, tyköistuva.

Useiden kaupallisten veneiden ongelma on, että ne on tehty isommalle porukalle. Jos matkaajia on vain kaksi, niin sisustus voi olla ihan toisennäköinen, kuin vaikka kuudelle varattu.

Mutta CA:stä vielä. Millaisia nuo nopeudet sitten ovat, kun tuossa aiemmassa ARC-esimerkissä nopeusero oli vain 14%? Tai kysytään niin päin, että Jos matkustaa Hangosta Kööpenhaminaan ja takaisin elokuussa, niin kauanko tuohon menee CA:lla ja kauanko modernilla perhepurrella, molemmat vaikka noin 40 jalkaisia?

ketjun aloittaja kirjoitti:

on sekä tunteen että järjen valinta. Järki pitää olla mukana, että hankkii veneen, jolla pärjää. Mutta tunne pitää olla mukana, jotta siinä myös viihtyy. Jos veneen hankkii vain järjellä, siitä tulee ehkä taloudellisesti edullinen, nopea ja muodikas, mutta helposti aika tylsä.

Parikan kirjan anti on juuri siinä, että hän rakastui veneeseen ja sen taustalla olevaan perinteeseen, jolloin vene sinänsä toi sen tyydtyksen, jota siltä haettiin. Itse pyrin hieman samaan, jolloin tekniset suoritusarvot eivät ole ensisijaisia. turvallisuudesta en kuitenkaan haluaisi tinkiä, koska se johtaa helposti siihen, ettei veneellä tule reissuun lähdettyä.

Itse ajattelen myös venettä yksilönä, ja siksikin perinnepurret miellyttävät. Itselläni on haave saada oma vene, ehkä puolivalmiista itse rakentaen, jotta siitä tulisi juuri omiin tarpeisiin räätälöity, tyköistuva.

Useiden kaupallisten veneiden ongelma on, että ne on tehty isommalle porukalle. Jos matkaajia on vain kaksi, niin sisustus voi olla ihan toisennäköinen, kuin vaikka kuudelle varattu.

Mutta CA:stä vielä. Millaisia nuo nopeudet sitten ovat, kun tuossa aiemmassa ARC-esimerkissä nopeusero oli vain 14%? Tai kysytään niin päin, että Jos matkustaa Hangosta Kööpenhaminaan ja takaisin elokuussa, niin kauanko tuohon menee CA:lla ja kauanko modernilla perhepurrella, molemmat vaikka noin 40 jalkaisia?

Lue lisää

ja tietysti CA:n kokokin vaikuttaa. Jos tarkoitit ´normaalin´ kokoista Colin Archeria, sen koko voisi olla 47-55 jalkaa ja paino 27-32tn (selasin myytävien tietoja). Sellaisen matkanopeus koneajossa lienee 7 kn luokkaa, vaikka vähän olisi vastaistakin. Tankkitilavuus riittää hyvin non-stop ajoon Hangosta Kööpenhaminaan. Legi on 487 mpk (Falsterbon kanavan käyttäminen oikaisisi muutamalla maililla), joten 3 vrk on todennäköinen. Sopivalla peräntakaisella tuulella iso CA pystynee 10kn vauhtiin, jolloin legi menee vähän lyhyemmässä ajassa - MUTTA mitä väliä sillä on?

Jos pystyt 5 kn keskimääräiseen purjehdusvauhtiin, etkä pysähtele matkalla, aika nopeasti se alle 500 nm legi sujuu. Onko sillä mitään merkitystä, jos on perillä päivän tai muutaman aikaisemmin tai myöhemmin? Eikö pääasia ole se, että veneen kulkuominaisuudet ovat vakaat ja helposti hallittavat, jolloin et ole rättiväsynyt saapuessasi Langelinie Lystbadehavniin tai ehkä Nyhavniin. Elokuussa näissä satamissa on paremmin tilaa kuin heinäkuussa, jolloin ehkä joutuisit hakeutumaan johonkin tylsään marinaan.

JRxxx kirjoitti:

...panit sanan "ahtaat" lainausmerkkeihin? Kyllä ne ovat ahtaat ihan absoluuttisesti, ei vain ahtaammat verrattuna moderneihin veneisiin.

Hyvä tarkennus.

Noin yleisesti ajatellen 40-jalkainen vene on jo "iso" jolloin kansi/sisustusratkaisuista riippuu miten "hyvin" hyvin tilaa on. Jos ajatellaan ihan alkuperäistä ratkaisua niin sisätilat ovat kyllä...hmm... spartalaiset mutta olen nähnyt uusia ratkaisua jossa on ruffi ja pilothouse yms jotka mahdollistavat "isommat" tilat (en halunnut rajata veneen ikää/tyyppiä sen tarkemmin).

Mielestäni olennainen kysymys on vielä monelleko henkilölle vene on tarkoitettu? Jos pääsiallinen miehistön määrä on 2 henkilöä niin tilaa riittää mutta tietysti CA40-tyyliseen runkoon ei kyllä rakenna oikein millään mukavasti tiloja vaikka 6 hengelle - siinä mielessä vene on kyllä ahdas.

Lisäksi mietin mitä tarkoitat käsitteellä "moderni vene"? CA on jo yli 100 vuotta konstruktio mutta onko 1960-luvulla tehty moderni? Entä 80-luvulla? Vai viime vuosien veneet?

Aina tapaan sanoa että minulla on kotona vain 4 sänkyä, miksi niitä pitäisi veneessä olla 8 jos vain omalla porukalla purjehditaan? (on tietysti uusiakin veneitä jotka on suunniteltu/rakennettu eri ajatuksella - harvoin niitä täälläpäin vaan näkee)

nopeus koneella kirjoitti:

ja tietysti CA:n kokokin vaikuttaa. Jos tarkoitit ´normaalin´ kokoista Colin Archeria, sen koko voisi olla 47-55 jalkaa ja paino 27-32tn (selasin myytävien tietoja). Sellaisen matkanopeus koneajossa lienee 7 kn luokkaa, vaikka vähän olisi vastaistakin. Tankkitilavuus riittää hyvin non-stop ajoon Hangosta Kööpenhaminaan. Legi on 487 mpk (Falsterbon kanavan käyttäminen oikaisisi muutamalla maililla), joten 3 vrk on todennäköinen. Sopivalla peräntakaisella tuulella iso CA pystynee 10kn vauhtiin, jolloin legi menee vähän lyhyemmässä ajassa - MUTTA mitä väliä sillä on?

Jos pystyt 5 kn keskimääräiseen purjehdusvauhtiin, etkä pysähtele matkalla, aika nopeasti se alle 500 nm legi sujuu. Onko sillä mitään merkitystä, jos on perillä päivän tai muutaman aikaisemmin tai myöhemmin? Eikö pääasia ole se, että veneen kulkuominaisuudet ovat vakaat ja helposti hallittavat, jolloin et ole rättiväsynyt saapuessasi Langelinie Lystbadehavniin tai ehkä Nyhavniin. Elokuussa näissä satamissa on paremmin tilaa kuin heinäkuussa, jolloin ehkä joutuisit hakeutumaan johonkin tylsään marinaan.

Lue lisää

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa pitkälti.

Suurin ero nopeuksissa tulee kevyellä tuulella ja kryssillä, CA-tyyppisen rungon nousukulma on jotain muuta kuin uudempien veneiden.

Kokemuksesta ja karkeasti yleistäen että saataisiin mielikuvaa nopeuksista esitän että kun tuulee niin iso CA-tyyppinen kryssii noin 7 solmua, moderni normaali samankokoinen 8 ja nopea moderni/kisapeli varmasti 9 ( ).

Kyseiselle matkalle Köpikseen laskisin keski-nopeudeksi CA-tyyppiselle 6 ja vastaavat erot sitten muihin eli siitä voi jokainen laskea eron.

Niin, onko sillä merkitystä - jokainen päättäköön itse.

ketjun aloittaja kirjoitti:

on sekä tunteen että järjen valinta. Järki pitää olla mukana, että hankkii veneen, jolla pärjää. Mutta tunne pitää olla mukana, jotta siinä myös viihtyy. Jos veneen hankkii vain järjellä, siitä tulee ehkä taloudellisesti edullinen, nopea ja muodikas, mutta helposti aika tylsä.

Parikan kirjan anti on juuri siinä, että hän rakastui veneeseen ja sen taustalla olevaan perinteeseen, jolloin vene sinänsä toi sen tyydtyksen, jota siltä haettiin. Itse pyrin hieman samaan, jolloin tekniset suoritusarvot eivät ole ensisijaisia. turvallisuudesta en kuitenkaan haluaisi tinkiä, koska se johtaa helposti siihen, ettei veneellä tule reissuun lähdettyä.

Itse ajattelen myös venettä yksilönä, ja siksikin perinnepurret miellyttävät. Itselläni on haave saada oma vene, ehkä puolivalmiista itse rakentaen, jotta siitä tulisi juuri omiin tarpeisiin räätälöity, tyköistuva.

Useiden kaupallisten veneiden ongelma on, että ne on tehty isommalle porukalle. Jos matkaajia on vain kaksi, niin sisustus voi olla ihan toisennäköinen, kuin vaikka kuudelle varattu.

Mutta CA:stä vielä. Millaisia nuo nopeudet sitten ovat, kun tuossa aiemmassa ARC-esimerkissä nopeusero oli vain 14%? Tai kysytään niin päin, että Jos matkustaa Hangosta Kööpenhaminaan ja takaisin elokuussa, niin kauanko tuohon menee CA:lla ja kauanko modernilla perhepurrella, molemmat vaikka noin 40 jalkaisia?

Lue lisää

Hei,
Onkohan sinulta jäänyt lukematta "kommenttini" veneen valinnasta. Olemme perheen (2 1)kanssa palaneet Karibialta viime kesänä veneellä, joka mitä ilmeisemmin sopisi tarkoituksiisi. Olimme myös mukana ARC:ssä ja sijoitus luokassamme oli 7. Kaksin purjehdus tarkoittaa käytännössa yksinpurjehdusta, ja purjevalinnat ovat sen mukaiset. Toinen lepää yleensä aina. Stormwind 40 teki matkan ongelmitta ja turvallisesti.
Käy siis katsomassa http://www.nettivene.com/277536

JRxxx kirjoitti:

...panit sanan "ahtaat" lainausmerkkeihin? Kyllä ne ovat ahtaat ihan absoluuttisesti, ei vain ahtaammat verrattuna moderneihin veneisiin.

ahtaiksi ainakaan CA40:n sisätiloja normaalikokoisille henkilöille. Seisomakorkeus on mielestäni poikkeuksellisen hyvä eikä vene ole kapeakaan (paitsi suippo perä). Keula on muodoltaan täyteläisempi, tilavampi, kuin moderneissa perheveneissä. Oliko ahtaus oma havaintosi vai mielikuvasi? Kirjoittaja teki oikein, kun pani lainausmerkit ahtauteen!

CA40:n runkomitat löydät täältä: http://www.kolumbus.fi/haukilahden.veneveistamo/html/ca40_data.html

Tarina kirjoitti:

Hei,
Onkohan sinulta jäänyt lukematta "kommenttini" veneen valinnasta. Olemme perheen (2 1)kanssa palaneet Karibialta viime kesänä veneellä, joka mitä ilmeisemmin sopisi tarkoituksiisi. Olimme myös mukana ARC:ssä ja sijoitus luokassamme oli 7. Kaksin purjehdus tarkoittaa käytännössa yksinpurjehdusta, ja purjevalinnat ovat sen mukaiset. Toinen lepää yleensä aina. Stormwind 40 teki matkan ongelmitta ja turvallisesti.
Käy siis katsomassa http://www.nettivene.com/277536

Lue lisää

toiselle foorumille? Ensimmäisen "vaivihkaisen" myynti-ilmoituksen vielä sulattaa, jos se selvästi liittyy aiheeseen. Ainakin minusta on kurjaa, että jotkut (en ollenkaan tarkoita sinua) tuputtavat muutamaa venemerkkiä kaikkiin mahdollisiin keskusteluihin, jolloin herjaaminen käynnistyy ja keskustelun taso romahtaa.

