Haluatko syödä kalliisti? Osta kotimaista nautaa
"#"#"#"...
482070
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Yltäkylläisyydessä mässääville läskimahoille ei enää kelpaa muu kuin kaikkein kallein ruhonosa eli naudan sisäfile, kasvattajan osuus tuosta 45€/kg on jotain parin euron luokkaa 43 euroa kilosta jääkin sitten teurastamon ja kaupan taskuun.
Näin se on muidenkin laatutuotteiden kanssa, hinta on yksi laadun mittareista, halpaa ja hyvää ei osteta samalla kertaa.
silloinhan suomalainen liha olisi kysytyintä huippuravintoloissa ympäri maailmaa.Todellinen hinnanero ei tunnu oikeutetulta, lautasella.
Lisää kotimaista valvottua luomua! Ovatko maanviljelijât valmiita panostamaan työhön jota oikea luomutuotanto vaatii, vähemmän isoja koneita ja myrkkyjä.
Niimpä, mutta kyllä kotimainen pihviliha on ihan yhtä hyvää kuin ulkomanenkin, mutta 80 %:tia Suomalaisesta naudanlihasta on näitä vanhoja maitolehmiä ja niiden sonnivasikoita.
Joten sitä sulle yleensä tarjotaan ...
Osa maajusseista on panostanut luomuun ja kehittävät tilojaan siihen suuntaan, siitä tuskin tulee valtatuotantosuuntaa kumminkaan, ellei kansa suostu maksamaan sitä lisää, mitä se aiheuttaa.
Pienille tiloille se on hyvä ratkaisu, säilyä elinkelpoisena.
meidän Mansikkia.
Luomu sopii hyvin myös isolle tilalle. Itekin selvittelen luomuun siirtymistä, ainoa ongelma näyttäisi olevan se miten sen kaiken säilörehun saa kulumaan...
Yksi ongelma on se, että ruokohelpiä ei saa luomuna viljellä ja lyhyet vuokrasopimukset.
Luomulihasta ei paljon lisiä maksella, mutta toisaalta luomussa kustannukset ovat tavanomaista tuotantoa alemmat.
Onko Kaani jo luomuvalvonnan piirissä?
saa paremman hinnan, kun onnistuu kehittämään jakelun, joissa se eroaa massasta
Ei vielä, mutta asiaa kehitellään kokoajan ja hyvin todennäköisesti tulen siihen siirtymään.
Ensivuonna viimeistään siirryn!
Huhujen mukaan olisi tulossa sellainenkin "luomumalli", jossa ei käyettä apulantaa, eikä torjunta-aineita, mutta tuotteet myydään tavanomaisina eikä luomuvalvontaa ole ja tukitaso on sitten vähän pienempi! Tuo uusi malli sopisi minulle parhaiten.
Miten teilläpäin tämä suoramyynti onnistuu, oletko tutkinut asiaa.
Täällä on yksi Angnus kasvattaja, joka myy aika paljonkin suoraan, omista myyntipisteistä, eli pitää yksinkertaisesti lihakauppaa.
Se ainakin näyttäisi pärjään varsin hyvin ...
Miten sellaisia pitkäsarvia kuljetetaan vai kuljetetaanko teuraaksi?
apulantaa ja myrkkyjä ennenkuin siihen saa ensimmäisen luomusadon. Kuluttajt eivät suostu puoliluomuun, jota ei kontrolloida, siinä ei ole alkuunkaan järkeä.Kukaan ei maksa enempää, ja "oikea" luomu katoaa lopullisesti, vain sotkua. Yksi käsite. Valvonta takaa tarjonnan laadun muuten mukaan sekoilee kuka tahansa, miten tahansa tuotettu. Yksilön etu hävittää yhteisön edun. Uskokaa luomuun!
Ei näiden kuljetus sinänsä ongelma ole, täällä ainakin Rönkä teurastaa näitä, kuten muutkin pienet teurastamot.
Atria ei osta näitä, niiden systeemeihin taitavat olla liian pitkäsarvisia, eikä ne rupea muutaman eläimen takia niitä erikseen käsittelemään.
