Kaupunki ei anna kaksiota äidille ja lapselle

vain asiallisia viestejä ihmisiltä, jotka jotain asiasta tietävät, kiitos

En ole saanut asiasta kirjallista päätöstä. Kyseinen vastuussa oleva henkilö (isännöitsijä) on kieltäytynyt luovuttamasta asuntoa, mutta välittänyt viestinsä asukasneuvojan ja toisen työntekijän kautta. Pitää ottaa huomioon kyseisen henkilön kierous. Hän varmasti tietää, että kirjallisen päätöksen tekemisellä tällaisessa tapauksessa voi olla seurauksena. Eri asia sitten on, jos voin vaatia kirjallista päätöstä.

Sosiaalijohtajana toisella paikkakunnalla työskentelevä enoni suositteli kantelua lääninhallitukselle, mutta sekin tietysti vie aikansa. En tiedä kuinka pitkälle tämä voi mennä. Lapseni on 5-vuotias, kun saan vanhat maksuhäiriömerkinnät kokonaan pois rekisterissä, pitäisiköhän hänen sitten asua yksiössä 5-vuotiaaksi asti? Toivon tietysti, että asia ratkeaa ilman valituksia, mutta jos tässä siihen mennään, vien kyllä asian loppuun asti.

Älä nyt, nämä verovaroillamme elävät ovat vaativia!!!
Onneksi aikanaan kalahtaa omaan nilkkaan, ei työelämässä, ei eläkettä.

Kuka helkkari on hra X?

Sinulla on alle 2 vuotias lapsi ja asutte yksiössä. Teillä on asunto, ette ole siis niin kovassa asunnontarpeessa kuin asunnoton tai henkilö, joka on muuttamassa kuntaan töihin.
2 asukasta yksiössä ei ole mitenkään laitonta.

Jos opiskelet, sinulla lienee mahdollisuus hakea opsielija-asuntoa. Samoin voit kääntyä ns. yleishyödyllisten yhteisöjen puoleen.

Jos kaupungilla ei ole vapaana sinulle sopivaa isompaa asuntoa, niin ei sille mitään voi. Odota.

Ei kaupungin ole pakko järjestää mitään asuntoa sellaiselle, joka on sössinyt asiansa. Silloin sijoitetaan lapset johonkin ja äiti/isä saa mennä vaikka veneen alle. Lapsia ei kadulle panna.
Eikä ole myös lakia, että yksiössä ei voisi elää mukavaakin elämää lapsen kanssa.
Sinä et kai vuokraa maksa, miksi pitäisi järjestää sinulle mukavat olot, nimittäin itse olet tiesi valinnut.

sellaista lakia kirjoitti:

Ei kaupungin ole pakko järjestää mitään asuntoa sellaiselle, joka on sössinyt asiansa. Silloin sijoitetaan lapset johonkin ja äiti/isä saa mennä vaikka veneen alle. Lapsia ei kadulle panna.
Eikä ole myös lakia, että yksiössä ei voisi elää mukavaakin elämää lapsen kanssa.
Sinä et kai vuokraa maksa, miksi pitäisi järjestää sinulle mukavat olot, nimittäin itse olet tiesi valinnut.

Lue lisää

Olen nuori parikymppinen ihminen, käyn iltalukiota ja siellä erittäin hyvin menestyvänä voin ennustaa, että myöhemmin tulen olemaan paremmassa asemassa kuin yksikään teistä luusereista. Se, että hoitaa oman lapsensa itse, kun siihen on mahdollisuus, on myös aina kunniallisempi vaihtoehto kuin jättää lapsi muiden hoidettavaksi. Menkää jatkamaan pienipalkkaisia luuserinhommianne aamulla kello kahdeksan, niin voin vielä opiskeluvuosieni ajan nauttia verorahoillanne elämisestä. Kun tulevaisuudessa tulen todennäköisesti kuukaudessa maksamaan enemmän veroja kuin te vuodessa.

Heidi------------ kirjoitti:

Olen nuori parikymppinen ihminen, käyn iltalukiota ja siellä erittäin hyvin menestyvänä voin ennustaa, että myöhemmin tulen olemaan paremmassa asemassa kuin yksikään teistä luusereista. Se, että hoitaa oman lapsensa itse, kun siihen on mahdollisuus, on myös aina kunniallisempi vaihtoehto kuin jättää lapsi muiden hoidettavaksi. Menkää jatkamaan pienipalkkaisia luuserinhommianne aamulla kello kahdeksan, niin voin vielä opiskeluvuosieni ajan nauttia verorahoillanne elämisestä. Kun tulevaisuudessa tulen todennäköisesti kuukaudessa maksamaan enemmän veroja kuin te vuodessa.

Lue lisää

Sinulla on kaksikymppisenä taustallasi vuokravelkaa, menetetyt luottotiedot, pitkä ura sossun elättinä ja alaikäisenä alulle pantu lapsi ja yksinhuoltajuus. Kovin ilmeisesti aivoissakin on jonkinlaista egopullistumaa.

Neuvo lapselle (siis sinulle, ei sille pienemmälle): uralla kannattaa pröystäillä vasta siinä vaiheessa, kun se ura on olemassa.

No mutta kirjoitti:

Sinulla on kaksikymppisenä taustallasi vuokravelkaa, menetetyt luottotiedot, pitkä ura sossun elättinä ja alaikäisenä alulle pantu lapsi ja yksinhuoltajuus. Kovin ilmeisesti aivoissakin on jonkinlaista egopullistumaa.