Stormwind 40 on epäilemättä sopiva vene sen kaltaisiin retkiin, jonka "Tarinalla" teitte. Aika hyvä varustelukin veneessä näyttäisi olevan...mutta se on toinen juttu.

Raitsikka kirjoitti:

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa pitkälti.

Suurin ero nopeuksissa tulee kevyellä tuulella ja kryssillä, CA-tyyppisen rungon nousukulma on jotain muuta kuin uudempien veneiden.

Kokemuksesta ja karkeasti yleistäen että saataisiin mielikuvaa nopeuksista esitän että kun tuulee niin iso CA-tyyppinen kryssii noin 7 solmua, moderni normaali samankokoinen 8 ja nopea moderni/kisapeli varmasti 9 ( ).

Kyseiselle matkalle Köpikseen laskisin keski-nopeudeksi CA-tyyppiselle 6 ja vastaavat erot sitten muihin eli siitä voi jokainen laskea eron.

Niin, onko sillä merkitystä - jokainen päättäköön itse.

Lue lisää

ole olennaista merkitystä retkipurjehduksessa, mutta kyselen sitä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan tuollaisesta CA:sta, kun sitä alituiseen niin hitaaksi mollataan.

Mikä on moderni vene, on tietysti häilyvä käsite, mutta tarkoitan sillä lähinnä eväkölistä ja tasapohjaista purjevenettä, jossa pääpaino on suorituskyvyssä ja/tai sarjatuotannossa.

ketjun aloittaja kirjoitti:

ole olennaista merkitystä retkipurjehduksessa, mutta kyselen sitä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan tuollaisesta CA:sta, kun sitä alituiseen niin hitaaksi mollataan.

Mikä on moderni vene, on tietysti häilyvä käsite, mutta tarkoitan sillä lähinnä eväkölistä ja tasapohjaista purjevenettä, jossa pääpaino on suorituskyvyssä ja/tai sarjatuotannossa.

Lue lisää

Luulisi kiinnostavan tuuleennousukyky ja kulma enemmän kuin nopeus. Kun tottuu purjeilla menemään niin mootttoriajo on todella tylsää eikä kiinnosta.

vielä, kirjoitti:

Luulisi kiinnostavan tuuleennousukyky ja kulma enemmän kuin nopeus. Kun tottuu purjeilla menemään niin mootttoriajo on todella tylsää eikä kiinnosta.

kiinnostaisi nähdä sellainen polaarinen käyrä, jossa veneen nopeus on kerrottu tuulen suunnan ja nopeuden funktiona. Polar plot se oli nimeltään jossain kirjassa, mutta en tiedä virallista nimeä.

ketjun aloittaja kirjoitti:

kiinnostaisi nähdä sellainen polaarinen käyrä, jossa veneen nopeus on kerrottu tuulen suunnan ja nopeuden funktiona. Polar plot se oli nimeltään jossain kirjassa, mutta en tiedä virallista nimeä.

Lue lisää

tarkoitin:

http://www.onemetre.net/Design/VPP/VPP.gif

ketjun aloittaja kirjoitti:

ole olennaista merkitystä retkipurjehduksessa, mutta kyselen sitä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan tuollaisesta CA:sta, kun sitä alituiseen niin hitaaksi mollataan.

Mikä on moderni vene, on tietysti häilyvä käsite, mutta tarkoitan sillä lähinnä eväkölistä ja tasapohjaista purjevenettä, jossa pääpaino on suorituskyvyssä ja/tai sarjatuotannossa.

Lue lisää

Noin yleisesti minulla on mielikuva että käsitteet hidas/nopea tällä palstalla perustuvat kokemuksiin kesällä saaristopurjehduksissa tms... on selvää että kevyellä tuulella tämäntyyppinen vene on auttamatta hidas, ulkona merellä sitten yleensäkin "nopeuden" arviointi on hieman vaativampaa hommaa.

Yritin aikaisemmin hieman yksinkertaistaen arvioida näiden veneiden nopeuseroja (koska muuten vain keskustellaan aivan "mutu"-menetelmillä) niin arvioin vielä että avomerellä kryssittäessa CA-tyyppisen veneen nousukulma on 15-20 astetta huonompi kuin "modernin" veneen.

Esität hyvän kysymyksen mikä on "moderni" - kyllä monet nykyisetkin sarjaveneet ovat hyvin "vanhanaikaisia" koska purjehtijat ovat aika konservatiivista porukkaa.

Olen vielä sitä mieltä että jos veneen nopeus ja nousukulma ovat sinulle todella tärkeitä niin kannattaa sitten katsoa muita veneitä kuin CA-tyyppisiä, vaikka 1970-luvun avomeripursia jotka ovat jo paljon "nopeampia" mutta uusiin verrattuina "hitaita".

Matka ottaa aikansa, erityisesti purjehdusmatka. Jos aikataulusi ei kestä sitä että matka Köpikseen kestääkin vaikka 10 tuntia enemmän niin ehkä pitkänmatkanpurjehdus ei ole sitten se "juttusi". Kauas on tunnetusti pitkä matka mutta mieluisalla veneellä se sujuu mukavasti.

Raitsikka kirjoitti:

Noin yleisesti minulla on mielikuva että käsitteet hidas/nopea tällä palstalla perustuvat kokemuksiin kesällä saaristopurjehduksissa tms... on selvää että kevyellä tuulella tämäntyyppinen vene on auttamatta hidas, ulkona merellä sitten yleensäkin "nopeuden" arviointi on hieman vaativampaa hommaa.

Yritin aikaisemmin hieman yksinkertaistaen arvioida näiden veneiden nopeuseroja (koska muuten vain keskustellaan aivan "mutu"-menetelmillä) niin arvioin vielä että avomerellä kryssittäessa CA-tyyppisen veneen nousukulma on 15-20 astetta huonompi kuin "modernin" veneen.

Esität hyvän kysymyksen mikä on "moderni" - kyllä monet nykyisetkin sarjaveneet ovat hyvin "vanhanaikaisia" koska purjehtijat ovat aika konservatiivista porukkaa.

Olen vielä sitä mieltä että jos veneen nopeus ja nousukulma ovat sinulle todella tärkeitä niin kannattaa sitten katsoa muita veneitä kuin CA-tyyppisiä, vaikka 1970-luvun avomeripursia jotka ovat jo paljon "nopeampia" mutta uusiin verrattuina "hitaita".

Matka ottaa aikansa, erityisesti purjehdusmatka. Jos aikataulusi ei kestä sitä että matka Köpikseen kestääkin vaikka 10 tuntia enemmän niin ehkä pitkänmatkanpurjehdus ei ole sitten se "juttusi". Kauas on tunnetusti pitkä matka mutta mieluisalla veneellä se sujuu mukavasti.

Lue lisää

Olet varmasti oikeassa, mutta yksi käytännön näkökohta on koneajo. Varsinkin iso CA on varustettu isolla koneella ja isoilla tankeilla. Nettiveneitä selailemalla näytti, että joillakin tankkausväli oli jopa 1500 mpk. Matkapurjehduksessa silläkin on merkitystä. Tuskin raskaalla CA:lla viitsii kryssiä kevyissä tuulen henkäyksissä.

Vauhtiresurssien vertailussa pitäisi oikeastaan tietää myös puhutaanko alkuperäisen tyyppisestä CA:sta tai jostain modernisoidusta versiosta. Mikään niistä ei tietenkään ole kryssivene, mutta esim CA:sta vaikutteita saaneet HC:t ovat hyvin suosittuja pitkänmatkan pursia maailmalla. Puinen Scylla on eri tyyppinen, lähinnä hitaahko rannikkoristeilijä.
http://www.ssca.no/archer.html
http://yachtbroker.escapeartist.com/boats/action/view/boat/633/index.html
http://www.yachtworld.com/boats/Colin-Archer/1
http://www.hanschristianyachts.com/

nopeus samoin kirjoitti:

Olet varmasti oikeassa, mutta yksi käytännön näkökohta on koneajo. Varsinkin iso CA on varustettu isolla koneella ja isoilla tankeilla. Nettiveneitä selailemalla näytti, että joillakin tankkausväli oli jopa 1500 mpk. Matkapurjehduksessa silläkin on merkitystä. Tuskin raskaalla CA:lla viitsii kryssiä kevyissä tuulen henkäyksissä.

Vauhtiresurssien vertailussa pitäisi oikeastaan tietää myös puhutaanko alkuperäisen tyyppisestä CA:sta tai jostain modernisoidusta versiosta. Mikään niistä ei tietenkään ole kryssivene, mutta esim CA:sta vaikutteita saaneet HC:t ovat hyvin suosittuja pitkänmatkan pursia maailmalla. Puinen Scylla on eri tyyppinen, lähinnä hitaahko rannikkoristeilijä.
http://www.ssca.no/archer.html
http://yachtbroker.escapeartist.com/boats/action/view/boat/633/index.html
http://www.yachtworld.com/boats/Colin-Archer/1
http://www.hanschristianyachts.com/

Lue lisää

Olet oikeassa, ajattelin hieman kysyjälle hahmottaa eroa nopeuksissa.... ja kyllä sitä ero vaikka on jos kryssitään 10 m/s etelätuulella kohti Köpistä :)

Kevyellä kelillä voi tietysti koneilla.

En viitsi enää kommentoida tätä nopeus-juttua, mieleeni tulevat pikkupoikien jutut "paljon tämän auton mittarissa on?"

Pitkämatkanveneen ominaisuuksissa nopeus on kai sitten tärkeydessä jossakin kohdassa 10.... on paljon olennaisimpia juttuja kuin vauhti, tietysti joku raja..... vauhtipelit&kisavehkeet on sitten jo toinen juttu.

nopeus samoin kirjoitti:

Olet varmasti oikeassa, mutta yksi käytännön näkökohta on koneajo. Varsinkin iso CA on varustettu isolla koneella ja isoilla tankeilla. Nettiveneitä selailemalla näytti, että joillakin tankkausväli oli jopa 1500 mpk. Matkapurjehduksessa silläkin on merkitystä. Tuskin raskaalla CA:lla viitsii kryssiä kevyissä tuulen henkäyksissä.

Vauhtiresurssien vertailussa pitäisi oikeastaan tietää myös puhutaanko alkuperäisen tyyppisestä CA:sta tai jostain modernisoidusta versiosta. Mikään niistä ei tietenkään ole kryssivene, mutta esim CA:sta vaikutteita saaneet HC:t ovat hyvin suosittuja pitkänmatkan pursia maailmalla. Puinen Scylla on eri tyyppinen, lähinnä hitaahko rannikkoristeilijä.
http://www.ssca.no/archer.html
http://yachtbroker.escapeartist.com/boats/action/view/boat/633/index.html
http://www.yachtworld.com/boats/Colin-Archer/1
http://www.hanschristianyachts.com/

Lue lisää

on vain aika kallista lystiä. 24 h koneella 8 l/h kulutuksella tarkoittaa yli 230 euron vuorokausikulua!

ketjun aloittaja kirjoitti:

on vain aika kallista lystiä. 24 h koneella 8 l/h kulutuksella tarkoittaa yli 230 euron vuorokausikulua!

Minulla 9 tonnin ja 41 jalan aika uusi vene kuluttaa 2,6 - 2,8 l/h 6 solmun vauhdilla. Kone on Volvon 55 hv 3-lapaisella potkurilla. Siis vie 24 h ajossa noin 70-80 €. Paljon sekin on.

Raitsikka kirjoitti:

Hyvä tarkennus.