Tämä on rotuna hyvin rauhallinen ja helposti käsiteltävä, omistaja vie nämä kyllä teurasautoon pelkän leipäpalan avulla, ei näiden käsittelyssä tarvita erikoisrakenteita.
näköisiä kavereita. Stressaantuuko ne jotenkin siitä kuljetuksesta? Ehtymätön epäoleellisten kysymysten pankkini on kehittänyt myös muutamia muita kysymyksiä:
Onko totta se asia, että ne on vasta parivuotiaina sukukypsiä?
Jossain lehtijutussa joku mies viesti niiden kanssa puukepin avulla (toivottavasti en nyt muista mitään aprillipilaa jota en ole ymmärtänyt pilaksi). Viestiikö ne todella toistensa kanssa kolisuttelemalla sarviaan?
Joo, tiedän kaverin, siitä oli juttua yhdessä vuosikirjassa, se tosiaan käsitteli niitä kepillä.
Ylämaalainen ensimmmäisen kerran siemennetään kolmivuotiaana, tähän hitaaseen kehittymiseen liittyy myös se, että se on hyvin pitkäikäinen.
Niillä on tapana vähän kalisutella sarvia keskenään, kai ne vähän psyykkaa toisiaan tulevia koitoksia silmällä pitäen, varsinkin nuoremmat sonnit käyvät vähän kokeilemassa vanhempien sietokykyä.
Tämä keppi juttu liittyy sellaiseen asiaan, että kun eläin on alussa vähän arka, eikä päästä hoitajaa ihan lähelle, niin kepillä voi sitä vähän kesyttää.
Se nuuhkii ojennettua keppiä ja antaa sillä rapsutella, kun se huomaa saavansa rapsutuksia, niin se tule sitten itsestään niitä hakemaan ja päästää lähelle silloin, eli se oppii että hoitajan tapaaminen on myönteinen kokemus.
Millai ne sitten ratkaisee omat valtajärjestyksensä?
Kyllä ne sen ihan keskenään selvittävät ja kun kaksi yhtä vahvaa ja rohkeaa on vastakkain, niin tappeluhan siinä tulee, ennenkuin selviää se, kuka on pomo laitumella.
Mutta kun arvojärjestys on kerran luotu, niin ei ne sitä sitten enää selvittele, se on sitten sama kokoajan.
Mikäli laumojen koostumusta ei muuteta.
aivan samoin menee.
Onko erilaisia luonteenpiirteitä helppo havaita vai ovatko kaikki melko tasaisesti samanluonteisia? Onko jollain esim. kauhea ego pienessä ruumiissa, kuten joillain ay kirpunripuilla?
Sujuvatko poikimiset yleensä hyvin?
Eihän niillä sarvia ole kun ne syntyy. Koska ne sarvet alkavat kasvaa?
Tuo mahdollisesti tuleva uusi systeemi ei sekoita mitään, koska siinä syssteemissä nimenomaan tuotteet myydään TAVANOMAISINA, vaikka tuotetaankin luomuna!!!
Systeemin tarkoittus on vaan vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ja samalla vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Minulle tuo sopisi kuin nyrkki silmään, koska en apuja ja aineita paljoa käytä nytkään.
Luomusäännöissä siirtymäaika on 2 vuotta, jonka voi anoa poikkeusluvalla yhteen vuoteen raiviolle, luel-pellolle tai pitkäaikaisesti kesannoidulle peltolohkolle!
Itte myyn vaan ruhon keväin syksyin, koska suoramyynnistä on liikaa vaivaa. Minusta meidän tuottajien perustamien lihatalojen täytyy hoitaa markkinointi jotta me tuottajat voimme keskittyä olennaiseen eli tuottamiseen. Joku lihakaupan pito vaatisi ympärivuotisen työntekijän ja paljon muutakin myytävää lihan lisäksi. Toisaalta viime vuonna myin kaikki muut eläimet eloon noita kahta suoramyyntiruhoa lukuunottamatta.
