Propsin kantohinta noussut kahden vuoden kuluessa 15 -> 16 euro (6 %)
Propsin hankintahinta noussut samassa ajassa 27 - 37 euro (37 %)
=> hankintatyön arvo (hankintahinta-kantohinta) noussut samassa ajassa 12 -> 21 euro (75 %)
Kyse siis koivupropsista, hintatiedot www.mhy.fi sivulta.
Kuka korjaa hyödyn puun hinnannoususta (siis siitä että suomalaisesta propsista maksetaan jo lähes puolet siitä mitä tuontiraaka-aineesta)?
Onko metsäkoneyrittäjät se porukka joka käärii nyt 75% parempaa tuottoa?
Vai onko kaikki vaan lievää hämäystä, selluntuottajat hoitavat hankinnan, metsänomistaja ja metsäkoneyrittäjä jäävät nuolemaan näppejään. Ja koko homma vain siksi että voidaan näyttää raaka-aineen kallistuneen vaikka kyse on rahan siirtelystä saman takin taskusta toiseen?
Vai onko niin, että Venäjän Karjalassa hommat loppuivat hämärämiehiltä. Nyt on palattu kotiin ja putsataan omat metsänomistajat? Toimiiko puunhankinnassa kotimaasta tälläisiä metsäjobbareita vai ei?
Tosi vaikea on kuitenkaan käsittää, mistä on kyse? Puun hinta muka nousee, mutta metsänomistaja ei saa siitä pennin hyrrää? Joku siis saa ilman suurempaa omaa ansiota läjäpäin? Kuka?
No, Stora-Enso toimii ihan yhtä isänmaallisesti kuin Telia-Sonera konsanaan. Onneksi metsäomaisuuden arvo on ja pysyy, yli useammankin talouskvartaalin :-)
Propsin hankintahinta noussut samassa ajassa 27 - 37 euro (37 %)
=> hankintatyön arvo (hankintahinta-kantohinta) noussut samassa ajassa 12 -> 21 euro (75 %)
Kyse siis koivupropsista, hintatiedot www.mhy.fi sivulta.
Kuka korjaa hyödyn puun hinnannoususta (siis siitä että suomalaisesta propsista maksetaan jo lähes puolet siitä mitä tuontiraaka-aineesta)?
Onko metsäkoneyrittäjät se porukka joka käärii nyt 75% parempaa tuottoa?
Vai onko kaikki vaan lievää hämäystä, selluntuottajat hoitavat hankinnan, metsänomistaja ja metsäkoneyrittäjä jäävät nuolemaan näppejään. Ja koko homma vain siksi että voidaan näyttää raaka-aineen kallistuneen vaikka kyse on rahan siirtelystä saman takin taskusta toiseen?
Vai onko niin, että Venäjän Karjalassa hommat loppuivat hämärämiehiltä. Nyt on palattu kotiin ja putsataan omat metsänomistajat? Toimiiko puunhankinnassa kotimaasta tälläisiä metsäjobbareita vai ei?
Tosi vaikea on kuitenkaan käsittää, mistä on kyse? Puun hinta muka nousee, mutta metsänomistaja ei saa siitä pennin hyrrää? Joku siis saa ilman suurempaa omaa ansiota läjäpäin? Kuka?
No, Stora-Enso toimii ihan yhtä isänmaallisesti kuin Telia-Sonera konsanaan. Onneksi metsäomaisuuden arvo on ja pysyy, yli useammankin talouskvartaalin :-)
Vastaukset 4
Vanhimmat
taitaa olla se hankintakauppaa tekevä metsänomistaja joka on osannut hyödyntää harvinaisen hyvän markkinatilanteen.
Kuitupuun kysyntä on kasvanut ja samaan aikaan on pulaa hakkuukapasiteetista, eli motokuskeista. Yhdessä molemmat tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että valmiiksi tienvarteen toimitetun kuitupuun arvo teollisuudelle on noussut enemmän kuin pystykaupalla ostettavan kuidun.
Tilanne on pitkästä aikaa myönteinen omatoimiselle metsänomistajalle. Itsekin suunnitelen koivikon harvennusta pystykaupalla, mutta pystyyn olisi saanut 13 e/m3 ja hankinnalla sai 20 e/m3 enemmän. Ajomiehelle jouduin maksamaan 4 e/m3, joten hakkuusta jäi sahan kuluihin ja omaan palkkaan 16 e/m3, mikä on minusta verovapaana tulona aivan riittävä.
Tuohan kuulostaa aika positiiviselta, näin maaseudun ja metsurin hommiin pystyvien isäntien kannalta.
Selitys asiantilan syistä on myös järkeenkäypä, toisaalta tilanne vaikuttaa varsin omituiselta.
Pulaa ei siis ole selluteollisuuden tarvitsemasta puusta vaan hakkuukapasiteetista eli motokuskeista? Kait samaan puutelistaan voinee sitten lisätä harvennushakkuita käsipelissä tekevät metsurit?
Motokuskien ja metsureiden puutteen vuoksi siis kuitupuun hinta nousee ja suljetaan Kemijärven sekä Summan sellutehtaat - vai? Eihän tuota ole ihan näin uutisoitu?
Vai onko puupula ja tehtaiden sulkeminen Luojan armottomuudesta eli talven lämpimyydestä johtuvia vitsauksia?
vaan on.
Kyllä sosialismissa oli sentään paljon mukavampaa, oi niitä aikoja...:)
Tiiä sitten kummassa systeemissä, sosialismissa tai hallitsemattomassa markkinataloudessa kansalaisia kuseksellaan enemmän simmuun. Toisessa pissaamisen hoitaa yhteiskunta eli valtio, toisessa markkinavoima. Molempien lähtökohtana pitäisi olla kansalaiset eli väestö eli kuluttajat. Mutta molemmissa mekanismi tuottaa vääristyneitä tuloksia.
Vai onko S-E antanut tiedotteen: "Suljemme kaksi sellutehdasta jotta saamme raaka-aineemme lähes ilmaiseksi eli Suomen perustuotannon arvon pidettyä matalana ja syrjäalueiden työttömyyden korkeana (hakkuut vaatisivat työvoimaa) jolloin myös työvoimakustannukset alentuvat"
Mikä olisi sitten järjestelmä, jossa vältettäisiin sosialismin ongelmat mutta myös nykyisen kasvottoman kapitalismin tuhovoima? Olisihan oikein, että Kemijärven tehdas voisi jatkaa tuotantoaan mikäli jatkaja löytyy? Mutta kun ei voi, Stora ei sitä salli eikä myy.
Vaikeita kysymyksiä, ja tuntuu siltä että useat näistä "kipeistä päätöksistä" perustuvat joko vääriin olettamuksiin tai poltetun maan taktiikkaan. Lyhytnäköistä toimintaa toisin kuin metsänhoito. Kepun johto tuntuu kaiken huippuna nieleskelleen nämä selitykset pahemmin pureskelematta!