Noin yleisesti ajatellen 40-jalkainen vene on jo "iso" jolloin kansi/sisustusratkaisuista riippuu miten "hyvin" hyvin tilaa on. Jos ajatellaan ihan alkuperäistä ratkaisua niin sisätilat ovat kyllä...hmm... spartalaiset mutta olen nähnyt uusia ratkaisua jossa on ruffi ja pilothouse yms jotka mahdollistavat "isommat" tilat (en halunnut rajata veneen ikää/tyyppiä sen tarkemmin).

Mielestäni olennainen kysymys on vielä monelleko henkilölle vene on tarkoitettu? Jos pääsiallinen miehistön määrä on 2 henkilöä niin tilaa riittää mutta tietysti CA40-tyyliseen runkoon ei kyllä rakenna oikein millään mukavasti tiloja vaikka 6 hengelle - siinä mielessä vene on kyllä ahdas.

Lisäksi mietin mitä tarkoitat käsitteellä "moderni vene"? CA on jo yli 100 vuotta konstruktio mutta onko 1960-luvulla tehty moderni? Entä 80-luvulla? Vai viime vuosien veneet?

Aina tapaan sanoa että minulla on kotona vain 4 sänkyä, miksi niitä pitäisi veneessä olla 8 jos vain omalla porukalla purjehditaan? (on tietysti uusiakin veneitä jotka on suunniteltu/rakennettu eri ajatuksella - harvoin niitä täälläpäin vaan näkee)

Lue lisää

Olet täysin oikeassa siinä, että tarvittavat tilat tai toisinpäin tilojen riittävyys on suorassa yhteydessä käyttötarpeeseen, esim. vakioporukan kokoon. Jos pääsee vapaasti modifioimaan, niin 2 hengelle varmaankin saa melkoiset tilat CA:iin rakennettua. Ainoa koskaan sisältä näkemäni CA oli jotensakin "perinteisempi" ja minusta se oli kertakaikkiaan ahdas ja vaikeakulkuinen; voi olla, että toisenlaisilla ratkaisuilla olisi helpompi. Muistikuvani on sellainen, ettei missään kohden ollut kunnollista seisomakorkeutta. Mutta, mutta... nyt vasta tuli mieleeni, että sepä ei tainnut olla 40-jalkainen vaan pienempi malli. Eli vedänpä arvioni ihan kokonaan takaisin; olisi perusteetonta arvostella venettä pari-kolme metriä lyhyemmän mallin mukaan :)

"Moderni" on sekin väljä määritelmä, myönnän. Enkä sille ole miettinyt ihan täsmällistä sisältöä, mutta sanotaan nyt niin, että tyypillisesti 1990-luvun tai nuorempi konstruktio. Ehkä jotkut 1980-luvulla suunnitellutkin mahtuvat samaan ryhmään. CA on omalla tavallaan tyylikäs (vaikkei minun makuuni), muttei missään tapauksessa moderni.

ghjk kirjoitti:

Minulla 9 tonnin ja 41 jalan aika uusi vene kuluttaa 2,6 - 2,8 l/h 6 solmun vauhdilla. Kone on Volvon 55 hv 3-lapaisella potkurilla. Siis vie 24 h ajossa noin 70-80 €. Paljon sekin on.

Lue lisää

Jos 40 jalkainen CA painaa 15-20 tonnia, mootori on 50-100 hv ja matkavauhti 8 solmua, niin noissa lukemissa liikuttaneen. (Hidas runko purjeilla on myös persompi löpölle moottorilla, liki sama vastus) Sen lisäksi purjeveneisä yleensä ei ole kolmilapaisia potkureita kulkuvastuksen vuoksi.

Joka tapauksessa moottoriajo on kallis vaihtoehto purjeille.

ketjun aloittaja kirjoitti:

Jos 40 jalkainen CA painaa 15-20 tonnia, mootori on 50-100 hv ja matkavauhti 8 solmua, niin noissa lukemissa liikuttaneen. (Hidas runko purjeilla on myös persompi löpölle moottorilla, liki sama vastus) Sen lisäksi purjeveneisä yleensä ei ole kolmilapaisia potkureita kulkuvastuksen vuoksi.

Joka tapauksessa moottoriajo on kallis vaihtoehto purjeille.

Lue lisää

on varmaan yleisimmin kiinteä 3-lapainen.
Kun kysymys on tuollaisista 40-55-jalkaisista colinarchereista, ne varmaankin bunkraavat polttoaineen usein jossain muualla kuin kaikkein kalleimmassa maassa. Koneajotkin ovat loppujen lopuksi aika satunnaisia pitemmillä reissuilla. Venezuelassa polttoöljy taisi maksaa 0,20 USD/gallona. Panamassakin se oli alle 1 USD/gallona, jos oikein muistan.

Se, että moottori on 50 tai 100 hv, ei tarkoita kaikkien tehojen käyttöä matka-ajossa. Kyllä 100 hv konekin voi kuluttaa tosi vähän, jos paatti kulkee pienellä kaasulla (esim 25 hv teholla). Kulutus voi olla 180-250 g/hv/h. Laske siitä. Eikö vesilinjan pituus vaikuta runkonopeuteen, ei niinkään paino?

potkuri...... kirjoitti:

on varmaan yleisimmin kiinteä 3-lapainen.
Kun kysymys on tuollaisista 40-55-jalkaisista colinarchereista, ne varmaankin bunkraavat polttoaineen usein jossain muualla kuin kaikkein kalleimmassa maassa. Koneajotkin ovat loppujen lopuksi aika satunnaisia pitemmillä reissuilla. Venezuelassa polttoöljy taisi maksaa 0,20 USD/gallona. Panamassakin se oli alle 1 USD/gallona, jos oikein muistan.

Se, että moottori on 50 tai 100 hv, ei tarkoita kaikkien tehojen käyttöä matka-ajossa. Kyllä 100 hv konekin voi kuluttaa tosi vähän, jos paatti kulkee pienellä kaasulla (esim 25 hv teholla). Kulutus voi olla 180-250 g/hv/h. Laske siitä. Eikö vesilinjan pituus vaikuta runkonopeuteen, ei niinkään paino?

Lue lisää

tulee likimain suoraan veneen kulkuvastuksesta ja potkurin hyötysuhteesta. Kulkuvastuksen vaikuttaa (olennaisesti) vesilinjan lisäksi veneen märkäpinta, mihin taas vaikuttaa mm. pitkä köli ja suuri uppouma.

Hitailla nopeuksilla kulkuvastus on pääosin märkäpinnan kitkaa, ja nopeuden kasvaessa aallonmuodotus nousee merkittäväksi tekijäksi, kunnes runkonopeudella se nousee hyvin voimakkaasti ja käytänössä määrää (uppoumarunkoisen) veneen maksiminopeuden.

Eli kulutus on hyvin voimakkaasti riippuvainen nopeudesta, joka taas on riippuvainen kone-tehosta (ja potkurin hyötysuhteesta, mikä kaksilapaisilla on kolmilapaisia heikompi). Toki voi aina ajaa hiljaa ja säästää löpöä.

potkuri...... kirjoitti:

on varmaan yleisimmin kiinteä 3-lapainen.
Kun kysymys on tuollaisista 40-55-jalkaisista colinarchereista, ne varmaankin bunkraavat polttoaineen usein jossain muualla kuin kaikkein kalleimmassa maassa. Koneajotkin ovat loppujen lopuksi aika satunnaisia pitemmillä reissuilla. Venezuelassa polttoöljy taisi maksaa 0,20 USD/gallona. Panamassakin se oli alle 1 USD/gallona, jos oikein muistan.

Se, että moottori on 50 tai 100 hv, ei tarkoita kaikkien tehojen käyttöä matka-ajossa. Kyllä 100 hv konekin voi kuluttaa tosi vähän, jos paatti kulkee pienellä kaasulla (esim 25 hv teholla). Kulutus voi olla 180-250 g/hv/h. Laske siitä. Eikö vesilinjan pituus vaikuta runkonopeuteen, ei niinkään paino?

Lue lisää

8 l/h tarkoittaa noin 6,8 kg/h. Jos dieselin kuluts olisi 200g/h/hv, niin tuo vastaisi noin 34 hv jatkuvaa tehoa. (25 hv tarkoittaisi 5 kg, eli 5,9 litran tuntikulutusta.)

No, ehkä hieman yläkanttiin, mutta kokemukseni moottoriveneistä sanoo, että harvoin niillä hidastellaan polttoaineen kulutuksen vuoksi. Matkanopeus määrätään jo potkuria valittaessa, ja sitten ajetaan 50-80% maksimitehoista.

ketjun aloittaja kirjoitti:

Jos 40 jalkainen CA painaa 15-20 tonnia, mootori on 50-100 hv ja matkavauhti 8 solmua, niin noissa lukemissa liikuttaneen. (Hidas runko purjeilla on myös persompi löpölle moottorilla, liki sama vastus) Sen lisäksi purjeveneisä yleensä ei ole kolmilapaisia potkureita kulkuvastuksen vuoksi.

Joka tapauksessa moottoriajo on kallis vaihtoehto purjeille.

Lue lisää

3-lapainen taittolapapotkuri on aika yleinen, sellainen minullakin on.

Mieti vielä, mihin käyttöön se vene oikein tulee. Ja millainen vene siinä käytössä olisi paras / mukavin.

matkaveneissä kirjoitti:

3-lapainen taittolapapotkuri on aika yleinen, sellainen minullakin on.

Mieti vielä, mihin käyttöön se vene oikein tulee. Ja millainen vene siinä käytössä olisi paras / mukavin.

Lue lisää

"Mieti vielä, mihin käyttöön se vene oikein tulee. Ja millainen vene siinä käytössä olisi paras / mukavin."

Kuten jo aiemmin mainitsin niin käyttö on lähinnä kelluva kesämökki, mutta tuota kellumista tekisi mieli harrastaa myös Välimerellä ja Karibialla. Eli mukavan kellumisen lisäksi veneen pitää olla riittävän mukava ja merikelpoinen pitkiin siirtymisiin. Vaakakupissa painaa myös nostalgiset arvot ja siksi mikään hiilikuituhärveli ei tule kyseeseen. Nopeus ei ole minulle tärkeää, kun tota aikaa on.

Mukavin (satamassa) olisi ehdottomasti Nauticat-tyyppinen moottoripurjehtija, mutta sellaisen haittana on huono merikelpoisuus, jos ihan oikeille merille lähtee.

Sellaistakin olen miettinyt, että hankkisi purjehduspainotteisen moottoripurjehtijan ja rakentaisi siihen tukevat peiteluukut isoille ikkunoille. Näin tuollaisen aluksen merikelpoisuus paranisi ainakin hieman.

CA tai "classic cruiser" tyyppinen pitkäkölinen ja suuriuppoumainen runko olisi taas merikelpoisin, ja turvallisin karilleajojen varalta. Mukavuus merellä on noissa myös ilmeisen hyvää luokkaa. CA:n haittana on tuo hitaus kevyillä tuulilla ja huono luovikulma.

ketjun aloittaja kirjoitti:

"Mieti vielä, mihin käyttöön se vene oikein tulee. Ja millainen vene siinä käytössä olisi paras / mukavin."

Kuten jo aiemmin mainitsin niin käyttö on lähinnä kelluva kesämökki, mutta tuota kellumista tekisi mieli harrastaa myös Välimerellä ja Karibialla. Eli mukavan kellumisen lisäksi veneen pitää olla riittävän mukava ja merikelpoinen pitkiin siirtymisiin. Vaakakupissa painaa myös nostalgiset arvot ja siksi mikään hiilikuituhärveli ei tule kyseeseen. Nopeus ei ole minulle tärkeää, kun tota aikaa on.

Mukavin (satamassa) olisi ehdottomasti Nauticat-tyyppinen moottoripurjehtija, mutta sellaisen haittana on huono merikelpoisuus, jos ihan oikeille merille lähtee.

Sellaistakin olen miettinyt, että hankkisi purjehduspainotteisen moottoripurjehtijan ja rakentaisi siihen tukevat peiteluukut isoille ikkunoille. Näin tuollaisen aluksen merikelpoisuus paranisi ainakin hieman.

