No niin,tänään tuli meidän kissavauvalle kaveri taloon.Molemmat ovat 11-viikkoisia.Ensimmäinen päivä on mennyt sähistessä ja muristessa puolin ja toisin.Nukkuivat kyllä vierekkäin ilman ongelmia.Mutta nyt ovat toistensa kimpussa erittäin vihaisen oloisena.Pitääkö mennä väliin,vai antaa vaan kissojen selvitellä välit.Mistä erottaa milloin kyseessä on leikki?
Kissanpentujen rajut leikit
sanni
93556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaikeeta on ymmärtää, että se kissojen MINIMIluovutusikä on 12 viikkoa, ei yhtään vähempää. Ei sitten pidä ihmetellä outoa käytöstä, kun emo ei ole ehtinyt opettaa kaikkea kun on poikaset riistetty sen luota liian varhain.
kissat tulivat tuossa 11 viikon iässä niin tuskin yksi viikko vaikuttaa kissaan noin paljon. Eri asia on, jos pennut on erotettu emostaan aijemmin.
Mielestäni 11-viikon ikäisenä luovutus on ihan ok.
Enpä usko että kysymyksessä on "outo" käyttäytymi-
nen kahdelta vieraalta kissalta...Halusin vain niinkuin tietää,että pitääkö väliin mennä kun tappelu näyttää rajulta ja mistä erottaa onko kyseessä leikki.Minulla ei ole aikaisemmin ollut kahta kissaa yhtäaikaa.
NIIN täydellinen kasvattaja. Ihan hyvä vaa, ku annat neuvoja, mut tarviiko aina olla nipottamassa.
Munkin mielestä 11-viikkoinen on ihan sopiva luovutusikä.
Ehkä 11-viikkoinen ei tosiaan ole sieltä pahimmasta päästä liian aikaisin vieroitettu, etenkin kun sillä on toinen kaverina. Mutta periaate mikä periaate, minimiluovutusikä on 12 viikkoa, sillä sipuli =).
En ole nipottamassa, kerron totuuksia. Taisi osua suhun pahasti ja kipeästi, kun noin älähdit.
Mä en kyllä ole kissankasvattaja, vielä. Tosin harkinnassahan tuo on, ajan kysymys, milloin hankin kasvattajanimen. Että jospas ei taaskaan vedettäisi niitä omia johtopäätöksiä, kiitos vaan.
se, että kissat erotetaan emostaan liian varhain, voi tarkoittaa sitä, että pennut eivät tiedä missä menee rajun leikin raja. Liian rajua leikkiä on se, että jompi kumpi naukaisee tai sähisee. Kyllä meilläkin aikuisen ja pennun leikit vaikuttavat välillä rajuilta, mutta ovat onneksi vain leikkiä. Meillä aikuinen kissa ei leiki liian rajusti, päinvastoin, se jää välillä alakynteen ja sähisee varoitukseksi pentua lähestymästä enää.
Mun kissat on tulleet noin 8-viikkoisina mulle. Ne haettiin navetasta. Mutta Tabby älä nyt taas skitsoo! Sä olet aika huvittava teini - kyllä särmät hioontuu sullakin elämän edetessä.
Mutta asiaan eli rajuihin leikkeihin.... ei kenellekään ole tullut mieleen sellainen seikka että kissahan on alun perin peto. Pedolla pitää olla kaikki refleksit ja taistelutaidot kunnossa pärjätäkseen elämässä. kissoille on jäänyt perimäänsä vielä sen verran villiä että ne harjottelee jo pienestä pitäen taistelemista ja metsästämistä. Vaikka emokin olisi läsnä niin kyllä kissanpennut välillä rusikoi toisisaan niin että huuto kuuluu (kissatappeluissa muuten usein ääni on suurempi kuin todellinen vahinko).
Leikkiessä, painiessa, purressa, raapiessa kissa oppii miten käytetään omia tassujaan ja mitä ne tekee toiselle (näin muuten lapsetkin omalla tavallaan - oletko huomannut että joskus pikkulapset alkavat nipistellä ja kun nipistää takasin niin tajuavat että miten se äskeinen teko satutti toista). Mä en ole enkä ollut huolissani kun mun kissat pentuina "tappeli" se on mielestäni normaalia kehitystä. Mun kissoilla ei ole jäänyt mitään traumoja vaikka ne on tuotu "alaikäisinä" jaovat tapelleet niin että karvat pöllyää. Molemmat on viisaita ja rauhallisia 5 vuotiaita kissoja ja todella hyviä hiiren metsästäjiä, joita täällä maalla tarvitaan.
