että miksi Suomen selluteollisuus menee etelän kaukomaille, mm. Brasiliaan, niin kuin Storaenso.
Brasilialainen sellumies kertoi että on peruspalkka 1300 € kuukaudessa ja päälle hammashuolto, mitä ei ole suomessa, ruokaetu, mitä ei ole suomessa, työmatkaetu mitä ei ole suomessa, joten kaikki nämä huomioon ottaen peruspalkka on vähinttäänkin se sama mitä Suomessa ja muualla Euroopassa maksetaan sellumiehille.
Ainut syy miksi esim. Storaenso on tehnyt Veracelin tehtaan brasiliaan on puun edullinen hinta, siellä kasvaa euka 50 kiintoa hehtaarille vuodessa ja esim. Suomessa vain 2,5- 3 kiintoa hehtaarille vuodessa, siis jopa 20- kertainen kasvunopeus Suomeen verrattuna ja kaiken lisäksi Stora omistaa ne puupellot, joten puun hintojen nousu ei hetkauta Storaensoa mitenkään.
Näillä palstoilla on aina Suomalaiset metsänomistajat toitottaneet että sellutehtaat tehdään kaukomaille nimenomaan suomen korkeitten palkkakulujen johdosta, mutta Brassithan saa lähes saman palkan kuin Suomalaisetkin selluköpit, siis niinkuin MOT:ssa kerrottiin, niin ainut syy miksi suomalaiset siirtää sellutehtaita esim. Brasiliaan on se että Suomessa on niin järjettömän korkea puun hinta sellunkeittoon.
Brasilialainen sellumies kertoi että on peruspalkka 1300 € kuukaudessa ja päälle hammashuolto, mitä ei ole suomessa, ruokaetu, mitä ei ole suomessa, työmatkaetu mitä ei ole suomessa, joten kaikki nämä huomioon ottaen peruspalkka on vähinttäänkin se sama mitä Suomessa ja muualla Euroopassa maksetaan sellumiehille.
Ainut syy miksi esim. Storaenso on tehnyt Veracelin tehtaan brasiliaan on puun edullinen hinta, siellä kasvaa euka 50 kiintoa hehtaarille vuodessa ja esim. Suomessa vain 2,5- 3 kiintoa hehtaarille vuodessa, siis jopa 20- kertainen kasvunopeus Suomeen verrattuna ja kaiken lisäksi Stora omistaa ne puupellot, joten puun hintojen nousu ei hetkauta Storaensoa mitenkään.
Näillä palstoilla on aina Suomalaiset metsänomistajat toitottaneet että sellutehtaat tehdään kaukomaille nimenomaan suomen korkeitten palkkakulujen johdosta, mutta Brassithan saa lähes saman palkan kuin Suomalaisetkin selluköpit, siis niinkuin MOT:ssa kerrottiin, niin ainut syy miksi suomalaiset siirtää sellutehtaita esim. Brasiliaan on se että Suomessa on niin järjettömän korkea puun hinta sellunkeittoon.
Vastaukset 20
Vanhimmat
maksaa ulkomaisesta puusta korkeampaa hintaa ku kotimaisesta että se siitä puun hinnasta,ei tule myyntiin ainakaan minun metsän puita ensolle enää.
Savo-Karjalassa maksavat vain 15-16 euroa kuidusta. Että se siitä puun kalleudesta...
Luulet vaa...
Mäntykuitu Savo-Karjalassa 15-16 euroa kuutio.
http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/?forestryCenterId=5
Ei se puun hinta määrää sellunkeiton kustannuksia vaikka aina niin luullaan. Kustannukset määrää paperin markkinahinta.
Ja puun minimihinnan määrää sen energiasisällön arvo.
Pinomotti koivuklapia = 170 litraa löpöä
=> kiintomotti koivupropsia = 250 litraa löpöä
Jos Stora-Enso korvaa metsästäni otetut koivupropsit toimittamalla tynnyrillisen löpöä jokaista kiintomottia kohti, niin voisin harkita myyntiä.
Jos sen sijaan se tarjoaa 20 litraa löpöä korvauksena koivumotista, niin poltan koivut itse.