Neuvo lapselle (siis sinulle, ei sille pienemmälle): uralla kannattaa pröystäillä vasta siinä vaiheessa, kun se ura on olemassa.

Lue lisää

Yksi tai kaksi maksuhäiriömerkintääkään eivät vielä poista sitä tosiasiaa, etteivät tuollaiset ole yläpuolellani. Käsite "parikymppinen" ei pidä sisällään vain 20-vuotiaita, ja mikäli äiti olisi 20v ja lapsi alle 2-v, niin minun matematiikallani se ei tekisi äidistä alaikäistä lapsen syntymäaikaan.

Mutta kiitos kaikkien idioottien viesteistä; ainoastaan kannustitte minua tekemään kaikkeni asiassa väärin toiminutta isännöitsijää vastaan. Idioottien pitää maksaa teoistaan.

Heidi------------ kirjoitti:

Yksi tai kaksi maksuhäiriömerkintääkään eivät vielä poista sitä tosiasiaa, etteivät tuollaiset ole yläpuolellani. Käsite "parikymppinen" ei pidä sisällään vain 20-vuotiaita, ja mikäli äiti olisi 20v ja lapsi alle 2-v, niin minun matematiikallani se ei tekisi äidistä alaikäistä lapsen syntymäaikaan.

Mutta kiitos kaikkien idioottien viesteistä; ainoastaan kannustitte minua tekemään kaikkeni asiassa väärin toiminutta isännöitsijää vastaan. Idioottien pitää maksaa teoistaan.

Lue lisää

Suosituksia asunnon koosta olevan koko maassa (siis HUOMIO suosituksia)Pääkaupunkiseudulla yksinäinen ihminen voi saada noin 50m2 asunnon.Juuri tällä viikolla tyttäreni sai kaupungin vuokra asunnon kooltaan 54,5 m2 ja hän siis yksin.Varmasti tällä herra X llä on Esimies,älä jätä asiaa vaan käy "kimppuun",pidä huoli oikeuksistasi!!

samanlaisia suosituksia kirjoitti:

Suosituksia asunnon koosta olevan koko maassa (siis HUOMIO suosituksia)Pääkaupunkiseudulla yksinäinen ihminen voi saada noin 50m2 asunnon.Juuri tällä viikolla tyttäreni sai kaupungin vuokra asunnon kooltaan 54,5 m2 ja hän siis yksin.Varmasti tällä herra X llä on Esimies,älä jätä asiaa vaan käy "kimppuun",pidä huoli oikeuksistasi!!

Lue lisää

Siis mikään laki ei määrää antamaan sinulle suurempaa asuntoa. Lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalilautakunnan huolehtimaan, että lapsiperheillä on asianmukainen asunto, lapsia ei voi asunnottomuuden vuoksi ottaa huostaan. Tietenkin asuntosi on pienenpuoleinen, joten kohtuullista tietysti olisi myöntää sinulle suurempi kämppä, jos sellaisia on, mutta mitään laitonta en tilanteessa näe. Valittaa päätöksestä kannattaa, jotta asuntotoimisto voi perustella, miksi suurempaa asuntoa ei ole löytynyt.

sossupaholainen kirjoitti:

Siis mikään laki ei määrää antamaan sinulle suurempaa asuntoa. Lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalilautakunnan huolehtimaan, että lapsiperheillä on asianmukainen asunto, lapsia ei voi asunnottomuuden vuoksi ottaa huostaan. Tietenkin asuntosi on pienenpuoleinen, joten kohtuullista tietysti olisi myöntää sinulle suurempi kämppä, jos sellaisia on, mutta mitään laitonta en tilanteessa näe. Valittaa päätöksestä kannattaa, jotta asuntotoimisto voi perustella, miksi suurempaa asuntoa ei ole löytynyt.

Lue lisää

Siis miten niin kaupungilla ei lainkaan ole velvollisuutta tarjota kaupungin asukkaille asuntoa? Esim. jos on tilanne, että henkilö on koditon, ja kaupungilla löytyy vapaa asunto, niin käsittääkseni silloin ainakin on.

Laitonta tässä nyt voisi olla esim. se, jos kyse olisi syrjinnästä. Voin todistaa, että ko. henkilö ottaa asukkaiksi henkilöitä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä ja paljon suurempia velkoja, kuin omat pikkuvelkani koskaan olivatkaan. Kuitenkaan hän ei hyväksy minua asukkaaksi, ja hänen mielipiteensä eriää muiden paikan työntekijöiden kannasta, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Ja huom. paikan työntekijä on itse kehottanut minua tekemään asialle jotain, koska hän ei hyväksy kyseisen äijän menettelyä. Sen verran tästä nyt on seljennyt, että mitään lakia, joka määräisi lapsiperheen asunnon neliömäärän, ei ole. Toisaalta, jos perheen äiti asuisi vaikka 3 lapsen kanssa 25 neliön yksiössä, voisi tilannetta kai soveltaa johonkin lastensuojelulakiin, ja olot määriteltäisiin lapselle sopimattomaksi. Lakia ei voi tulkita kirjaimellisesti, mutta jotakin sen kohtaa tuollaiseen tilanteeseen voisi soveltaa. Ainakaan minä en tiedä yhtäkään yhden lapsen äitiä, edes pienen vauvan äitiä, joka asuisi lapsen kanssa pienessä yksiössä, saati 2-vuotiaan.