CA tai "classic cruiser" tyyppinen pitkäkölinen ja suuriuppoumainen runko olisi taas merikelpoisin, ja turvallisin karilleajojen varalta. Mukavuus merellä on noissa myös ilmeisen hyvää luokkaa. CA:n haittana on tuo hitaus kevyillä tuulilla ja huono luovikulma.

Lue lisää

"kelluva kesämökki, nostalgiset arvot", muutama vähän pitempi matkapurjehdus ilman kiirettä Karibialle ja Välimerelle.
Harkitset jopa nauticatia ja kuitenkin alat puhua hitaudesta keveillä tuulilla ja luovikulmasta. Olisiko niin, että kaikkein tärkein sinulta puuttuu? Ja se on purjehduskokemus. Hanki halpa käytetty ja purjehdi sillä Itämeren rannikot. Siinä muodostuu itsellesi käsitys, mikä se sun juttu oikeastaan on!

ajatukset!! kirjoitti:

"kelluva kesämökki, nostalgiset arvot", muutama vähän pitempi matkapurjehdus ilman kiirettä Karibialle ja Välimerelle.
Harkitset jopa nauticatia ja kuitenkin alat puhua hitaudesta keveillä tuulilla ja luovikulmasta. Olisiko niin, että kaikkein tärkein sinulta puuttuu? Ja se on purjehduskokemus. Hanki halpa käytetty ja purjehdi sillä Itämeren rannikot. Siinä muodostuu itsellesi käsitys, mikä se sun juttu oikeastaan on!

Lue lisää

on ristiriitaista. Etsin venettä, jolla on turvallista siirtyä esim. välimerelle, mutta jossa on kiva viettää vaikkapa muutama kuukausi yhtä mittaa, jopa vuosi. Nauticat isoine tiloineen olisi tuohon oiva peli, mutta en usko sen olevan riittävän merikelpoinen isoille merille, johtuen aaltoja kestämättömästä kansirakenteesta.

Purjehduskokemukseni on vähäinen, koska minulla on ollut moottorivene vuosia. Purjehtinut olen sen verran, että tiedän, ettei minua (tekninen) purjehtiminen niinkään kiinnosta, vaan enemmänkin vene-elämä ja Välimeren aurinko.

Ja olen aikeissa hankkia/tehdä veneen loppuiäkseni, ja toki sillä opettelen vuoden pari purjehtimaan lähivesillä ennen pidempiä reissuja. En vain kuulu siihen ihmisryhmään, joka vaihtaa veneitä (tai muitakaan tavaroita) aina kun markkinoille tulee hieman entistä parempi versio. Minulle veneily ei ole suorittamista, vaan eräs nautinnollinen olemisen muoto.

ketjun aloittaja kirjoitti:

"Mieti vielä, mihin käyttöön se vene oikein tulee. Ja millainen vene siinä käytössä olisi paras / mukavin."

Kuten jo aiemmin mainitsin niin käyttö on lähinnä kelluva kesämökki, mutta tuota kellumista tekisi mieli harrastaa myös Välimerellä ja Karibialla. Eli mukavan kellumisen lisäksi veneen pitää olla riittävän mukava ja merikelpoinen pitkiin siirtymisiin. Vaakakupissa painaa myös nostalgiset arvot ja siksi mikään hiilikuituhärveli ei tule kyseeseen. Nopeus ei ole minulle tärkeää, kun tota aikaa on.

Mukavin (satamassa) olisi ehdottomasti Nauticat-tyyppinen moottoripurjehtija, mutta sellaisen haittana on huono merikelpoisuus, jos ihan oikeille merille lähtee.

Sellaistakin olen miettinyt, että hankkisi purjehduspainotteisen moottoripurjehtijan ja rakentaisi siihen tukevat peiteluukut isoille ikkunoille. Näin tuollaisen aluksen merikelpoisuus paranisi ainakin hieman.

CA tai "classic cruiser" tyyppinen pitkäkölinen ja suuriuppoumainen runko olisi taas merikelpoisin, ja turvallisin karilleajojen varalta. Mukavuus merellä on noissa myös ilmeisen hyvää luokkaa. CA:n haittana on tuo hitaus kevyillä tuulilla ja huono luovikulma.

Lue lisää

lomaveneelle on suuri plussa, kun siinä on hyvä avotila perässä ja kunnollinen uimataso.

Välimeren satamiin kiinnitytään yleensä perä edellä, etu jos ruori takana eikä keskiohjaamossa. Näin kippari ehtii kiinnittämään peräköydet, kun vaimo on keulassa ankkuria laskemassa. Ja laiturille kulku on helppoa.

Vuokraa vene viikoksi esim. Kreikassa, ymmärrät heti millainen vene on siellä kätevä.

Vielä 1 etu veneellä siellä on, jos luukut ja kulkuaukon avaamalla saa veneeseen hyvän läpivedon. Keskiohjaamoveneisiin ei aina oikein hyvin onnistu.

Välimerellä.. kirjoitti:

lomaveneelle on suuri plussa, kun siinä on hyvä avotila perässä ja kunnollinen uimataso.

Välimeren satamiin kiinnitytään yleensä perä edellä, etu jos ruori takana eikä keskiohjaamossa. Näin kippari ehtii kiinnittämään peräköydet, kun vaimo on keulassa ankkuria laskemassa. Ja laiturille kulku on helppoa.

Vuokraa vene viikoksi esim. Kreikassa, ymmärrät heti millainen vene on siellä kätevä.

Vielä 1 etu veneellä siellä on, jos luukut ja kulkuaukon avaamalla saa veneeseen hyvän läpivedon. Keskiohjaamoveneisiin ei aina oikein hyvin onnistu.

Lue lisää

Tässä alkoi tulemaan asiaa. Voihan olla, että ajattelisin toisin uimatasosta, jos sellainen olisi ollut, mutta kun se on puuttunut, en ole osannut kaivatakaan. Nauticatin koppia en huolisi mitenkään päin Välimeren kesään tai Karibialle. Siellä kaipaa vain suojaa auringolta ja paljon tuuletusta. Välimeren talvessa siitä kopista ei olisi haittaa.

CA on varmaan tyyppinä parhaasta päästä äärioloissa, mutta turvallisuudessa avainsana on mielestäni "riittävän". CA:n ja modernin hiilikuituraaserin väliin jää todella laaja kirjo, joista kovin moni muukin tyyppi täyttää sen ehdon "riittävän". Kun se raaserikin selviää pallon kierrosta Kap Hornin kautta kovalla nopeudella, joskaan ei miehistön kannalta mukavasti. Valinta on siis tehtävä jollain muulla perusteella, lähinnä niillä omilla mieltymyksillä.

ajatukset!! kirjoitti:

"kelluva kesämökki, nostalgiset arvot", muutama vähän pitempi matkapurjehdus ilman kiirettä Karibialle ja Välimerelle.
Harkitset jopa nauticatia ja kuitenkin alat puhua hitaudesta keveillä tuulilla ja luovikulmasta. Olisiko niin, että kaikkein tärkein sinulta puuttuu? Ja se on purjehduskokemus. Hanki halpa käytetty ja purjehdi sillä Itämeren rannikot. Siinä muodostuu itsellesi käsitys, mikä se sun juttu oikeastaan on!

Lue lisää

Veneeseen kohdistuu aina ristiriitaisia odotuksia ja vene on aina kompromissi eri ominaisuuksien suhteen.... en näe alkuperäisen kysyjän "ihmettelyssä" mitään ihmeellistä.

Eikö palstan tarkoitus ole keskustella ja jakaa tietoa mitä osallistujilla on - en oikein ymmärrä miten "purjehtimalla halvalla käytetyllä Itämeren rannikoilla" voi saada sitä kokemusta mitä tämäntyyppisen veneen valintaan tarvitaan? Entä jos haluat rakentaa itse omakotitalon... pitääkö ensin rakentaa hiekkalaatikko, sitten leikkimökki, seuraavaksi autotalli ja lopulta sitten talo?

Alkuperäinen kysyjä on halunnut kuulla eri näkökantoja relevantteihin asioihin ja niitä tässä keskustelussa on mielestäni tullut hyvin esille.

ketjun aloittaja kirjoitti:

on vain aika kallista lystiä. 24 h koneella 8 l/h kulutuksella tarkoittaa yli 230 euron vuorokausikulua!

Nythän tässä keskustella ihan pokkana 40-50 jalkaisesta 25-30 tonnia painavasta veneestä. Eikö tule mieleen mitä tuommoinen vene maksaa ja purjeet siihen. Polttoainekustannuksiinko koko homma kaatuukin?

ketjun aloittaja kirjoitti:

"Mieti vielä, mihin käyttöön se vene oikein tulee. Ja millainen vene siinä käytössä olisi paras / mukavin."

Kuten jo aiemmin mainitsin niin käyttö on lähinnä kelluva kesämökki, mutta tuota kellumista tekisi mieli harrastaa myös Välimerellä ja Karibialla. Eli mukavan kellumisen lisäksi veneen pitää olla riittävän mukava ja merikelpoinen pitkiin siirtymisiin. Vaakakupissa painaa myös nostalgiset arvot ja siksi mikään hiilikuituhärveli ei tule kyseeseen. Nopeus ei ole minulle tärkeää, kun tota aikaa on.

Mukavin (satamassa) olisi ehdottomasti Nauticat-tyyppinen moottoripurjehtija, mutta sellaisen haittana on huono merikelpoisuus, jos ihan oikeille merille lähtee.

Sellaistakin olen miettinyt, että hankkisi purjehduspainotteisen moottoripurjehtijan ja rakentaisi siihen tukevat peiteluukut isoille ikkunoille. Näin tuollaisen aluksen merikelpoisuus paranisi ainakin hieman.

CA tai "classic cruiser" tyyppinen pitkäkölinen ja suuriuppoumainen runko olisi taas merikelpoisin, ja turvallisin karilleajojen varalta. Mukavuus merellä on noissa myös ilmeisen hyvää luokkaa. CA:n haittana on tuo hitaus kevyillä tuulilla ja huono luovikulma.

Lue lisää

Kaikkia haluamiasi ominaisuuksia on vaikea saada yhteen veneeseen. Tarkoitan CA:n nostalgiaa ja järeää rakennetta (jos tarkoitit ´oikeaa´ CA) ja samalla pitäisi olla hyvät kevyen tuulen ominaisuudet ja vieläpä hyvät kryssiominaisuudet. Jälkimmäiset sulkevat CA:t pois toivelistaltasi niinkuin itse toteat. Monille hinta ja veneen koko tekevät rajoituksia. Ellei niitä olisi, ehkä vanha Swan 65 saattaisi olla hyvä ratkaisu: nopea, luja, nostalginen...

Jos kuitenkin palataan perhekäytössä realistisempaan venekokoon, kannattaa lukea vaikkapa tästä ruotsalaisesta linkistä näkökohdat matkaveneen valinnasta:

http://www.dromresan.com/bat/index.shtml

turvautuminen kirjoitti:

Nythän tässä keskustella ihan pokkana 40-50 jalkaisesta 25-30 tonnia painavasta veneestä. Eikö tule mieleen mitä tuommoinen vene maksaa ja purjeet siihen. Polttoainekustannuksiinko koko homma kaatuukin?

Lue lisää

on enemmänkin 30-40 jalkainen, noin 15 tn painava vene, joka olisi osin itse tehty. Toki tuolle hintaa tulee, mutta pitkät purjehdukset edelyttävät halpaa elämistä, kun ei ole töissä (ei miljonääri). Siihen ideologiaan eivät pitkät moottoriaipaleet polttoainekustannuksineen oikein istu.

ketjun aloittaja kirjoitti:

on enemmänkin 30-40 jalkainen, noin 15 tn painava vene, joka olisi osin itse tehty. Toki tuolle hintaa tulee, mutta pitkät purjehdukset edelyttävät halpaa elämistä, kun ei ole töissä (ei miljonääri). Siihen ideologiaan eivät pitkät moottoriaipaleet polttoainekustannuksineen oikein istu.

