Kun saavuit
Pimeys poissaoloaan loisti,
hiljaisuus kaukaisuuteen haipui
Ääni sydämeni lyöntien,
hehkutti aurinkoa pinnalta kuun,
kuumottavina tarrautuivat
Joissa paloin
Pilvet reunoiltaan säteilivät,
hiustesi vireen sävelissä,
pehmeinä hymyilivät
Kun luonani olit
Kauneus hellään huomaansa,
piilottaen surun kasvot,
rakkautemme leijuvin haivenin
Ja uskoimme ikuisuuteen
Äärettömyyden kuvajaisiin,
utuisiin heijastuksiin
Kun lähdit
Varjot pitkät nousivat,
äänin suruisin palvoivat,
murheiden lepattavia liekkejä
Joissa paloin
Edelleenkin
Pimeys poissaoloaan loisti,
hiljaisuus kaukaisuuteen haipui
Ääni sydämeni lyöntien,
hehkutti aurinkoa pinnalta kuun,
kuumottavina tarrautuivat
Joissa paloin
Pilvet reunoiltaan säteilivät,
hiustesi vireen sävelissä,
pehmeinä hymyilivät
Kun luonani olit
Kauneus hellään huomaansa,
piilottaen surun kasvot,
rakkautemme leijuvin haivenin
Ja uskoimme ikuisuuteen
Äärettömyyden kuvajaisiin,
utuisiin heijastuksiin
Kun lähdit
Varjot pitkät nousivat,
äänin suruisin palvoivat,
murheiden lepattavia liekkejä
Joissa paloin
Edelleenkin
Vastaukset 2
Vanhimmat
oli aitouden tunne aistittavissa pitkin matkaa.
Oikein onnistunut,kiitos.
rakkauden korventavat sydäntä. Eri vaiheissa se vain tuntuu lempeältä, toisissa tuskalta...
Pitää vain yrittää kirjoittaa mitä osaa, ei enenpää :)
Kiitos Rehellinen.