Heidi------------ kirjoitti:

Siis miten niin kaupungilla ei lainkaan ole velvollisuutta tarjota kaupungin asukkaille asuntoa? Esim. jos on tilanne, että henkilö on koditon, ja kaupungilla löytyy vapaa asunto, niin käsittääkseni silloin ainakin on.

Laitonta tässä nyt voisi olla esim. se, jos kyse olisi syrjinnästä. Voin todistaa, että ko. henkilö ottaa asukkaiksi henkilöitä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä ja paljon suurempia velkoja, kuin omat pikkuvelkani koskaan olivatkaan. Kuitenkaan hän ei hyväksy minua asukkaaksi, ja hänen mielipiteensä eriää muiden paikan työntekijöiden kannasta, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Ja huom. paikan työntekijä on itse kehottanut minua tekemään asialle jotain, koska hän ei hyväksy kyseisen äijän menettelyä. Sen verran tästä nyt on seljennyt, että mitään lakia, joka määräisi lapsiperheen asunnon neliömäärän, ei ole. Toisaalta, jos perheen äiti asuisi vaikka 3 lapsen kanssa 25 neliön yksiössä, voisi tilannetta kai soveltaa johonkin lastensuojelulakiin, ja olot määriteltäisiin lapselle sopimattomaksi. Lakia ei voi tulkita kirjaimellisesti, mutta jotakin sen kohtaa tuollaiseen tilanteeseen voisi soveltaa. Ainakaan minä en tiedä yhtäkään yhden lapsen äitiä, edes pienen vauvan äitiä, joka asuisi lapsen kanssa pienessä yksiössä, saati 2-vuotiaan.

Lue lisää

Ainakin niin kauan kuin se asuminen tuilla maksetaan. Itse asuin 20 neliöisessä yksiössä, ja siihen olisi kyllä sopinut lapsikin (tosin kylppäri pieni).

Ystäväni on siellä Hesan jonoissa (muutti työn perässä), asuvat kolmen lapsen ja miehensä kanssa kaksiossa, jossa on vajaat 60 neliötä. Ja lapsista nuorin on 11-vuotias. Oli pakko ottaa minkä sai, eikä uutta ole Kaupungilta luvassa, jonot ovat kovat.

Asenteesi on sellainen, että ei ole ihmekään, jos ei sinulle asuntoa myönnetä. Eihän se ahtaus tietty kivaa ole, mutta kun teillä on katto, ja kelvolliset olosuhteet käsittääkseni (on lämpöä ja sähköä, sekä vesikin ilmeisesti ), kannattaisi olla siitäkin tyytyväinen, ja odottaa aikaa parempaa. Nimittäin, jos neliöt lasketaan asujaa kohti, et todellakaan asu edes kovin ahtaasti. Itse pääsin vasta oman talon myötä pois ahtaudesta (aina oli alle 15 neliöö/henki). Sen hinta on sitten se, että mieheni kanssa teemme molemmat töitä, ja kotiäitiydestä ja isyydestä ei voi edes haaveilla. Eli ole tyytyväinen. Kyse on omasta valinnastasi.

Heidi------------ kirjoitti:

Siis miten niin kaupungilla ei lainkaan ole velvollisuutta tarjota kaupungin asukkaille asuntoa? Esim. jos on tilanne, että henkilö on koditon, ja kaupungilla löytyy vapaa asunto, niin käsittääkseni silloin ainakin on.

Laitonta tässä nyt voisi olla esim. se, jos kyse olisi syrjinnästä. Voin todistaa, että ko. henkilö ottaa asukkaiksi henkilöitä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä ja paljon suurempia velkoja, kuin omat pikkuvelkani koskaan olivatkaan. Kuitenkaan hän ei hyväksy minua asukkaaksi, ja hänen mielipiteensä eriää muiden paikan työntekijöiden kannasta, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Ja huom. paikan työntekijä on itse kehottanut minua tekemään asialle jotain, koska hän ei hyväksy kyseisen äijän menettelyä. Sen verran tästä nyt on seljennyt, että mitään lakia, joka määräisi lapsiperheen asunnon neliömäärän, ei ole. Toisaalta, jos perheen äiti asuisi vaikka 3 lapsen kanssa 25 neliön yksiössä, voisi tilannetta kai soveltaa johonkin lastensuojelulakiin, ja olot määriteltäisiin lapselle sopimattomaksi. Lakia ei voi tulkita kirjaimellisesti, mutta jotakin sen kohtaa tuollaiseen tilanteeseen voisi soveltaa. Ainakaan minä en tiedä yhtäkään yhden lapsen äitiä, edes pienen vauvan äitiä, joka asuisi lapsen kanssa pienessä yksiössä, saati 2-vuotiaan.