Lue lisää

vaikka veneesi olisi CA:n 30-40-jalkainen versio tai joku muu painava pitkäkölinen. Kysymyshän on maltista, ei "ideologiasta". Ei ole kovin vaikea odottaa satamassa sopivaa menotuulta eikä konetta ole pakko heti käynnistää tuulen loppuessa merellä. Euroopan kanavaverkostoa ei ole pakko käyttää ja Kielin kanavan sijaan Pohjanmerelle voi purjehtia Kattegatin-Skagerrakin reittiä. Polttoaineen kulutus on matkapurjehduksessa sittenkin pieni menoerä kaikkiin muihin kustannuksiin verrattuna (vakuutukset, satamamaksut, telakoinnit, huollot ja korjaukset, varustelu, kartat pilottikirjat ym).

Jopa ilman konetta voi pärjätä, joskin se on vuorovesialueen satamissa ja kanavissa vaikeaa. Kuitenkin riittävän kokoinen kone (= 4-5hv jokaista uppouman tonnia kohti) ja riittävä polttoainemäärä (vähintäin 300 mpk koneajoon, mielellään >1000:een) ovat turvallisuustekijöitä isoilla vesillä liikkuessa.

ketjun aloittaja kirjoitti:

on enemmänkin 30-40 jalkainen, noin 15 tn painava vene, joka olisi osin itse tehty. Toki tuolle hintaa tulee, mutta pitkät purjehdukset edelyttävät halpaa elämistä, kun ei ole töissä (ei miljonääri). Siihen ideologiaan eivät pitkät moottoriaipaleet polttoainekustannuksineen oikein istu.

Lue lisää

on tietenkin Erling Tambsin kirja "Häämatkalla" vuodelta 1932. WSOY kustansi suomennetun version, joka painettiin v. 1943. Varmaankin kirja löytyy kirjastosta tai divareista.
Tambsin "Teddy" oli 12-metrinen, 25 tn-painoinen Larvikissa rakennettu CA. Vene oli ostohetkellä 38-vuotias. Tambs rakensi siihen 1200 litran vesisäiliön matkapurjehdusta varten. Hän purjehti nuoren vaimonsa kanssa Uuteen-Seelantiin, jossa osallistui useisiin purjehduskilpailuihin Tasmanian merellä.
Lopulta yllättävä pläkä koitui veneen kohtaloksi, kun koneeton Teddy ajautui merivirrassa rantatyrskyihin ja tuhoutui kallioihin.
Tarina on hyvin toisen tyyppinen, kuin se sinua innostanut, Nybergin rakentaman Scylla-veneen lyhyestä Etelä-Norjan retkestä kertonut kotimainen juttu. Kannattaa lukea, jos Colin Archer kiinnostaa!

ketjun aloittaja kirjoitti:

on enemmänkin 30-40 jalkainen, noin 15 tn painava vene, joka olisi osin itse tehty. Toki tuolle hintaa tulee, mutta pitkät purjehdukset edelyttävät halpaa elämistä, kun ei ole töissä (ei miljonääri). Siihen ideologiaan eivät pitkät moottoriaipaleet polttoainekustannuksineen oikein istu.

Lue lisää

mutta suhteuta nuo nopeusennusteet sitten pienempään pituuteen. Eli nopeus voisi sivutuulessa olla 5.5-6 kn ja luovilla 2.5 kn VMG.

CA:n purjehduksesta kirjoitti:

on tietenkin Erling Tambsin kirja "Häämatkalla" vuodelta 1932. WSOY kustansi suomennetun version, joka painettiin v. 1943. Varmaankin kirja löytyy kirjastosta tai divareista.
Tambsin "Teddy" oli 12-metrinen, 25 tn-painoinen Larvikissa rakennettu CA. Vene oli ostohetkellä 38-vuotias. Tambs rakensi siihen 1200 litran vesisäiliön matkapurjehdusta varten. Hän purjehti nuoren vaimonsa kanssa Uuteen-Seelantiin, jossa osallistui useisiin purjehduskilpailuihin Tasmanian merellä.
Lopulta yllättävä pläkä koitui veneen kohtaloksi, kun koneeton Teddy ajautui merivirrassa rantatyrskyihin ja tuhoutui kallioihin.
Tarina on hyvin toisen tyyppinen, kuin se sinua innostanut, Nybergin rakentaman Scylla-veneen lyhyestä Etelä-Norjan retkestä kertonut kotimainen juttu. Kannattaa lukea, jos Colin Archer kiinnostaa!

Lue lisää

Erling Tambsin rinnalla hyllyssäni on toinenkin kirja, joka ylistää CA:n ominaisuuksia pitkillä purjehduksilla. Se on Bernard Moitessierin "La longue route". Tietääkseni kirjaa ei ole suomennettu, ikävä kyllä, mutta englanniksi se on julkaistu nimellä "The Long Way".

Moitessier oli syntyjään Indokiinan ranskalainen. Hän osallistui Sunday Timesin 1968 järjestämään purjehduskilpailuun, jossa pallo piti kiertää yksin ja käymättä kertaakaan satamassa.

Moitessierin vene oli 12-metrinen teräsketsi, jonka linjat olisivat voineet olla suoraan Colin Archerin piirustuslaudalta peräisin. Sen oli valmistanut ranskalainen veistämö M.E.T.A., jolla tämä Joshua oli pitkään tuotannossa. Yksi sellainen on (tai ainakin on ollut) Suomessakin.

Kilpailun voitti Robin Knox-Johnston Suhaili-veneellään keskinopeudella 3,6 solmua. Kun Moitessier oli Etelä-Atlantilla (eli oikeastaan jo tullut pallon ympäri), Joshuan keskinopeus oli 5,18 solmua. Jos Moitessier olisi palannut Englantiin, hän olisi jokseenkin varmasti voittanut kilpailun, mutta hän päättikin jatkaa vielä puoli kierrosta ja päätyi Tahitille 301 vuorokauden yhtämittaisen purjehduksen jälkeen.

Ainakin osaksi ansio tästä lyömättömästä ennätyksestä kuulunee veneelle, jota Moitessier ei lakkaa ylistämästä joka käänteessä kirjassaan.

Hakro kirjoitti:

Erling Tambsin rinnalla hyllyssäni on toinenkin kirja, joka ylistää CA:n ominaisuuksia pitkillä purjehduksilla. Se on Bernard Moitessierin "La longue route". Tietääkseni kirjaa ei ole suomennettu, ikävä kyllä, mutta englanniksi se on julkaistu nimellä "The Long Way".

Moitessier oli syntyjään Indokiinan ranskalainen. Hän osallistui Sunday Timesin 1968 järjestämään purjehduskilpailuun, jossa pallo piti kiertää yksin ja käymättä kertaakaan satamassa.

Moitessierin vene oli 12-metrinen teräsketsi, jonka linjat olisivat voineet olla suoraan Colin Archerin piirustuslaudalta peräisin. Sen oli valmistanut ranskalainen veistämö M.E.T.A., jolla tämä Joshua oli pitkään tuotannossa. Yksi sellainen on (tai ainakin on ollut) Suomessakin.

Kilpailun voitti Robin Knox-Johnston Suhaili-veneellään keskinopeudella 3,6 solmua. Kun Moitessier oli Etelä-Atlantilla (eli oikeastaan jo tullut pallon ympäri), Joshuan keskinopeus oli 5,18 solmua. Jos Moitessier olisi palannut Englantiin, hän olisi jokseenkin varmasti voittanut kilpailun, mutta hän päättikin jatkaa vielä puoli kierrosta ja päätyi Tahitille 301 vuorokauden yhtämittaisen purjehduksen jälkeen.

Ainakin osaksi ansio tästä lyömättömästä ennätyksestä kuulunee veneelle, jota Moitessier ei lakkaa ylistämästä joka käänteessä kirjassaan.

Lue lisää

ja on hankkinut lisää kuuluisuutta "Northern Light" nimisenä. Ruotsalainen Rolf Bjelke ja hänen jenkkivaimonsa Deborah Shapiro ovat kirjoittaneet useita kirjoja Etelänapamantereen purjehduksistaan.
Teräsketsi Joshuaa (nimi Joshua Slocumin muistoksi) ei muuten taideta pitää colinarcherina, vaikka suippoperäisyys sellaista hiukan muistuttaakin. Luja vene joka tapauksessa, kestänyt useita ´knock downeja´ ja selvinnyt hurrikaanistakin ehjänä.
Se suomalainen Joshua 40 on kyllä hyvässä kunnossa edelleen. Näyttäisi olevan talvitelakalla Sinbadissa.

Tässä jokunen linkki Joshua-veneeseen ja Northern Light kirjoihin:
http://www.moy.org/bernard_moitessier.htm
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=955
http://www.antiqbook.co.uk/boox/keogh/24408.shtml
http://astore.amazon.co.uk/oil-21/detail/0070063990
http://www.amazon.com/Time-Ice-Winter-Voyage-Antarctica/dp/product-description/0070063990

purjehtii edelleen... kirjoitti:

ja on hankkinut lisää kuuluisuutta "Northern Light" nimisenä. Ruotsalainen Rolf Bjelke ja hänen jenkkivaimonsa Deborah Shapiro ovat kirjoittaneet useita kirjoja Etelänapamantereen purjehduksistaan.
Teräsketsi Joshuaa (nimi Joshua Slocumin muistoksi) ei muuten taideta pitää colinarcherina, vaikka suippoperäisyys sellaista hiukan muistuttaakin. Luja vene joka tapauksessa, kestänyt useita ´knock downeja´ ja selvinnyt hurrikaanistakin ehjänä.
Se suomalainen Joshua 40 on kyllä hyvässä kunnossa edelleen. Näyttäisi olevan talvitelakalla Sinbadissa.

Tässä jokunen linkki Joshua-veneeseen ja Northern Light kirjoihin:
http://www.moy.org/bernard_moitessier.htm
http://www.selfsteer.com/boats/view.php?boatTypeID=955
http://www.antiqbook.co.uk/boox/keogh/24408.shtml
http://astore.amazon.co.uk/oil-21/detail/0070063990
http://www.amazon.com/Time-Ice-Winter-Voyage-Antarctica/dp/product-description/0070063990

Lue lisää

joshua 36:
http://spray-charter.com/engelska.htm

Hakro kirjoitti:

Erling Tambsin rinnalla hyllyssäni on toinenkin kirja, joka ylistää CA:n ominaisuuksia pitkillä purjehduksilla. Se on Bernard Moitessierin "La longue route". Tietääkseni kirjaa ei ole suomennettu, ikävä kyllä, mutta englanniksi se on julkaistu nimellä "The Long Way".

Moitessier oli syntyjään Indokiinan ranskalainen. Hän osallistui Sunday Timesin 1968 järjestämään purjehduskilpailuun, jossa pallo piti kiertää yksin ja käymättä kertaakaan satamassa.

Moitessierin vene oli 12-metrinen teräsketsi, jonka linjat olisivat voineet olla suoraan Colin Archerin piirustuslaudalta peräisin. Sen oli valmistanut ranskalainen veistämö M.E.T.A., jolla tämä Joshua oli pitkään tuotannossa. Yksi sellainen on (tai ainakin on ollut) Suomessakin.

Kilpailun voitti Robin Knox-Johnston Suhaili-veneellään keskinopeudella 3,6 solmua. Kun Moitessier oli Etelä-Atlantilla (eli oikeastaan jo tullut pallon ympäri), Joshuan keskinopeus oli 5,18 solmua. Jos Moitessier olisi palannut Englantiin, hän olisi jokseenkin varmasti voittanut kilpailun, mutta hän päättikin jatkaa vielä puoli kierrosta ja päätyi Tahitille 301 vuorokauden yhtämittaisen purjehduksen jälkeen.