Niin ja täytyyhän kissojen löytää se arvoasteikkonsakin laumassaan. Ihminen on ylmepänä mutta kuinkas se kissa kaveri - se punnitaan painimalla.
Ensinnäkin: meidän Laku tuli meille pariviikkoisena, joten mullakin on ollut "alaikäinen" kissa. Tosin Laku nyt olikin taas poikkeutapaus. Toisekseen: mä en tunne olevani teini, mä olin teini 5 vuotta sitten kun olin yläasteella =). Mä en oikein usko, että kovin moni teini pystyisi elämään omassa asunnossa avoliitossa toisen kanssa. Ottaen huomioon, että olen avokkini kanssa ollut 4 vuotta kihloissakin.
Mutta siis asiaan. Kissanpennut tosiaan harjoittelevat erilaisia taitojaan toistensa kanssa. Leikit voivat ihmisten mielestä olla rajuja, mutta eivät ne kissojen mielestä välttämättä ole. Ääni on tietysti paha, mutta onhan niitä ääniäkin harjoiteltava, ei pentu niitä syntymästään saakka osaa =).
Kissatappelu kestää korkeintaan 5 minuuttia, ja ääni on todellakin pahempi kuin jälki. Irtoilevat karvatupot saattavat tosin olla suuria, mutta useimmiten kissalle ei sen suurempaa vahinkoa satu. Heikompi yleensä antautuu ennen kuin vahvempi toden teolla käy päälle.
Onhan näitä leikkaamattomia kolleja, joiden korvat ovat tappeluissa repeytyneet, olemassa myös Usein niillä kissalaumassa onkin sitten varsin korkea asema. Leikatut urokset ovat arvoasteikossa aika alhaalla. Sitten on vielä niitäkin tapauksia, joissa vahvempi kissa pissaa heikomman päälle. Tiedän yhden tällaisen tapauksen, jossa naapurin leikkaamaton kolli käy päivittäin tuttavani leikatun tyttökissan kimppuun (ulkoilevia kissoja siis molemmat). Tyttökissa ei enää uskalla liikkua kovinkaan paljon ulkona ja muutenkin hermot ovat jotenkin menneet. Naapurin kolli on juuri tätä päälle pissaavaa tyyppiä, ja tyttöä onkin sitten tosi kiva aina pestä =/.
Meillä arvoasteikko menee niin, että Laku (2 v leikattu naaras) on ehdoton kingi, jota ei kukaan syrjäytä ja Peku (1 v leikattu uros) on sitten hieman alempana. Me ihmiset olemme kissojen palvelijoita =). Pidämme huolen siitä, että ruoansaanti toimii ja hiekkalaatikko on puhdas. En edes muista, milloin viimeksi kissojamme olisi pitänyt kieltää. Kirjahyllyyn niillä ei ole lupa mennä, sen ne tietävät eivätkä myöskään mene sinne. Sohvaan ei teroiteta kynsiä, joten ne eivät ikinä sitä tee. Tosin nyt kun sanon, etteivät ne koskaan tee niin ja näin, niin varmasti sitten tekevät kohta =). Näin se vaan yleensä menee =).
...jotkut jaksavat muistuttaa tuosta pentujen luovutusiästä, se saattaa vaikuttaa ratkaisevasti sen lopun elämään, mutta ei se yksi viikko voi olla enää ratkaiseva, ja ei niitä emolle nyt enää takaisinkaan voi viedä.
Mutta leikistä. Itsellänikin on uusi pentu talossa enkä tiedä miten suhtautua niiden taka-ajo tilanteisiin. Mutta jos kissat tosissaan raapivat, purevat tai vinkasevat, on kyse jostain aivan muusta kuin leikistä.
Leikitä molempia kisuja yhdessä ja erikseen mahdollisimman paljon, niin ne saavat purettua loputtomalta tuntuvaa energiaansa ja niille tulee muuta ajateltavaa kuin toinen kissa.
Itse sidoin n.50cm pitkään keppiin narun ja narun toiseen päähän lelun ja heittelin sitä sitten ympäri huonetta (itse voi vaan seisoa paikalla ja heilutella keppiä, niin että lelu liikkuu), molemmat kisut olivat todella innoissaan leikissä mukana ja unohtivat riitelyt. Leikin jälkeen molemmat simahtivat moneksi tunniksi.
Tsemppiä!