Ystävyyden rajat?

Heititpä hyvän ja mielenkiintoisen kysymyksen! Olen pohtinut tuota itsekin usein ja olen tullut siihen tulokseen, että parhaat ja pitkäaikaisimmat ystävyyssuhteet suorastaan vaativat että mitä tahansa hyvien tapojen mukaista voi ja pitääkin tehdä, jotta ystävyys säilyy.

Parhaat naisystävät ovat olleet sellaisia, jotka eivät ole edes seksiä karsinoineet pois ystävyyssuhteestamme. Ja ovat varsinkin älynneet olla ystäviä isolla sydämellä ja vapautuneet kanssani oikein kunnolla, ilman kahleita ja rajoituksia. Eikä sitä kumpikaan ole pitänyt mitenkään outona, vaan nimenomaan uusia kokemuksia antavana, vapaana ystäväseksinä, jossa voi jutellakin seksin jälkeen, miltä mikäkin tuntui ja mitä haluaisi toisen tekevän... Olen nauttinut sellaisista ystävyyssuhteista eniten tässä maailmassa.

Miesten kesken tärkeimpänä pitäisin toisen naisten rauhaan jättämistä ja rehellisyyttä kaiken kaikkiaan.

Yhteenlaskien olen sitä mieltä, että ystävien kesken ei rajoja pitäisi laittaa juurikaan, ehkä nuo nais-mies-ystävät ja rehellisyys sekä luotettavuus, mutta muuten eikun menox! Ja pitää antaa ystävien kukkia, erehtyä ja onnistua. Niissä kaikissa tarvitaan ystäviä ympärillä.

vapaat ihmiset saavat tehdä mitä huvittaa!!! Ja varatuilla pitäs tulla moraali vastaan!!