Lue lisää

Kaupungeilla ei ole velvollisuutta järjestää asuntoa kuin lastensuojelullisista syistä. Niitä ei ole, koska teillä on asunto, joka ei ole puutteellinen, pienehkö tosin.
Kaupungeilla on asuntoja. Kotikaupungillani on erikseen asuntoja, jotka se on varannut palveluksessaan oleville työsuhdeasunnoiksi. Osa asunnoista on varattu mahdollisesti joillekin erityisryhmille. Työntekijöiden ja erityisryhmien käyttöön varattuja asuntoja ei luovuteta muille.
Joku henkilö voi saada kaupungilta vuokra-asunnon vain, jos asuntoja vapautuu. Vaikka olisit kuinka suuressa asunnontarpeessa tahansa, sinulle ei anneta asuntoa, jossa jo asuu joku. Osassa asunnoista vuokrasuhteet ovat kestäneet pitkään, vuosikymmeniä.
Asunnon tarvitsijat laitataam jonoon asunontarpeen mukaan. Sen jonon huipulla ovat asunnottomat tai ne joilla on välitön häätöuhka. Seuraavaksi tulevat ne, joilla on esim. avioeron takia tarve asuntoon tai jotka ovat töissä paikkakunnalla ja asuvat muualla ja tarvitsisivat työpaikkakunnaltaan asunnon.
Tähän keskiryhmään kuuluvat myös ne, joidena sunto-olot ovat puutteelliset, elleivät ne ole niin puutteelliset, että kuuuluisi ykkössryhmään.
Viimeisenä asunnontarpeen määrittelyssä tulevat ne, joilla on asunto, joka on kohtuuvuokrainen ja kunnoltaan tyydyttävä, mutta muuten vain haluavat kaupungin asunnon.
Kaupunki ei vuokraa asuntoja niille, jotka ovat vuokran maksamattomuuden takia saaneet häädön/häätöjä. Ko. henkilön pitää järjestää asumisensa itse, koska hän ei sovellu asumaan kaupungin vuokra-asunnossa. Kaupunkienkin asunnot on tarkoitettu ihmisille, jotka maksavat vuokransa. Myös häätö/häädöt häiriöiden aiheuttamisen takia ovat este, jonka perusteella asuntoa ei anneta. Kyseessä olevat henkilöt eivät sovellu asumaan normaalissa asuntokannassa.

Varkaudessa on paljon tyhjiä asuntoja. Sain heri asunnon ja luottotiedoton olen. Kela myönsi vakuuden. Ei mitään ongelmia ja tykkään tosi paljon asua täällä!

Anonyymi kirjoitti:

Varkaudessa on paljon tyhjiä asuntoja. Sain heri asunnon ja luottotiedoton olen. Kela myönsi vakuuden. Ei mitään ongelmia ja tykkään tosi paljon asua täällä!

Voisiko olla, että 12 vuodessa tämänkin äidin asuntotilanne on muuttunut johonkin suuntaan, mitä veikkaat?

Kuinka monta äitiä ja noin 2-v lasta tunnet, jotka asuvat 30 neliön yksiössä? Et yhtään? Näin arvelinkin. Onko jotain kokemusta millaista niin pienellä lapsella on olla ja liikkua niin pienessä asunnossa? Onko tullut mieleen, että lastensuojelu saattaa ehkä katsoa niin pienen asunnon riittämättömäksi sen ikäiselle lapselle, koska lapsi kärsii tilan puutteesta? Ihan hyvä, että täällä löytyy ns. asiantuntemusta, mutta se vaikuttaa jokseenkin puutteelliselta. Iltalukiota käyn ja parin vuoden aikana olen jo kirjoittanut kaksi ainetta ja kirjoitan vielä kolmannen. Kotiäitiys mielestäni varmistaa lapsen turvallisuuden parhaiten, enkä aio hylätä lastani johonkin hoitopaikkaan, enkä myöskään kyseisestä syystä pidä itseäni mitenkään muita kanssaeläjiä huonompana, päinvastoin.

Herra x eli kyseisen paikan isännöitsijä on töissä kaupungilla, ja kyseessä on kaupungin suurin asuntotoimisto, joka välittää lähes kaikki kaupungin asunnot. Kuten jo sanoin, paikan työntekijä on suoraan sanonut olevansa eri mieltä asiasta, kuten myös asukasneuvoja. Ja haluan korostaa: Kyseinen henkilö on antanut asuntoja MUILLE HENKILÖILLE, JOILLA ON MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ. Eli tässä voidaan katsoa olevan kyseessä myös jonkinlainen syrjintä. Mies ottaa vuokralaisiksi rappiospurguja ym. luusereita, mutta ei minua, vaikka taustalla ei ole mitään häiriömerkintöjä ja olen kaikin puolin kunnollinen. Äijä kuvittelee, että hän voi valita asukkaiksi, ketä häntä milloinkin huvittaa perustelematta sitä mitenkään. Kun hän on kaupungilla töissä, en tiedä keneen pitäisi asiasta ottaa yhteyttä. Lääninhallitukselle teen enoni neuvon mukaan kantelun, jos asiaan ei tule muutosta.

"......riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista......" korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto."

"Eli kunnan on järjestettävä tarvittaessa riittävä taloudellinen tuki sekä huolehdittava, että lapsella on tarpeen mukainen asunto."

Nii-in, voikohan 30 neliön yksiötä määritellä tarpeen mukaiseksi asunnoksi lapselle, joka liikkuu paljon sisällä. Tulkinnanvaraista on myös, mikä on puutteellinen asumisolo, mutta jos se nyt koskee asunnon tasoa jotenkin tai vaikka pesumahdollisuuksia, niin siihen ei voi vedota. Mutta itse asiassa tästä saattaa olla jopa jotain hyötyä. Kun vielä yhdistän aikaisemmin kirjoittajan viestin tiedon siitä, ettei maksuhäiriö ole laillinen peruste asukasvalintaan ja tiedon siitä, että ko. henkilö on ottanut asukkaiksi muita maksuhäiriöisiä, jotka eivät velkojaan ole edes maksaneet. Kiitän neuvoista!