Jos paperin hinta on niin alhalla että sen raaka-aineesta maksetaan vain alle viidesosa raaka-aineen poltossa luovuttamasta energiasta, niin eihän siitä kannata tehdä paperia vaan polttaa. Eikös niin? Mikä jästi noita sellumiehiä vaivaa, kun eivät osaa ottaa raaka-aineesta parasta mahdollista tuottoa irti yksinkertaisella polttoprosessilla.
totta on nuo mainitsemasi energiasisällöt, mutta sinunhan täytyy ne propsit "jalostaa" ensin, ennenkuin ne on polttokelpoisia, siis ainakin kuivata ja se vaatii vähintään yhden kesän, ja koivuhan lahoo pian jos sitä ei halkaise, joten kyllä siinä on työtä kohtalaisen paljon ennen kuin se on siinä kunnossa jotta saadaan mainitsemasi energia.
Märkää puuta poltettaessa ei järin paljoa energiaa lähde, savua kylläkin.
Kuten totesit, polttopuun kuivaus voidaan hoitaa aurinkoenergialla.
Toinen vaihtoehto voisi olla puun kuivaaminen hakkeena, käyttäen kuivurissa energiana bioenergialla toimivan sähkövoimalan laudelämpöä.
Molemmat teknologiat vaikuttavat yksikertaisemmilta ja vähemmin kallista ihmistyövoimaa vaativilta kuin selluprosessi?
Nyt joku inssi voisi tyrmätä ajatuksen laskemalla paljonko sähköä saadaan kiintokuutiosta koivua.
Lämpövoimalan hyötysuhde lie noin 30%.
Puun energiasisältö on n. 4 kWh/kg (kosteus 15 %).
Kiintokuutio kuivaa koivua painaa n. 500 kg.
=> lämpövoimalassa kiintokuutio koivua tuottaa sähköenergiaa 500 kg * 4 kWh/kg * 0,3 = 600 kWh
Aika kallista siis, jos koivumotti maksaa tuon kolmisenkymppiä motti. Noin 5 senttiä/kWh jää polttoainekuluksi. Mutta - ollaan ihan toisissa hinnoissa kuin vaikkapa tuulivoimasta puhuttaessa. Ja jos puun kuivaus hoidetaan aurinkoenergialla (kuten Suomessa on aina tehty!) ja lauhdelämpö käytetään kaukolämpönä niin päästään 80% hyötysuhteeseen. Tällöin kWh:n polttoainekustannus jää pariin senttiin. Varsin kilpailukykyistä.
Edellä oleva "laskelma" vaan osoitukseksi siitä, millä tasolla puun hinta todellakin on. Miksi sitä pitää väenvängällä hinkata selluksi kun Suomi tarvitsee bioenergiaa täyttääkseen kansainväliset velvoitteensa!
tuota kuitupuuta jo 8 vuotta seuraavasti:
Hakkuu, mieluiten motolla. Ajo pinoon metsätienvarteen, joko oksineen (metsurityö) tai karsittuna( moto. Kuivaa nopeasti ja ei lahoa kun kuorta on rikottu)
Sitten vesitiivis paperi päälle ja odottamaan seuraavaa talvea.
Talvella kuormaimella pinkasta hakkuriin ja kärriin, kärri kipataan lämpölaitoksen siiloon, mistä automatiikka ja kattila muuttavat sen lämmöksi.
Rahnaa tulee mukavasti enemmän kuin kuiduksi myyden.....
kun kannattaa koivukuitupuu hakettaa?
motteja eikä hakekuutioita, vaan kilovattitunteja. Eli hakkeen energiasisältöä. Koska koivussa on korkea energiapitoisuus, sen kuutiohintakin muodostuu korkeaksi. Enimmäkseen poltamme hakkuutähteitä, lahoja tyviä, raivauksilta kertyvää kokopuuta ja omista metsistä kertyvää kuitupuuta. Lisäksi ostamme hankintahakkuina isäntien tekemiä kuitupinoja ja metsäyhtiöiltä "parasta ennen" kuitupuueriä. Poika tuossa laski äkkiä päässään että mäntykuitua polttamalla saa reilusti yli puolet enemmän kuin myymällä sellutehtaalle ja koivu menee noin /-0. Mut koivunkin kohdalla kannattaa muistaa että puulla ei ole minimilatvaläpimittaa, eikä muitakaan laatuvaatimuksia.
kuin koivukuidun polttaminen? Kuitupuunahan ne on saman hintaisia. Koivusta tulee kuitenkin enemmän kilowattitunteja. Mäntykuitupuuta kannattaa hakettaa vain jos on huomattavasti keskimääräistä korkeampi myyntihinta hakkeella.
on osoittanut ettei kykene kilpailemaan Suomen raaka-aineista.