Ainakin osaksi ansio tästä lyömättömästä ennätyksestä kuulunee veneelle, jota Moitessier ei lakkaa ylistämästä joka käänteessä kirjassaan.

Lue lisää

" Joshuan keskinopeus oli 5,18 solmua. " ...
" Ainakin osaksi ansio tästä lyömättömästä ennätyksestä kuulunee veneelle, "
Hoh hoijaa, että muka olisi lyömätön ennätys, kerro tuo keskinopeus 5:llä niin olet jo vähän lähempänä totuutta

linkistä kirjoitti:

joshua 36:
http://spray-charter.com/engelska.htm

"Spray" on tosiaankin eri tyyppinen kuin se suippoperäinen Bernard Moitissierin 12-metrinen ketsi, josta nyt vaihdettiin ajatuksia. Tosin on kuuluisa vene sekin, vaikkakaan ei CA:n tyyppinen.

ei kai nyt sentään kirjoitti:

" Joshuan keskinopeus oli 5,18 solmua. " ...
" Ainakin osaksi ansio tästä lyömättömästä ennätyksestä kuulunee veneelle, "
Hoh hoijaa, että muka olisi lyömätön ennätys, kerro tuo keskinopeus 5:llä niin olet jo vähän lähempänä totuutta

Lue lisää

non-stopia yli 37.000 mailia. Ei kannata väheksyä suoritusta. Ei muuten ollut elektroniikkaa paikanmääritykseen eikä hiilikuitua runkoon ja mastoon...Veneen hintakin oli murto-osa niistä projekteista, joilla pallonkierron ennätyksiä nyt tehdään. Eikö tuorein ennätys tehty 97-jalkaisella trimaranilla?

ei kai nyt sentään kirjoitti:

" Joshuan keskinopeus oli 5,18 solmua. " ...
" Ainakin osaksi ansio tästä lyömättömästä ennätyksestä kuulunee veneelle, "
Hoh hoijaa, että muka olisi lyömätön ennätys, kerro tuo keskinopeus 5:llä niin olet jo vähän lähempänä totuutta

Lue lisää

Lyömätön ennätys on puolitoista kertaa maapallon ympäri, 301 vuorokautta yksinpurjehdusta käymättä kertaakaan maissa.

Aikaisemmin mainittu keskinopeus oli vain vertailuarvo kyseisen kilpailun voittajaan.

Kyllä tämän olisi pitänyt käydä ilmi tekstistä.

Hakro kirjoitti:

Lyömätön ennätys on puolitoista kertaa maapallon ympäri, 301 vuorokautta yksinpurjehdusta käymättä kertaakaan maissa.

Aikaisemmin mainittu keskinopeus oli vain vertailuarvo kyseisen kilpailun voittajaan.

Kyllä tämän olisi pitänyt käydä ilmi tekstistä.

Lue lisää

noin kauan? No, kuivamuona ehkä, mutta mistä makea vesi yli 300 vrk:n pujehdukseen?

kuvia!!! kirjoitti:

"Spray" on tosiaankin eri tyyppinen kuin se suippoperäinen Bernard Moitissierin 12-metrinen ketsi, josta nyt vaihdettiin ajatuksia. Tosin on kuuluisa vene sekin, vaikkakaan ei CA:n tyyppinen.

Lue lisää

Onhan tässä vaihdettu ajatuksia erilaisista veneistä.
"A close copy of Joshua Slocum's boat "Spray", in wich he sailed alone around the world in 1895-1898."

säilyy kirjoitti:

noin kauan? No, kuivamuona ehkä, mutta mistä makea vesi yli 300 vrk:n pujehdukseen?

Muistin entuudestaan, että Moitessier kertoi tulevansa hyvin toimeen syömällä enimmäkseen vain currylla maustettua luonnonriisiä (hänhän oli Indokiinasta!), mutta tätä vesikysymystä varten piti ottaa "La longue route" hyllystä.

Kirjan lopussa Moitessier esittää hyvin yksityiskohtaisesti, miten hän menetteli arkisissa askareissa, ja antaa erinomaisia neuvoja pitkänmatkanpurjehdusta suunnitteleville. Vedestä hän sanoon näin (hiukan lyhenneltynä):

"Yleensä vedenkulutukseksi lasketaan 2,5 litraa henkeä kohden vuorokaudessa. Kymmenen kuukauden purjehduksellani tarvitsin siis 760 litraa. Lähtiessäni 400 litran makeavesisäiliö oli täynnä. Loput keräsin sadevedestä ripustamalla sangot isonmaston ja mesaanin puomeihin. Kun tulin perille, säiliö oli puolillaan, vaikka olin käyttänyt makeaa vettä myös suolan huuhtomiseen vaatteista. Jos olisin halunnut, säiliö olisi voinut olla täynnä matkan päättyessäkin. Noilla leveysasteilla se ei ole vaikeaakaan."

Tropiikissa Moitessier neuvoo käyttämään "telttaa", jolla rankkojen mutta lyhyiden sadekuurojen aikana saadana kerätyksi suuria määriä vettä.

Hakro kirjoitti:

Muistin entuudestaan, että Moitessier kertoi tulevansa hyvin toimeen syömällä enimmäkseen vain currylla maustettua luonnonriisiä (hänhän oli Indokiinasta!), mutta tätä vesikysymystä varten piti ottaa "La longue route" hyllystä.

Kirjan lopussa Moitessier esittää hyvin yksityiskohtaisesti, miten hän menetteli arkisissa askareissa, ja antaa erinomaisia neuvoja pitkänmatkanpurjehdusta suunnitteleville. Vedestä hän sanoon näin (hiukan lyhenneltynä):

"Yleensä vedenkulutukseksi lasketaan 2,5 litraa henkeä kohden vuorokaudessa. Kymmenen kuukauden purjehduksellani tarvitsin siis 760 litraa. Lähtiessäni 400 litran makeavesisäiliö oli täynnä. Loput keräsin sadevedestä ripustamalla sangot isonmaston ja mesaanin puomeihin. Kun tulin perille, säiliö oli puolillaan, vaikka olin käyttänyt makeaa vettä myös suolan huuhtomiseen vaatteista. Jos olisin halunnut, säiliö olisi voinut olla täynnä matkan päättyessäkin. Noilla leveysasteilla se ei ole vaikeaakaan."

Tropiikissa Moitessier neuvoo käyttämään "telttaa", jolla rankkojen mutta lyhyiden sadekuurojen aikana saadana kerätyksi suuria määriä vettä.

Lue lisää

Hakro muistuttaa oleellisesta asiasta. Klassikkokirjoista kannattaa yhä vielä ottaa oppia, koska valtameripurjehduksen perusasiat eivät vanhene.
Kalastus oli ainakin itsellämme tärkein tuoremuonan hankinta. Tonnaria tai mahi-mahia tuli lähes joka päivä silloin, kun vene kulki hyvää matkavauhtia.
Rankkasateen sattuessa sadevettä kerättiin lyhyessä ajassa kanisterit täyteen. Jos vesitankkeihin laittaa sadevettä, kannattaa lisätä Puritabseja pilaantumisen estämiseksi.
Nykyaikana vesihuolto helpottuu "vesikoneen" avulla. Pienimpien sähkökäyttöisten virrankulutus on 4-5 A ja kapasiteetti n. 5 litraa tunnissa (esim. PUR power-survivor 40). On olemassa myös pieniä käsikäyttöisiä, jotka on tarkoitettu hätävaraksi.
...Hankkikaa vahva vene ja lähtekää!
Siinä aikaisemmin mainitussa E.Tambsin CA-kirjassa on muuten reittiohje, joka yhä pitää paikkansa.

Hakro kirjoitti:

Lyömätön ennätys on puolitoista kertaa maapallon ympäri, 301 vuorokautta yksinpurjehdusta käymättä kertaakaan maissa.

Aikaisemmin mainittu keskinopeus oli vain vertailuarvo kyseisen kilpailun voittajaan.

Kyllä tämän olisi pitänyt käydä ilmi tekstistä.

Lue lisää

sitten rikkoisi ? Yli 301vrk yhtäjaksoista yksinpurjehdusta ? Vaiko yli 1.5krt pallon ympäri ajasta riippumatta ? Vaiko 1.5 kertaa pallon ympäri alle 301 vrk:ssa ? Riittääkö kun purjehtii jääpurrella navan ympäri 10 kierrosta 100m säteellä ?

ketjun aloittaja kirjoitti:

on enemmänkin 30-40 jalkainen, noin 15 tn painava vene, joka olisi osin itse tehty. Toki tuolle hintaa tulee, mutta pitkät purjehdukset edelyttävät halpaa elämistä, kun ei ole töissä (ei miljonääri). Siihen ideologiaan eivät pitkät moottoriaipaleet polttoainekustannuksineen oikein istu.

Lue lisää

Haukilahden veneveistämön Nordan näyttää kiinnostavalta. :)
http://www.kolumbus.fi/haukilahden.veneveistamo/html/index.html

Raitsikka kirjoitti:

Hyvä tarkennus.

Noin yleisesti ajatellen 40-jalkainen vene on jo "iso" jolloin kansi/sisustusratkaisuista riippuu miten "hyvin" hyvin tilaa on. Jos ajatellaan ihan alkuperäistä ratkaisua niin sisätilat ovat kyllä...hmm... spartalaiset mutta olen nähnyt uusia ratkaisua jossa on ruffi ja pilothouse yms jotka mahdollistavat "isommat" tilat (en halunnut rajata veneen ikää/tyyppiä sen tarkemmin).

Mielestäni olennainen kysymys on vielä monelleko henkilölle vene on tarkoitettu? Jos pääsiallinen miehistön määrä on 2 henkilöä niin tilaa riittää mutta tietysti CA40-tyyliseen runkoon ei kyllä rakenna oikein millään mukavasti tiloja vaikka 6 hengelle - siinä mielessä vene on kyllä ahdas.

Lisäksi mietin mitä tarkoitat käsitteellä "moderni vene"? CA on jo yli 100 vuotta konstruktio mutta onko 1960-luvulla tehty moderni? Entä 80-luvulla? Vai viime vuosien veneet?

Aina tapaan sanoa että minulla on kotona vain 4 sänkyä, miksi niitä pitäisi veneessä olla 8 jos vain omalla porukalla purjehditaan? (on tietysti uusiakin veneitä jotka on suunniteltu/rakennettu eri ajatuksella - harvoin niitä täälläpäin vaan näkee)

Lue lisää

CA 40 Haukilahden veneveistämön tekemänä on laiva kaikilla asumismukavuksilla, siinä on tilaa erinomaisesti 6-8 hengen miehistölle tai perheelle ja se on valtamerien ylityksillä parhaimmillaan, sopii myös vaikka kesäkodiksi isolle järvelle.

Matkanopeus noin 7 solmua, maailman turvallisimpia ja luotettavimpia veneitä.
Tämän tietävät kaikki sillä purjehtineet.

Parhaillaankin niitä on kierroksella.

Jos alkuperäisen tyyppisestä CA:sta keskustellaan, niin onhan sekin aika järeä vehje, vaikka ei 50-jalkaa olekaan.
Pituus 13,95m, leveys 4,65m, syväys 2,25m, uppouma 30 tn, köli painolasti 10 tn, purjeala 110m2 olivat sen ensimmäisen mitat v. 1893, rakennettiin Larvikissa Norjassa.

Alkuperäisten colinarchereiden muistoksi järjestetään vuosittain (vai olisiko joka toinen vuosi) purjehduskisa Hollannin Lauwersoogista Larvikiin. Mukaan voi mennä omalla veneellä, vaikka se ei olisikaan CA. Kerran startattiin kilpailun ulkopuolella mukaan 30-jalkaisella Antillalla, mutta pysähdyttiin Hhvide Sandeen. Yllättävän vikkelästi ne isot CA:t liikkuivat n. 10 m/s SW-tuulessa ja hävisivät näkymättömiin jo muutamassa tunnissa.