Minusta suoramyynti on puuhastelua, joka sopii pienimuotoiseen harrastuksenomaiseen lihantuotantoon(ei mitenkään pahalla).
tuotteita yleisluonteisesti vähennetään. Minulle luomu tarkoittaa kuitenkin vain luomuviljelyyn
hyväksyttyjen tuotteiden :lannoitteiden ja torjunta-aineiden valvottua käyttöä. Kuluttajan on saatava luotettavaa tietoa siitä mitä elintarvikkeisiin on saattanut imeytyä kasvuvaiheessa. Tämä onkin siihen todella uskovien asia ja vaatii paneutumista. Tuotteilla on oma luomuleimansa.
saada ostajia jo kasvatusvaiheessa, siis joille kasvatat tilauksesta, esim. tietty määrä lihaa
yhteistilauksena määrätyin aikajaksoin ? Pienimuotoisuus voi olla osa kokonaisuutta.
Järkevin ikä pistää yhteen sonnin kanssa täällä kasvatetulle HC hieholle on kaksi vuotta. Tuo Kaanin mainitsema kolme vuotta on vanha Skotlantilainen tapa, joka perustuu siihen, että ruoka on todella niukkaa. Täällä on paremmat laitumet, joten kaksi vuotta on hyvä ikä siementää. Kolmevuotias saattaa vain turhaan rasvoittua ja silloin voi seurauksena olla tiinehtymisvaikeuksia.
Pitkäikäisyys on kuitenkin ihan totta. Oli hienoa lukea yhdistyksen uudesta vuosikirjasta kertomuksia vanhimmista lehmistä. Yli 15 poikimista on paremminkin sääntö kuin poikkeus!
Nuo pari ruhoa vuosittain menee vanhoille asiakkaille, joille soitan silloin kun lihaa saamasteilla. Uusiakin kyselee lihaa silloin tällöin, mutta en ole suoramyyntiin juurikaan panostanut, eli useimmat kysyjät ovat jääneet lihaa paitsi, koska eloon myynti on ollut helpoin ja tuottavinkin tapa myydä eläimet eteenpäin. Toisinsanoen en ole viimeaikoina teuraita kasvattanut käytännössä ollenkaan.
Näinhän se menee, jokaisen pitää itse miettiä, mikä sopii itselle ja omalle tilalle parhaiten.
Mikäli saat eläimet myytyä eloon nykyhinnoilla, niin suoramyyntiin ei kannata tällä hetkellä edes panostaa, tosin sonneja et saa kaikkia myytyä eloon, ei niille sellaista tarvetta ole.
Mutta, kuten totesin, pitää keskittyä siihen mikä on itselle ja omalle tilalle olennaista.
Näillä on vahva ego, ne on myös aika kovaotteisia toisiaan kohtaan, vaikka ihmisille ovatkin hyvin kilttejä ja hyvätuulisia.
Luonteen puolesta käsitely on helppoa, kunhan ei tunge liian montaa eläintä liian pieneen aitaan.
Sarvet kasvaa pikkuhiljaa.
Kuulin, että Ruotsissa lanseerataan sellaista käsitettä, kuin niittyliha tälläiseen luonnonmukaiseen tuotantoon ilman luomumerkkiä.
Eli laiduntamalla, pääosin ilman keinolannoitteita luotua lihantuotantoa.
Tarkemmin en vielä tiedä ...
Nuo on sitten kestäviä kavereita. Ei niitä sitten enää raaski hävittääkkään jos niitä on melkei parikymmentä vuotta katsellut?
niitä sarviaan esim. keihäinä? Jos se oikein raivostuu.
olla varovainen, mutta kyllä se lehmäkin varoo sarviaan. Se tietää, että sarven katkeaminen voi merkitä verenhukkaan kuolemista.
Sanoisin, että pääasiassa eläin käyttää sarviaan oman turkkinsa hoitoon ja sitten työkaluina louhiessan säilörehupaalia. Meillä ei ole ollut mitään ongelmaa eläimiemme sarvien kanssa.
Kaikki sonnivasikat menee eloon...
Jatkokasvatukseen pohjoiseen, kun siellä on paremmat kasvatusolot.. ainakin tukien suhteen.
selkäänsä raaputettua, jos tarves on.