Heidi------------ kirjoitti:

Kuinka monta äitiä ja noin 2-v lasta tunnet, jotka asuvat 30 neliön yksiössä? Et yhtään? Näin arvelinkin. Onko jotain kokemusta millaista niin pienellä lapsella on olla ja liikkua niin pienessä asunnossa? Onko tullut mieleen, että lastensuojelu saattaa ehkä katsoa niin pienen asunnon riittämättömäksi sen ikäiselle lapselle, koska lapsi kärsii tilan puutteesta? Ihan hyvä, että täällä löytyy ns. asiantuntemusta, mutta se vaikuttaa jokseenkin puutteelliselta. Iltalukiota käyn ja parin vuoden aikana olen jo kirjoittanut kaksi ainetta ja kirjoitan vielä kolmannen. Kotiäitiys mielestäni varmistaa lapsen turvallisuuden parhaiten, enkä aio hylätä lastani johonkin hoitopaikkaan, enkä myöskään kyseisestä syystä pidä itseäni mitenkään muita kanssaeläjiä huonompana, päinvastoin.

Herra x eli kyseisen paikan isännöitsijä on töissä kaupungilla, ja kyseessä on kaupungin suurin asuntotoimisto, joka välittää lähes kaikki kaupungin asunnot. Kuten jo sanoin, paikan työntekijä on suoraan sanonut olevansa eri mieltä asiasta, kuten myös asukasneuvoja. Ja haluan korostaa: Kyseinen henkilö on antanut asuntoja MUILLE HENKILÖILLE, JOILLA ON MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ. Eli tässä voidaan katsoa olevan kyseessä myös jonkinlainen syrjintä. Mies ottaa vuokralaisiksi rappiospurguja ym. luusereita, mutta ei minua, vaikka taustalla ei ole mitään häiriömerkintöjä ja olen kaikin puolin kunnollinen. Äijä kuvittelee, että hän voi valita asukkaiksi, ketä häntä milloinkin huvittaa perustelematta sitä mitenkään. Kun hän on kaupungilla töissä, en tiedä keneen pitäisi asiasta ottaa yhteyttä. Lääninhallitukselle teen enoni neuvon mukaan kantelun, jos asiaan ei tule muutosta.

Lue lisää

Pakko myöntää, etten edes tunne yhtään perhettä, jossa on vain yksi vanhempi. Mutta pienessä tilassa asumisesta olen kuullut kokemuksia. Mieheni asui äitinsä ja isänsä kanssa kerrostalokaksiossa 6 vuotta, kunnes pikkusisko syntyi. Sen jälkeen he asuivat kaksiossa vielä kolme vuotta, kunnes heidän omakotitalonsa valmistui. Anoppini myöntää, että ahdasta oli, mutta sopu sijan antaa ja kunhan säilytys on kunnossa, tilanpuute ei aiheuta ongelmia. Kerrottakoon vielä, että anoppi työskenteli tuohon aikaan perhepäivähoitajana. Eikä tästä edes ole vuosikymmeniä aikaa, vaan 80-luvulla tämä tapahtui. Itsekin asuin varhaislapsuuteni pienessä (n. 45 neliöisessä) kaksiossa vanhempieni kanssa, enkä siitä kärsinyt :)

Miksi kaksivuotias tarvitsisi sen enempää tilaa kuin aikuinenkaan? Jos kaksi aikuista mahtuu yksiöön (asuttiin hetken miehen kanssa kahdestaan yksiössä), luulisi aikuisen ja lapsenkin mahtuvan. Vähemmän leluja ja luovia ratkaisuja kehiin vaan.

Miksi lapsesi mielestäsi kärsii tilanpuutteesta? Eihän koti muutenkaan ole tarkoitus olla lapselle leikkikenttä, pihalla ja puistossa sitä touhutaan, juostaan ja hypitään. Sisällä pienempikin tila riittää leikeille. Keittiönpöydällä voi piirtää, sohvaan rakentaa linnan, lattialla koota palapelejä jne. Ei se tila yksistään tee lasta onnelliseksi. Vaan se, miten se tila hyödynnetään.

Voithan sinä tietysti ottaa yhteyttä kuntasi lastensuojeluviranomaiseen ja kysyä heidän mielipidettään asiaan. Sillä jos kyseessä todellakin on lastensuojeluasia, kämpän luulisi löytyvän hyvinkin nopeasti.

Ei kait kukaan ole väittänyt sinua huonoksi äidiksi, tosin hieman ylpeä tunnut kyllä olevan. Myös työssäkäyvä äiti on lapselleen se paras äiti, mutta hienoa, että olet löytänyt sinulle sopivan ratkaisun.

Jos kuitenkin haluat olla kotiäiti, ja näin ollen tinkiä tulotasosta, sinun on mielestäni kestettävä seuraukset. Et voi olettaa, että sinulla olisi aineellisesti yhtä hyvä tilanne kuin perheet, joissa on yksi - tai jopa kaksi - työssäkäyvää vanhempaa. Haluat panostaa lapsesi turvallisuuden ja olla läsnä hänen arjessaan, hieno homma, mutta älä sitten valita, ettet saa isompaa asuntoa. Nimittäin, jos rahaa vaan löytyisi vuokraan ja vakuuteen, saisit ihan varmasit asunnon vapailta markkinoilta. Kaikki yksityiset vuokrananatajat eivät tarkista luottotietoja, eikä asia kaikille ole edes tärkein. Pärstäkerroin ja vakavaraisuus (eli se työpaikka) on tärkeämpiä.