Hyvä Kale! Sait avaajan lisäksi varmaan muitakin kiinnostuneeksi.

Muutama huomautus Kalen sinänsä poikkeuksellisen informatiiviseen esitykseen. Broachaamisen teoria todellisuudessa poikkeaa esitetystä, mutta samantekevää tietysti mistä syystä CA-tyyppinen vene ei näyttävästi moista tunne, se puolihan pitää paikkansa.

Varmaan pätee useimpiin veneen omistajiin, että käsitys oman veneen nopeusresursseihin on hiukan optimistinen. Runko- ja huippunopeudet ovat varmasti varsin tarkkaan, kuten Kale esitti. Kaikkien pitkäkölisten hidaste on kuitenkin suuri märkäpinta, joka jarruttaa menoa paljon yli sen 2 m/s tuulellakin ja CA on pitkäkölisenä ääripäätä. Tämä on itse koettu moneenkin kertaan, sekä pitkä- että eväkölisen puolelta katsoen. Samoihin kokemuksiin perustuen sanoisin CA:n kryssivän keskituulessa hiukan yli kolmen solmun vmg:llä. Vastaavan kokoinen modernimpi etenee samoissa oloissa runsaat 4,5 kts vmg. Voisi sanoa, että vain puolitoista solmua eroa, mutta myös puolitoistakertainen. Ero kasvaa tuulen pudotessa alle 4 m/s.

Muista ominaisuuksista kiinnittäisin huomiota siihen, miten veneessä viihtyy sen ollessa kulussa. Vapaavahdin mahdollisuus mukavaan oloon meripunkissa on harvinaista herkkua. Ja tämä vielä erittäin pehmeäliikkeisessä veneessä.

asiantuntevasta viestistäsi. Tällaisia on mukava lukea.

Ilmeisesti on niin, että vaikka CA on rungoltaan hitaampi (iso märkäpinta) kuin modernit veneet, niin asiaan pystyy vaikuttamaan ylirikaamalla ja/tai reivaamalla myöhemmin. Ja hieman kun on koko nopeusasiaa on enemmän pohtinut, niin tuo nopeus tuntuu koko ajan ei-niin-tärkeältä tekijältä, etenkään jos suunnitelmissa on pitkät reissut. Mieluummin siis viikko mukavasti, kuin viisi päivää epämukavasti.

Se jäi vielä kiinnostamaan, että minkä tehoinen moottori veneessäsi on ja paljonko se kuluttaa tuolla kuudella solmulla? Ja mikä olisi mielestäsi sopiva optimiteho?

CA on kyllä yhä vahvoilla venehankinnan suhteen, eli kukaan ei ole vielä onnistunut pelottamaan pois ihastuksesta. vaikka kyllä myös muutamat "sinne päin" veneet, kuten tuo aiemmin mainittu Spray ovat myös kiinostavia. Tasaperäinen vaihtoehto viehättäisi siinä, että siihen saisi helposti taavetit ja jollan.

Otan mielelläni linkkejä CA:ta käsittelevistä jutuista vastaan ja sähköpostia voi lähettää osoittella: mjk ät luukku piste com.

ketjun aloittaja kirjoitti:

asiantuntevasta viestistäsi. Tällaisia on mukava lukea.

Ilmeisesti on niin, että vaikka CA on rungoltaan hitaampi (iso märkäpinta) kuin modernit veneet, niin asiaan pystyy vaikuttamaan ylirikaamalla ja/tai reivaamalla myöhemmin. Ja hieman kun on koko nopeusasiaa on enemmän pohtinut, niin tuo nopeus tuntuu koko ajan ei-niin-tärkeältä tekijältä, etenkään jos suunnitelmissa on pitkät reissut. Mieluummin siis viikko mukavasti, kuin viisi päivää epämukavasti.

Se jäi vielä kiinnostamaan, että minkä tehoinen moottori veneessäsi on ja paljonko se kuluttaa tuolla kuudella solmulla? Ja mikä olisi mielestäsi sopiva optimiteho?

CA on kyllä yhä vahvoilla venehankinnan suhteen, eli kukaan ei ole vielä onnistunut pelottamaan pois ihastuksesta. vaikka kyllä myös muutamat "sinne päin" veneet, kuten tuo aiemmin mainittu Spray ovat myös kiinostavia. Tasaperäinen vaihtoehto viehättäisi siinä, että siihen saisi helposti taavetit ja jollan.

Lue lisää

Veneessäni on 29 hp Nanni Kubota. Mielestäni kyseinen koneteho on varsin sopiva. Minulla on tällä hetkellä hiukan liian suurinousuinen potkuri, jolloin kova vasta-aallokko syö vauhtia melko paljon. Ensi kesäksi pienennän nousua puoli tuumaa, jotta kone saavuttaa sopivat kierrokset täydellä kaasulla.
Kevätkesällä kulutus oli lokikirjan mukaan 2,04 l/h. Tällöin oli lämmityslaite (Webasto) ahkerassa käytössä. Tuntuu, että lämmityslaite syö ahneemmin polttoainetta kuin kone. Kesällä kulutus oli 1,81 l/h. Lämmityslaitetta käytettiin vähemmän. Tullessamme Saimaalta Espooseen kulutukseksi tuli 1,24 l/h. Tuolla reissulla ei lämmitystä juuri tarvittu. Toisaalta tämä viimeisin lukema hieman ihmetyttää, koska tullessamme Viipurin ohi, tuulta oli 14-16 m/s suoraan vastaan, enkä uskaltanut luovia tuntemattomilla ja merkitsemättömillä Venäjän aluevesillä.
CA 30 veneessä on 68 neliötä purjepinta-alaa. Se on paljon rungoltaan 9,30 m pitkälle veneelle. Sen avulla vene kulkee normaalissa tuulissa varsin hyvin tuosta suuresta märkäpinta-alasta huolimatta. Tuo alle 2 m/s tuuli saa aikaan kaipuun genaakkeriin.
Viime kesänä tuli koneajoa aika paljon, johtuen Saimaan kanavan puksuttelusta edes takaisin. Muuten kyllä inhoan koneen ääntä ja purjehdin aina kun on mahdollista.
Lueskelin kommenttiini tulleet vastaukset. Ne olivat asiallisia ja hyviä. Tietenkin olen tyytyväinen omaan veneeseeni ja se varmaan saa aikaan myös jonkinlaisen puolueellisuuden tarkasteluuni.
Laittelen sinulle linkkejä ja juttuja CA-veneistä.

ketjun aloittaja kirjoitti:

asiantuntevasta viestistäsi. Tällaisia on mukava lukea.

Ilmeisesti on niin, että vaikka CA on rungoltaan hitaampi (iso märkäpinta) kuin modernit veneet, niin asiaan pystyy vaikuttamaan ylirikaamalla ja/tai reivaamalla myöhemmin. Ja hieman kun on koko nopeusasiaa on enemmän pohtinut, niin tuo nopeus tuntuu koko ajan ei-niin-tärkeältä tekijältä, etenkään jos suunnitelmissa on pitkät reissut. Mieluummin siis viikko mukavasti, kuin viisi päivää epämukavasti.

Se jäi vielä kiinnostamaan, että minkä tehoinen moottori veneessäsi on ja paljonko se kuluttaa tuolla kuudella solmulla? Ja mikä olisi mielestäsi sopiva optimiteho?

CA on kyllä yhä vahvoilla venehankinnan suhteen, eli kukaan ei ole vielä onnistunut pelottamaan pois ihastuksesta. vaikka kyllä myös muutamat "sinne päin" veneet, kuten tuo aiemmin mainittu Spray ovat myös kiinostavia. Tasaperäinen vaihtoehto viehättäisi siinä, että siihen saisi helposti taavetit ja jollan.

Lue lisää

Aluksi sanon, etten ole koskaan purjehtinut CA-tyyppisellä veneellä, mutta silti rohkenen vielä puuttua asiaan.

Ylirikaus on ajatus, joka kannattaa miettiä tarkkaan. Sen etu on kieltämättä suuri purjepinta-ala, jota voi hyödyntää tarvittaessa. Ylirikaus kuitenkin kasvattaa takilan korkeutta ja painoa, minkä huomaa merenkäynnissä. Olisin varsin varovainen ylirikauksen kanssa (itse asiassa pidän alirikatuista eniten) nimenomaan hakemasi rauhallisen ja mukavan purjehdustuntuman vuoksi. Lisäksi luovilla ylirikaus (purjeet kokonaan ylhäällä) voi saada aikaan sen, että vene kallistuu liikaa ja alkaa sortaa. Olisi siis varmaankin parasta, että CA-tyyppistä ja muuta vastaavaa venettä hankittaessa tyydyttäisiin niiden "luonnollisiin" ominaisuuksiin. Jos halutaan nopeampi ja helpommin kryssittävä, hankittakoon mieluummin uudenaikaisempi pursi.

CA-tyyppinen vene on verrattavissa ominaisuuksien puolesta paljolti moottoripursiin. Kuten niissä, on CA-tyypissä kaksimastotakila (ketsi tai jooli) suureksi eduksi. Vene käyttäytyy silloin rauhallisesti ja mesaanipurjetta voi käyttää myös yksin rauhoittamaan venettä aallokossa ajettaessa koneella tai oltaessa ankkurissa. Lisäksi koneen käyttö kryssillä on myös pulleanokkaisissa ja suuren märkäpinnan omaavissa CA-veneissä varmaan hyvä apu, sillä suuret vasta-aallot tahtovat välllä pysäyttää vauhdin. Matalilla kierroksilla pyörivä potkuri varmistaa silloin vauhdin tasaisemman pysymisen.

Meripoika kirjoitti:

Aluksi sanon, etten ole koskaan purjehtinut CA-tyyppisellä veneellä, mutta silti rohkenen vielä puuttua asiaan.

Ylirikaus on ajatus, joka kannattaa miettiä tarkkaan. Sen etu on kieltämättä suuri purjepinta-ala, jota voi hyödyntää tarvittaessa. Ylirikaus kuitenkin kasvattaa takilan korkeutta ja painoa, minkä huomaa merenkäynnissä. Olisin varsin varovainen ylirikauksen kanssa (itse asiassa pidän alirikatuista eniten) nimenomaan hakemasi rauhallisen ja mukavan purjehdustuntuman vuoksi. Lisäksi luovilla ylirikaus (purjeet kokonaan ylhäällä) voi saada aikaan sen, että vene kallistuu liikaa ja alkaa sortaa. Olisi siis varmaankin parasta, että CA-tyyppistä ja muuta vastaavaa venettä hankittaessa tyydyttäisiin niiden "luonnollisiin" ominaisuuksiin. Jos halutaan nopeampi ja helpommin kryssittävä, hankittakoon mieluummin uudenaikaisempi pursi.

CA-tyyppinen vene on verrattavissa ominaisuuksien puolesta paljolti moottoripursiin. Kuten niissä, on CA-tyypissä kaksimastotakila (ketsi tai jooli) suureksi eduksi. Vene käyttäytyy silloin rauhallisesti ja mesaanipurjetta voi käyttää myös yksin rauhoittamaan venettä aallokossa ajettaessa koneella tai oltaessa ankkurissa. Lisäksi koneen käyttö kryssillä on myös pulleanokkaisissa ja suuren märkäpinnan omaavissa CA-veneissä varmaan hyvä apu, sillä suuret vasta-aallot tahtovat välllä pysäyttää vauhdin. Matalilla kierroksilla pyörivä potkuri varmistaa silloin vauhdin tasaisemman pysymisen.

Lue lisää

lähti siitä, että sillä voisi parantaa veneen kulkua hitailla tuulilla. Totta on, että maston korkeus kasvaisi, mutta toisaalta CA:ssa lienee siihen varaa johtuen suuresta kölipainosta. Tai oikeammin niin, että vastaavasti kölipainoa voi kasvattaa. Toisaalta ehkäpä vastaavaan lopputulokseen pääsee vaikka sopivalla genaakkerilla, kuten Kale aiemmin mainitsi.