"Ainut syy miksi esim. Storaenso on tehnyt Veracelin tehtaan brasiliaan on puun edullinen hinta"
" Suomeen verrattuna ja kaiken lisäksi Stora omistaa ne puupellot, joten puun hintojen nousu ei hetkauta Storaensoa mitenkään."
"" Suomessa on niin järjettömän korkea puun hinta sellunkeittoon.""
Stora on tehnyt ratkaisunsa lyhytkuituisen sellun suhteen siirtämällä tuotantoaan Brasiliaan,mutta se ei ole keksinyt halvempaa ratkaisua sille pitkäkuituiselle sellulle jonka raaka-aine kasvaa havumetsävyöhykkeellä.
Eipä mene suomalaisilla häävisti, justiinsa siirsin vakuutukset pois Iffistä, enkä pelkästään yhtiön surkean nimen vaan kilpailukyvyttömien hintojen vuoksi. Soneran dumppasin jo aikoja sitten. Kutsetille myin puuta vuonna -95, Storalle en myy ikinä!
Stora-Enso toimii ihan yhtä isänmaallisesti kuin Telia-Sonera konsanaan. Onneksi metsäomaisuuden arvo on ja pysyy, yli useammankin talouskvartaalin :-)
ja osta vakuutuksesi ja muutkin tarvitsemasi tuotteet sieltä missä €uro on vahva valuutta.
Stora hoipertelee jo... pysyisi vaan pystyssä sen aikaa että ennättää polvistua suomalaisen metsänomistajan edessä.... se on nolon näköistä jos noin mahtava kaatuu rähmälleen ja vielä niin pirun raskas nostaa takaisin pystyyn.
kahden-kolmen vuoden aikana rajusti ylöspäin, kun nyt on ruorissa oikein ammatti saneeraaja Karvinen, hänhän on aikaisemmin saneerannut muitakin täysin rapakunnossa olevia yrityksiä huippukuntoon.
Silloin kun Karvinen otti nykyisen pestin vastaan niin hän oli kysynyt Storanenson hallintoneuvostolta että tarviiko ja pitääkö suomalaista tuotantoa suosia, ja vastaus oli ollut että ei tarvitse, ja nyt on nähty vasta alkulaukaus suomen metsäteollisuuden alasajolle, loppuvuonna tulee kuulkaa semmosia tehtaiden lopettamis ilmoituksia että menee moni metsäteollisuuskaupunki perseelleen kun tulee tuhansia uusia työttömiä.
Niin ja sittenhän sitä puuta jää käytettäväksi energiantuotantoonkin entistä enemmän.
Toimitusjohtaja oli joteski iiroviinasmaisen itteään täynnä telkkarihaastattelussa. Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sanotaan.
Veikkaan että potkitaan pois ennen ensi Joulua!
kunhan ensin saadaan tase kuntoon ja pari päätöstä mitä missäkin tehdään.Jos selkeitä päätöksiä ei ala pian syntyä niin uskottavuus on koetuksella.
Odotusarvo seuraavan 30 päivän sisällä näyttäisi lupaavan jollekkin kohtalaista tiliä. Kuukauden kuluttua osakkeen hinnan odotetaan olevan välillä 6.21 - 9.09 euroa
http://www.kauppalehti.fi/5/i/img/cewolf/kehitys.gif?stoid=STERV&klid=1036&days=365
Kyllä pääsyy on se, että aurinko (tai Maa) on kannaltamme vika-asennossa. Brasilia saa aivan liian paljon lämpöä ja eukalyptus kasvaa kohisten silloinkin kun meillä kuusikot uinuvat talviuntaan. Ja hakkuukelpoista tulee muutamien vuosien välein niistä kantovesoista, ja tavaraa ajellaan vakituisia ajouria pitkin helposti pois puupellolta.
Surku tulee meitä täällä poronhoitoalueella!!