Oletko ajatellut, että nuo "rappiospurgut" ja "luuserit" (ihanan kypsää kielenkäyttöä) ovat sosiaalitoimen asiakkaita, joille tämä herra X on antanut asunnon sosiaalitoimen kautta. Eli sosiaalitoimi kantaa vastuun vuokranmaksusta. Eli herralla ei ole ollut vaihtoehtoja, kuin tarjota asuntoja näille ihmisille.

Oletko sitäpaitsi varma, että näillä muilla luottotietonsa menettäneillä henkilöillä maksuhäiriömerkintä on tullut nimenomaan vuokrista, kuten sinulla? Sillä vuokransa laiminlyönyt henkilö on aina riski vuokranantajalle, ainakin heidän mielestään.

Herra X:llä on varmasti esimies? Ehkä voisit häneen ottaa ensisijaisesti yhteyttä. Tai sitten esimerkiksi kaupungin lakimieheen, hänkin osaa varmasti neuvoa. Sinuna menisin kaupungintalon neuvontaan ja kysyisin apua, sitä varten siellä istuu henkilöitä töissä. Kotiäitinähän sinulla on hyvin aikaa päivisin hoitaa näitä asioita.

Kaikesta huolimatta, tsemppiä sinulle! Jos koet tulleesi oikeasti, selkeillä perusteilla, syrjityksi, tottakai sinun pitää toimia!

Heidi------------ kirjoitti:

"......riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista......" korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto."

"Eli kunnan on järjestettävä tarvittaessa riittävä taloudellinen tuki sekä huolehdittava, että lapsella on tarpeen mukainen asunto."

Nii-in, voikohan 30 neliön yksiötä määritellä tarpeen mukaiseksi asunnoksi lapselle, joka liikkuu paljon sisällä. Tulkinnanvaraista on myös, mikä on puutteellinen asumisolo, mutta jos se nyt koskee asunnon tasoa jotenkin tai vaikka pesumahdollisuuksia, niin siihen ei voi vedota. Mutta itse asiassa tästä saattaa olla jopa jotain hyötyä. Kun vielä yhdistän aikaisemmin kirjoittajan viestin tiedon siitä, ettei maksuhäiriö ole laillinen peruste asukasvalintaan ja tiedon siitä, että ko. henkilö on ottanut asukkaiksi muita maksuhäiriöisiä, jotka eivät velkojaan ole edes maksaneet. Kiitän neuvoista!

Lue lisää

Hyvä, jos tuosta lakipykälän lainaamisesta oli sinulle hyötyä. Voit ainakin tuohon vedoten kyseenalaistaa asuntopäätöstä, eli onkohan pieni yksiö asuntotoimiston (tai sosiaalitoimen) mukaan tarpeen mukainen pienelle lapselle ja hänen vanhemmalleen.

Onko lapsellasi muuten jokin terveydellinen syy liikkua paljon sisällä (allergia, astma...)? Sillä muuten lapsen paikka liikkua on - kuten edellisessä viestissä jo sanoin - ulkona. Jos terveydellinen syy sisällä oloon löytyy, olet entistä vahemmilla.

Nainen 27 kirjoitti:

Hyvä, jos tuosta lakipykälän lainaamisesta oli sinulle hyötyä. Voit ainakin tuohon vedoten kyseenalaistaa asuntopäätöstä, eli onkohan pieni yksiö asuntotoimiston (tai sosiaalitoimen) mukaan tarpeen mukainen pienelle lapselle ja hänen vanhemmalleen.

Onko lapsellasi muuten jokin terveydellinen syy liikkua paljon sisällä (allergia, astma...)? Sillä muuten lapsen paikka liikkua on - kuten edellisessä viestissä jo sanoin - ulkona. Jos terveydellinen syy sisällä oloon löytyy, olet entistä vahemmilla.

Lue lisää

yksiössä.
1.Kaupungilla ei ole velvollisuutta antaa asuntoa kaikille lain mukaan.
2.On määritetty maksimi asunnon koot joihin saa esim vuokratuet ja alle kouluikäistä lasta ei oteta huomioon eli katsotaan jotta on yksi henkilö.
3.Luottotiedottomalle ei tarvitse kunnan asuntoa antaa ollenkaan.Minä jouduin hankkimaan takaajan jotta en nukkuisi puitten alla.Jos vuokraa yksityiseltä niin silloin voisit ottaa 37 neliön ja siihen tulisi täysi vuokratuki.
4.Jos lapsen kanssa eikä asuntoa niin kaupungille riittää,kun hankkii sinulle paikan noihin asuntoloihin eli turvakoteihin ja niissä on yksi pieni oma huone ja yhteidet sosiaali tilat.

Monella sellainen käsitys jotta hupsis painun vaikka stadiin asuun ja menevät hakeen kaupungin asuntoa luullen että se tulee tosta vaan.Lisäksi on asuntojonot jotka on vuodenkin jonotus paikkoja paitsi lapsen kanssa olevalle nopeammin.

Heidi------------ kirjoitti:

Kuinka monta äitiä ja noin 2-v lasta tunnet, jotka asuvat 30 neliön yksiössä? Et yhtään? Näin arvelinkin. Onko jotain kokemusta millaista niin pienellä lapsella on olla ja liikkua niin pienessä asunnossa? Onko tullut mieleen, että lastensuojelu saattaa ehkä katsoa niin pienen asunnon riittämättömäksi sen ikäiselle lapselle, koska lapsi kärsii tilan puutteesta? Ihan hyvä, että täällä löytyy ns. asiantuntemusta, mutta se vaikuttaa jokseenkin puutteelliselta. Iltalukiota käyn ja parin vuoden aikana olen jo kirjoittanut kaksi ainetta ja kirjoitan vielä kolmannen. Kotiäitiys mielestäni varmistaa lapsen turvallisuuden parhaiten, enkä aio hylätä lastani johonkin hoitopaikkaan, enkä myöskään kyseisestä syystä pidä itseäni mitenkään muita kanssaeläjiä huonompana, päinvastoin.