Kiitos vastauksista. En nyt enää vaivaa tälläerää ja lähden vieroittamaan itseäni tietokoneesta vähäksi aikaa. Aurinko paistelee niin heleästi pienen myräkän jälkeen.
kasvattaja saa sen 2-3€ kilolta,joku vetää hyvän tilin välistä!!..
liikaa.Tuottaja saa myös eri tuet ja palkkiot
koko eläimestä.
tukea, eihän kukaan voi kasvattaa ilmaiseksi. Tuet menevät tuotantokustannuksiin.
noin paljon. Ja lehmistähän tässä kirjoituksessa puhutaan. Syy on selkeä: maidontuottajat lopettavat. Maidosta ja lihasta on pulaa. Viimeksi kun myimme lehmän se haettiin jo päivän päästä. Aiemmin saattoi kulua viikko tai pari.
työllistävää ja sitovaa lehmien kasvatus on niin pitäisi siitä jotain tulojakin saada.
Olisi joskus kiva olla lomalla esim. jouluina tai muina juhlapyhinä. lomille olisi kiva myös päästä koko perheen voimin. Nyt ei oikein voi mihinkään kauas lähteä kun ei ole varmaa tuleeko lomittaja vai ei. Viime lomakin jäi kesken kun lomittaja sairastui.
nimimerkille eipäs yksinkertaisteta.Jos hyvin käy niin tuottaja saa lehmästä 1,5 euroa /kg.Lehmän sisäfileestä valtio saa 45 euron kilohinnalla 6,5 euroa/kg.Esim Ruotsissa ruuan alv eli moms on 12%.
on hilattava. Sika-Anttila röhkii nyt lypsykarjassa. Vientutukea pitää saada kun kotimainen maidonkulutus jää miltei sika-anttilan varaan.
mutkan kautta, että kaupan elintasoa on hilattava.
Myös päivittäislehdissä oli samasta asiasta. Suomessa on EU:n kalleimmat leivät ja kolmanneksi kalleimmat elintarvikkeet.
Tuottajahinnat ovat aivan liian matalia tuotantokustannuksiin verrattuna. Toki jalostajat (meijerit, teurastamot, Saarioinen jne) ottavat omansa välistä, mutta kauppojen myyntikate on yli 100 %. CAP-hinnoittelu suosii siis kauppoja, ei viljelijöitä.
Koko eu-jäsenyyden ajan on ollut sama meno,
eikä se muuksi muutu.Tuottajahinta on se markinaalierä joka joustaa.Kun viljelijältä
lähtee tuote oli se sitten mitä tahansa niin
jokainen joka sitä kuljettaa, jalostaa,varastoi
tai myy hyötyy siitä tuoteesta vuosi vuodelta
enemmän.Palkat nousevat 4-6% vuositahtia.
Lopussa on tilanne jolloin se tuottaja lopettaa
ja siirtyy ns näennäisviljelyyn eli tekee vain
pakolliset kuviot ja repii elannon muista hommista.Sen ratkaisun tein jo viimevuosikymmenellä,enkä kadu.
nousua turha odotella. Kyliltä kuultua että eräänkin firman teurastamo rupee teurastaa vaan neljänä päivänä kun ei oo elukoita.
Ehkä syy siihen, ettei siinä teurastamossa elukoita ole, on se, että ne maksaa huonommin kuin muut lihasta ...
mistään pikkufirmasta.
Tuskin pihvilihantuottajaa kiinnostaa se, onko ostajateurastamo, pieni vai suuri talo, enempi myyntipäätökseen vaikuttaa varmasti lihasta saatava hinta.
Samasta aiheesta. Marketin lihamestari sanoi, että kotimaista on vaikea saada. Sisäfileen hinta on noussut 10 € kilolta viime vuodesta.
Ei kai suomen maajussi syyllinen voi olla, koska suomalaista lihaa ei ole myytävänä!
Nyt kannattaa syödä sitä halpaa ulkomaista tuontilihaa!
kaupan sitä hintaa nostaa. Tosin sillä periaatteellahan sitä nostetaan kun on pulaa ni hinta korkeempi. Tuottajalle sitä pitäs enemmän maksaa että on intoo laajentaa ja tuottaa enemmän lihaa syötäväks. Näillä kustannuksilla ja tuottahinnoilla lihankasvattajaa kyllä vedetään perseeseen!