Mutta joka tapauksessa aika teoreettista pohdintaa. Jos haluaa CA-tyyppisen matkaveneen, lienee pakko myös hyväksyä sen huonot puolet, ja solmu sinne tänne ei matkalla juuri vaikuta, kun kyse ei ole jonnekin menemisestä, vaan jossakin olemisesta.

ketjun aloittaja kirjoitti:

lähti siitä, että sillä voisi parantaa veneen kulkua hitailla tuulilla. Totta on, että maston korkeus kasvaisi, mutta toisaalta CA:ssa lienee siihen varaa johtuen suuresta kölipainosta. Tai oikeammin niin, että vastaavasti kölipainoa voi kasvattaa. Toisaalta ehkäpä vastaavaan lopputulokseen pääsee vaikka sopivalla genaakkerilla, kuten Kale aiemmin mainitsi.

Mutta joka tapauksessa aika teoreettista pohdintaa. Jos haluaa CA-tyyppisen matkaveneen, lienee pakko myös hyväksyä sen huonot puolet, ja solmu sinne tänne ei matkalla juuri vaikuta, kun kyse ei ole jonnekin menemisestä, vaan jossakin olemisesta.

Lue lisää

Paranna kulkua hitailla tuulilla vaikka suurella genualla tai genaakkerilla. Myös isoa voi kasvattaa pitkällä puomilla (mikä kyllä menee ainakin vähän jo ylirikauksen puolelle), jos tilaa riittää ja levanki ei rasitu siitä liikaa.

Haukilahden veneveistämön CA 40:ssä on muuten valmistajan kuvassa varsin hyvänkokoiset kaariliesmapurjeet (sanon näin tahallani, koska en pidä sanasta ahvenselkäpurje). Genua näyttää tehokkaalta, sillä se on viety korkealle eteen pitkällä keulapuomilla. Jo riittää takilaa ainakin tuossa CA:ssa. Saman tekijän 30-jalkainen näyttää lievästi aneemiselta tämän rinnalla jo rikauksen puolesta.

ketjun aloittaja kirjoitti:

asiantuntevasta viestistäsi. Tällaisia on mukava lukea.

Ilmeisesti on niin, että vaikka CA on rungoltaan hitaampi (iso märkäpinta) kuin modernit veneet, niin asiaan pystyy vaikuttamaan ylirikaamalla ja/tai reivaamalla myöhemmin. Ja hieman kun on koko nopeusasiaa on enemmän pohtinut, niin tuo nopeus tuntuu koko ajan ei-niin-tärkeältä tekijältä, etenkään jos suunnitelmissa on pitkät reissut. Mieluummin siis viikko mukavasti, kuin viisi päivää epämukavasti.

Se jäi vielä kiinnostamaan, että minkä tehoinen moottori veneessäsi on ja paljonko se kuluttaa tuolla kuudella solmulla? Ja mikä olisi mielestäsi sopiva optimiteho?

CA on kyllä yhä vahvoilla venehankinnan suhteen, eli kukaan ei ole vielä onnistunut pelottamaan pois ihastuksesta. vaikka kyllä myös muutamat "sinne päin" veneet, kuten tuo aiemmin mainittu Spray ovat myös kiinostavia. Tasaperäinen vaihtoehto viehättäisi siinä, että siihen saisi helposti taavetit ja jollan.

Lue lisää

jos ajattelit olla perä laituriin kiinnityksessä niin ca:n peräsintä ei kannata vaarantaa kun on niin alttiina osumaan laituriin

väli kirjoitti:

jos ajattelit olla perä laituriin kiinnityksessä niin ca:n peräsintä ei kannata vaarantaa kun on niin alttiina osumaan laituriin

joissa on tuuliperäsin. Eipä ole iso ongelma. Juurikaan muualla kuin Välimerellä sitä perä-laituriin-keula-ankkuriin tyyliä ei harrasteta. Hyvin pärjää veneellä, vaikka sen peräsin olisikin rungon ulkopuolella niinkuin folkkarissa tai CA:ssa yms

Meripoika kirjoitti:

Paranna kulkua hitailla tuulilla vaikka suurella genualla tai genaakkerilla. Myös isoa voi kasvattaa pitkällä puomilla (mikä kyllä menee ainakin vähän jo ylirikauksen puolelle), jos tilaa riittää ja levanki ei rasitu siitä liikaa.

Haukilahden veneveistämön CA 40:ssä on muuten valmistajan kuvassa varsin hyvänkokoiset kaariliesmapurjeet (sanon näin tahallani, koska en pidä sanasta ahvenselkäpurje). Genua näyttää tehokkaalta, sillä se on viety korkealle eteen pitkällä keulapuomilla. Jo riittää takilaa ainakin tuossa CA:ssa. Saman tekijän 30-jalkainen näyttää lievästi aneemiselta tämän rinnalla jo rikauksen puolesta.

Lue lisää

puukspröötti eli keulapuomi on hiukkasen hankala satamissa. Ehkä siihenkin tottuu, mutta yksi haitta on väistämätön: ulkomailla satamamaksu määräytyy kokonaispituuden mukaan. Keulapuomi siis maksaa satamissa!
Muuten kutteri on hyvä merellä. Kahden keulapurjeen ansiosta purjeala on yleensä vähän isompi kuin vastaavan kokoisessa sloopissa. Kovemmassa tuulessa jibin voi ottaa sisään, jolloin hyvä purjetasapaino säilyy staysailin ja reivatun ison kanssa. Pitkillä lensseillä voi spiirata staysailin ja jibin(tai genuan) vastakkaisille puolille ja ottaa ison alas kokonaan.
Oma valintani matkapurren takilaksi on kutteri, mutta ilman puuksprööttiä (- veneeni ei ole CA).

Pahoittelen englantilaisperäisiä purjeiden nimiä, mutta niitä nimiä eniten kuulee. Olisiko meillä oikeampi puhua klyyvarista ja fokasta, vai miten kutterin keulapurjeet on suomeksi?

Meripoika kirjoitti:

Aluksi sanon, etten ole koskaan purjehtinut CA-tyyppisellä veneellä, mutta silti rohkenen vielä puuttua asiaan.

Ylirikaus on ajatus, joka kannattaa miettiä tarkkaan. Sen etu on kieltämättä suuri purjepinta-ala, jota voi hyödyntää tarvittaessa. Ylirikaus kuitenkin kasvattaa takilan korkeutta ja painoa, minkä huomaa merenkäynnissä. Olisin varsin varovainen ylirikauksen kanssa (itse asiassa pidän alirikatuista eniten) nimenomaan hakemasi rauhallisen ja mukavan purjehdustuntuman vuoksi. Lisäksi luovilla ylirikaus (purjeet kokonaan ylhäällä) voi saada aikaan sen, että vene kallistuu liikaa ja alkaa sortaa. Olisi siis varmaankin parasta, että CA-tyyppistä ja muuta vastaavaa venettä hankittaessa tyydyttäisiin niiden "luonnollisiin" ominaisuuksiin. Jos halutaan nopeampi ja helpommin kryssittävä, hankittakoon mieluummin uudenaikaisempi pursi.

CA-tyyppinen vene on verrattavissa ominaisuuksien puolesta paljolti moottoripursiin. Kuten niissä, on CA-tyypissä kaksimastotakila (ketsi tai jooli) suureksi eduksi. Vene käyttäytyy silloin rauhallisesti ja mesaanipurjetta voi käyttää myös yksin rauhoittamaan venettä aallokossa ajettaessa koneella tai oltaessa ankkurissa. Lisäksi koneen käyttö kryssillä on myös pulleanokkaisissa ja suuren märkäpinnan omaavissa CA-veneissä varmaan hyvä apu, sillä suuret vasta-aallot tahtovat välllä pysäyttää vauhdin. Matalilla kierroksilla pyörivä potkuri varmistaa silloin vauhdin tasaisemman pysymisen.

Lue lisää

Mielenkiintoista tuo usein esiintyvä vertaus moottoripurjehtijoihin. Tuskin kovinkaan monessa moottoripurjehtijassa on tuollaista purjepinta-alaa kuin CA -veneissä. Minulle on ainakin iso kynnys ajaa koneella, mikäli tuulta vain on riittävästi liikkumiseen. Siihen ei CA:llakaan tarvita mahdottomia.
Isot aallot eivät ole ongelma. Ikävimpiä ainakin omalle veneelleni ovat Suomenlahden metrin-puolentoista korkuiset terävät ja lyhyet aallot. Ne tökkivät tiukalla luovilla. Valtamerten pitkät ja loivat aallot eivät töki havaittavasti, jos vain ilma liikkuu antaen kulkuvoimaa (tosin kokemusta vain Atlantilta). Vene kulkee nätisti aaltojen yli, vaikka niissä olisi korkeuttakin. Mielenkiintoinen kokemus oli viime kesänä Saimaa. Tuntui siltä että Saimaalta ei löytynyt aaltoa joka olisi haitannut tai muutenkaan tuntunut missään. Aluksi oli outo olo kun tuuli, mutta vene ei keinunut yhtään, vaan kulki tasaisesti.
Olin luullut että veneeni olisi sopimaton Saimaalle. Tämä luulo osoittautui virheeksi, vaikka toki sisävesillä tuuli kääntyilee saarten ja rantojen vaikutuksesta huomattavasti enemmän ja tuo oman haasteensa purjehtimiseen.

kirkkauden loistaa. Täytyyhän se pienen ihmisen jossain saada päteä, ja jossei muualla, niin täällä kai sitten.

Varo, ettet rasita poijjuasi liikaa, ettei vety!

antaa älysi kirjoitti:

kirkkauden loistaa. Täytyyhän se pienen ihmisen jossain saada päteä, ja jossei muualla, niin täällä kai sitten.

Varo, ettet rasita poijjuasi liikaa, ettei vety!

Lue lisää

Miksi ei saa sanoa ääneen, että ns colin archer on kelluva poiju.
Ei se ole vene, eikä sillä ole mukava purjehtia.

Aallokossa se keluu hyvin pystyssä ja rullaa niin saakelisti, että maha menee kuralle...
Todellien pata veneeksi !

ja hito0n ruma, oikea syylä !

kellumiseen kyllä kirjoitti:

Miksi ei saa sanoa ääneen, että ns colin archer on kelluva poiju.
Ei se ole vene, eikä sillä ole mukava purjehtia.

Aallokossa se keluu hyvin pystyssä ja rullaa niin saakelisti, että maha menee kuralle...
Todellien pata veneeksi !

ja hito0n ruma, oikea syylä !

Lue lisää

Koeta nyt pinnistää vielä.

siitä kirjoitti:

Koeta nyt pinnistää vielä.

siitä pinnistyksestä tuliki mieleen, että nuoriso nimitti noita kylpyammeiksi ja potiksi....

Siis liikuva huussi ? ummehtunut ideologia ?

rumuuden ideologia kirjoitti:

siitä pinnistyksestä tuliki mieleen, että nuoriso nimitti noita kylpyammeiksi ja potiksi....

Siis liikuva huussi ? ummehtunut ideologia ?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106

rumuuden ideologia kirjoitti:

siitä pinnistyksestä tuliki mieleen, että nuoriso nimitti noita kylpyammeiksi ja potiksi....

Siis liikuva huussi ? ummehtunut ideologia ?

Nehän ovat tosiaan kuin kaksi marjaa. Vai ovatko?

http://www.loyalhannadockyard.com/BBCOLINARCHER.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Potta

Yksi CA upposi vuoden 2013 Tall Ships' Races:ssa matkalla Helsinkiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wyvern_(vessel)

Syynä ei tosin ollut kova keli, vaan murtumat kolmessa kölipultissa ja olihan aluksella ikääkin jo 116 vuotta.

Tuo CA esimerkkinä pallonkiertoveneestä, mikä kestää mitävaan, on huonosti valittu. Aallot pyyhkäisee peräkannen doghousen päreiksi