Herra x eli kyseisen paikan isännöitsijä on töissä kaupungilla, ja kyseessä on kaupungin suurin asuntotoimisto, joka välittää lähes kaikki kaupungin asunnot. Kuten jo sanoin, paikan työntekijä on suoraan sanonut olevansa eri mieltä asiasta, kuten myös asukasneuvoja. Ja haluan korostaa: Kyseinen henkilö on antanut asuntoja MUILLE HENKILÖILLE, JOILLA ON MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ. Eli tässä voidaan katsoa olevan kyseessä myös jonkinlainen syrjintä. Mies ottaa vuokralaisiksi rappiospurguja ym. luusereita, mutta ei minua, vaikka taustalla ei ole mitään häiriömerkintöjä ja olen kaikin puolin kunnollinen. Äijä kuvittelee, että hän voi valita asukkaiksi, ketä häntä milloinkin huvittaa perustelematta sitä mitenkään. Kun hän on kaupungilla töissä, en tiedä keneen pitäisi asiasta ottaa yhteyttä. Lääninhallitukselle teen enoni neuvon mukaan kantelun, jos asiaan ei tule muutosta.

Lue lisää

Peesaan nimimerkkiä "Nainen 27". Erityisesti siltä osin, mitä hän kirjoittaa asunnon koosta. Jos sinun tilannettasi ajatellaan, niin 30-neliöinen asuntosi tarkoittaa 15 neliötä per asukas, joista toinen on vasta vauvaiän ohittanut. Sama neliömäärä, 15 neliötä/asukas, toteutuu esimerkiksi kahden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa, jos asunnon koko on 45 neliötä. Tai kahden aikuisen ja kahden lapsen taloudessa, jos asunnon koko on 60 neliötä. En ole koskaan kuullut, että noita asuntoja pidettäisiin tuollaisille perheille niin pieninä, että lapselle aiheutuisi niissä asumisesta jotain ongelmia. Tottahan jokainen saa unelmoida vaikka 300-neliöisestä lukaalista yhdelle hengelle, mutta kyllä se niin on, että mitä enemmän vaatimuksia, sen enemmän pitää olla omiakin resursseja.

Siinä, että pitää puoliansa yhteiskunnassa, ei ole mitään pahaa. Siksipä, varsinkin kun sinulla tuntuu tarmoa riittävän, niin mikäs siinä, kannattaa jatkaa asian selvittämistä niin pitkälle kuin mahdollista. Mutta jossain vaiheessa varmaan on hyväksyttävä se, että yhteiskunnassamme on monia rahanreikiä ja monia, jotka tarvitsevat apua vielä kipeämmin kuin sinä. Joka taas monien käsityksen mukaan et ole lainkaan ahdistetussa tilanteessa, kun on katto pään päällä, etkä ole kertaakaan perustellut asunnontarvettasi esimerkiksi asunnon kosteus- tms. terveyshaitoilla - jotka sentään ovat monien arkipäivää.

Yhteiskunnassa on myös niitä "luusereita", joista olet puhunut. Mutta täytyy muistaa, että ne, joilla valmiiksi menee niin heikosti, että parempiosaiset voivat nimitellä heitä "luusereiksi", ovat korkeammalla siinä listassa, johon avuntarvitsijoita joudutaan jonoon laittamaan, koska kaikille ei riitä niin paljon kuin tarvetta olisi.

Siispä sanoisin suoraan, että näin nettikeskustelua seurannutta et ole vielä vakuuttanut siitä, millä tavoin nykyiset asumisolosi olisivat lapsesi kannalta ongelmalliset. Sinulla voi silti olla tietoa, jota et ole halunnut jakaa keskustelijoille, ja silloin tosiaan kannattaa jatkaa prosessia. Mutta ehkä on hyvä myös katsoa peiliin. Olet nuori, nyt jo kokemusta velkaongelmista, ja asenteiltasi hyvin ärhäkkä (nimittelyt "luusereiksi" ja toisaalta oman tulevan loistavapalkkaisen duunisi tuoma etukäteinen ylemmyys). Olisiko sittenkin olemassa myös muita tapoja, joilla voit auttaa omaa tilannettasi, paitsi viranomaisvalitukset? Jos kuitenkin ajatellaan, että aiot työelämässä ammattiin, josta maksetaan erityisen hyvin, niin niihin ei yleensä pelkästään iltalukiopohjalta päästä. Ilmeisesti siis opiskelua on tiedossa vielä hyvän aikaa eteenkinpäin. Samaan aikaan lapsesi kasvaa, ja hänelle on ehkä pelkästään hyväksi päästä myös muiden lasten seuraan päiväkotiin, jolloin sinä voit keskittyä tuleviin opintoihisi, valmistua nopeammin ja ryhtyä tienaamaan nopeammin. Vaihtoehtoja on, jos niitä haluaa nähdä.

