Olen jo muutaman kuukauden ajan ollut ihastunut erääseen naiseen. Tuntuu, että tämä ihastus ei mene millään ohi vaikka en ole nähnyt häntä enää kuukauteen. Mietin joka päivä missä voisin törmätä häneen jälleen ja miten voisin ottaa häneen yhteyttä, jotta voisin tutustua häneen.
Kertokaas mulle, että mitä te ajattelisitte siitä, että teihin otettaisiin yhteyttä tekstarilla/kirjeellä? Ja lähettäjä olisi siis vain puolituttu, jonka nimeltä juuri muistaa. Mietin jo oikeasti, että lähetän hänelle kirjeen tai jotain muuta typerää, mutta onko se liian outoa? Niin ja kaiken kukkuraksi en edes tiedä onko hän lesbo/bi.. Kaikki merkit vain tuntuivat viittaavan siihen, mutta ihastuneena näkee kaiken vain vaaleanpunaisten lasien läpi niin ihanalta...
Mulla on ihan sellainen olo, että olen palannut takaisin teinivuosien ihastusongelmiin :)
Kertokaas mulle, että mitä te ajattelisitte siitä, että teihin otettaisiin yhteyttä tekstarilla/kirjeellä? Ja lähettäjä olisi siis vain puolituttu, jonka nimeltä juuri muistaa. Mietin jo oikeasti, että lähetän hänelle kirjeen tai jotain muuta typerää, mutta onko se liian outoa? Niin ja kaiken kukkuraksi en edes tiedä onko hän lesbo/bi.. Kaikki merkit vain tuntuivat viittaavan siihen, mutta ihastuneena näkee kaiken vain vaaleanpunaisten lasien läpi niin ihanalta...
Mulla on ihan sellainen olo, että olen palannut takaisin teinivuosien ihastusongelmiin :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vaikka tuntuukin teiniltä, aikuiset eivät lähettele kirjelappusia.
Menet naama punaisena sanomaan sen asian sille ja sitten vaikka juot viinaa jälkikäteen, kunhan esität sen asian hänelle kasvotusten. Niin hän ymmärtää että olet tosissasi.
"...ja sitten vaikka juot viinaa jälkikäteen"
Hih hih :D
kivalta, tekstari on vähän läheisempi. Olen itse aina vastannut viesteihin, jonka olen saanut.
on mustan maili?
Ussaltaako semmossee vastata?
Minulla on vähän samanlainen tilanne.
Olen ollut muutaman kuukauden armottoman ihastunut yhteen naiseen. En valitettavasti näe häntä kuin erittäin satunnaisesti hänen työssään, jos hyvä tuuri käy.
En tunne koko ihmistä, en tiedä myöskään onko hän edes lesbo/bi, mutta olemme kerran pikaisesti keskustelleet erään hassun epäselvyyden vuoksi ja silloin olin aistivinani hänessa jotain "sellaista".
En tiedä hänen nimeäänkään, tosin hän taitaa tietää omani. Ainakin kerroin sen hänelle.
Eli vastaus kysymykseesi: Olisin varmaan imarreltu/iloinen mikäli minuun otettaisiin yhteyttä. Imarreltu vaikka en olisikaan kiinnostunut yhteydenottajasta, iloinen jos olisinkin kiinnostunut.
Joten mielestäni siis ehdottomasti kannattaa toimia. Muuten jää harmittamaan!
Toivottavasti otat yhteyttä ihastukseesi, ja toivottavasti oma ihastukseni ottaisi yhteyttä minuun. :)
tekstiviestejä, ei aknnata. voihan olla ettei tule vastausta, kadut ja häpeät. sähköpostiviesti, ei mene liian henkilökohtaiseksi. jos et ole vielä ällistyttävän ihastunut, voit tassutella sen juttusille ja pyytää bisselle ;) kokemuksella, pitkälle ihastumispisteeseen edennyt tilanne edellyttää järisyttävän hankalaa tilannetta nokatusten. ;D
mailaten. Toinen seurusteli jne. mutta tuskimpa hän siitä pahastui. Itselle se oli pieni häpeä ja kolaus sekä helpostuskin...epätietoisuudessa on tukala olla.
Kasvotusten on paras vaihtoehto, niin olen itse tehnyt. Mitä sitten jos vastapuoli sanoo ei; ei se maailma siihen kaadu. Toki voi olla niinkin, kuten tapauksessani kävi, et vastapuoli kielsi hänellä olevan mitään tunteita mua kohtaan, mut sanaton viestintä kertoi aivan muuta.
Viestittely on myös ihan jees. Itse ainaskin pidän, kun saan "sellaisen" viestin henkilöltä joka on kiinnostava.
Aikanaan kirjoitin kirjeitä eräälle ihanalle neidolle, mut paskaa satoi senverran paljon ylleni etten suosittele tätä vaihtoehtoa. Tai no sulla voi käydä flaksi, mikäli vastapuoli on kirjeihmisiä ja osaa lukea rivienkin välistä.
Itse en ensimmäiseksi ilmaisisi ihastuneisuuttani. Eikös sinunkin tarkoituksenasi ollut ensin tutustua häneen? Voihan olla, että ihastuksesi vaikka haihtuu, kun opit tuntemaan häntä.
Sähköposti on helppo ottaa vastaan, se on minustakin hyvä idea. Saattaisin itse vaikka yksinkertaisesti tarjota virtuaalijuttuseuraa sen suuremmitta eleittä, kun en siitä toisesta tietäisi juuri mitään.
ihastunut puolituttuun? sitten en kyllä suosittele tunteiden tunnustamista tosta vaan. jotenkin vaan kannattaisi olla tekemisissä muuten vaan aluksi.
tuttuun ei kannata ihastua, koska eihän tutut voi ruveta seurustelemaan keskenään, näin mulle on aina sanottu!
Eli tuntemattomiin tulee vain ihastua.
Voi kun sinä olisit se nainen johon olen ihastunut salaa ja sinä minuun. Rohkeatahan se on itse tehdä aloite varsinkin jos ei kovin tunne toista tai tiedä että tykkääkö hänkin naisista. Mutta toivottavasti sinäkin saat asioihin selvyyttä. Onnea! :)
Sinä "mie"... Minäkin ihastunut erääseen, josta en ole aivan varma pitääkö hän naisista. Mitäs jos oletkin mun ihastus? vaikka se olisikin sama kuin neula heinäsuovassa :-(
Niinpä, saattaa olla neula heinäsuovassa, että minä se olisin tai sinä minun ihastus tai sitten jo kohtalo puuttuu peliin :) Mutta oletan nimimerkistäs "mie vaan", että olet ehkä itä-suomesta päin niinkuin itsekin? Tosin aika laaja alue :)
pyytämään, ei kannata jäädä miettimään mitäs jos, kun ainoastaan tekemällä asiat selviää.
Kyllä sä nopeesti huomaat onko se kiinnostunut ja millä tavoin. Saattaahan se hetikin sanoa kun kysyt leffaan että ei kiitti, silloin tiedät että oli hän mikä tahansa, niin ainakaan ei ole kiinnostunut.
Älä siis mieti liikaa, toimi, se kannattaa aina.
Pakkeihin ei kuole, elämättä ja kokematta jättämiseen saattaa.