Heidi------------ kirjoitti:

Kuinka monta äitiä ja noin 2-v lasta tunnet, jotka asuvat 30 neliön yksiössä? Et yhtään? Näin arvelinkin. Onko jotain kokemusta millaista niin pienellä lapsella on olla ja liikkua niin pienessä asunnossa? Onko tullut mieleen, että lastensuojelu saattaa ehkä katsoa niin pienen asunnon riittämättömäksi sen ikäiselle lapselle, koska lapsi kärsii tilan puutteesta? Ihan hyvä, että täällä löytyy ns. asiantuntemusta, mutta se vaikuttaa jokseenkin puutteelliselta. Iltalukiota käyn ja parin vuoden aikana olen jo kirjoittanut kaksi ainetta ja kirjoitan vielä kolmannen. Kotiäitiys mielestäni varmistaa lapsen turvallisuuden parhaiten, enkä aio hylätä lastani johonkin hoitopaikkaan, enkä myöskään kyseisestä syystä pidä itseäni mitenkään muita kanssaeläjiä huonompana, päinvastoin.

Herra x eli kyseisen paikan isännöitsijä on töissä kaupungilla, ja kyseessä on kaupungin suurin asuntotoimisto, joka välittää lähes kaikki kaupungin asunnot. Kuten jo sanoin, paikan työntekijä on suoraan sanonut olevansa eri mieltä asiasta, kuten myös asukasneuvoja. Ja haluan korostaa: Kyseinen henkilö on antanut asuntoja MUILLE HENKILÖILLE, JOILLA ON MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ. Eli tässä voidaan katsoa olevan kyseessä myös jonkinlainen syrjintä. Mies ottaa vuokralaisiksi rappiospurguja ym. luusereita, mutta ei minua, vaikka taustalla ei ole mitään häiriömerkintöjä ja olen kaikin puolin kunnollinen. Äijä kuvittelee, että hän voi valita asukkaiksi, ketä häntä milloinkin huvittaa perustelematta sitä mitenkään. Kun hän on kaupungilla töissä, en tiedä keneen pitäisi asiasta ottaa yhteyttä. Lääninhallitukselle teen enoni neuvon mukaan kantelun, jos asiaan ei tule muutosta.

Lue lisää

Itse asuin aikanaan 80-luvun alussa yli 3 vuotta 27 neliön yksiössä poikani kanssa, eikä hän kärsinyt millään tavalla tilan pienuudesta. Asunnossa oli kalusteita juuri sen verran kuin pakosta tarvitsimme, eli minimit: sängyt molemmille, sohva, pöytä ja tv-taso sekä kirjahylly. Hyvin mahduimme siinä asumaan ja asunnon vaihto tuli kyseeseen vasta paikkakunnan vaihdon yhteydessä.

Ja tällä hetkellä poikani asuu avovaimonsa sekä vuoden vanhan lapsen kanssa 50 neliöisessä kaksiossa, mihin on tulossa toinen vauva tässä kesän korvalla eivätkä he koe tarvetta suurempaan asuntoon.

Tsemppiä kuitenkin

Onko kyse Helsingin kaupungista? En minäkään saanut asuntoa, vaikka asunnoton olin.

Tee ilman muuta valitus. Pitäskö sun vaikka mennä vähäksi aikaa töihin ja hankkia isompi kämppä? JA sitten jatkaisit opiskelua. Kaupungilla on töissä kehitysvammaisen tasolla olevia idiootteja, joten ei kannata niiden antaa pilata mieltä.

Vaikka se valitus ei sinua auta, niin se saattaa auttaa jotain toista samassa tilanteessa olevaa.

En tiedä onko tämä tyhjä idea: mutta soita jonkun paikallslehden toimitukseen ja kysy tekiskö ne sun tilanteesta jutun? Ihan varmaan kaupunki ei kestä sitä hiillostusta, mikä asiasta syntyy.

niin ilkeästi kirjoitti:

Onko kyse Helsingin kaupungista? En minäkään saanut asuntoa, vaikka asunnoton olin.

Tee ilman muuta valitus. Pitäskö sun vaikka mennä vähäksi aikaa töihin ja hankkia isompi kämppä? JA sitten jatkaisit opiskelua. Kaupungilla on töissä kehitysvammaisen tasolla olevia idiootteja, joten ei kannata niiden antaa pilata mieltä.

Vaikka se valitus ei sinua auta, niin se saattaa auttaa jotain toista samassa tilanteessa olevaa.

En tiedä onko tämä tyhjä idea: mutta soita jonkun paikallslehden toimitukseen ja kysy tekiskö ne sun tilanteesta jutun? Ihan varmaan kaupunki ei kestä sitä hiillostusta, mikä asiasta syntyy.

Lue lisää

no huh huh kannattais vaa olla ilonen et ees on katto pään päällä, ja et sossu maksaa sulle sen kämpän, toimeentulotuet yms.

ja jos se kämppä on liian pieni, anna lapsi huostaa ja muuta sillan alle, ni sit on tilaa.

onks järkee alaikäsenä heti ruveta vääntää jotai kakaroita? kannattais ensin käydä koulut, hankkii ammatti. ja miks et lopeta sitä kouluu, ku hukkaa seki aika menee mitä nytki vietät siellä ku kuitenki luultavasti tälläki hetkellä oot raskaana, ja isästä ei tietookaa.

töihin vaa niiku muutki ihmiset ja lopeta turha valitus.

nytki mitä juokset tääl säälittävänä kirjottamas paskaa oisit tehny monta tuntii töitä.

ja ku ton ikäsen oot tollane luopio ni mitä mahdat olla 5 vuoden päästä? sossupummi, aivan niiku nytki.

Terveisin töissä käyvä, raha-asiansa kunnialla hoitanut.