Saako laki olla syrjivä?

EU:n oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu mm paljastaa epäoikeudenmukaisuutta EU:n toimielinten ja laitosten toiminnassa.
http://europa.eu/institutions/others/ombudsman/index_fi.htm

Entä Suomessa? Saako lainsäädännössä olla mitä tahansa epäoikeudenmukaisuuksia ilman että kenenkään kuuluu puuttua niihin? Tai että kukaan edes voi puuttua niihin.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kuuluu valvoa että virkamiehet ja valtion laitokset noudattavat lakia. Entä jos laissa on jokin sellainen seikka joka on perustuslain perusperiaatteiden vastainen, niin kuuluuko se kenellekään? Eli antaa olla vaan.

On kaksi ihmisryhmää, A ja B. Kummallekin tapahtuu ikävä asia X. Ryhmä A saa hyvitystä tästä asiasta mutta ryhmä B ei saa. Syynä mitätön pikku juttu Y, jolla ei pitäisi olla mitään merkitystä, mutta se antaa mahdollisuuden evätä korvauksen ryhmältä B. Muotoseikka Y on olemassa historiallisista syistä, ei sen takia että se olisi tarkoituksenmukainen tai oikeudenmukainen. (Hyötyä tuosta muotoseikasta kyllä on korvauksen maksajalle, sillä siihen vedoten korvaaja voi jättää maksamatta.)

Tämä muotoseikka Y saa ryhmät A ja B eriarvoiseen asemaan. Onko tähän vaan alistuttava, vai voiko asialle tehdä mitään?

Länsimaisen oikeudenmukaisuuskäsityksen ja tasa-arvon käsitteen taustalla on jo Aristoteleen muotoilema periaate: ”samanlaisia tulee kohdella samalla tavalla.” Tämä periaate voidaan muotoilla kuulumaan myös niin, että ”samassa tai samankaltaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla” ja ”merkittävällä tavalla erilaisessa asemassa olevia ihmisiä saa kohdella eri tavoin.” Periaatetta samanlaisten kohtelemisesta samalla tavalla ja erilaisten kohtelemista eri tavalla kutsutaan yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon muodolliseksi ehdoksi. Tällä periaatteella on ollut suuri vaikutus länsimaisessa filosofisessa ja poliittisessa ajattelussa. Sanotaan että se on tällä hetkellä myös Suomessa oikeusjärjestyksen keskeinen periaate. Mutta eipä ole, kun korvaus tapauksessa X maksetaan vain ryhmälle A mutta ei ryhmälle B vaikka A ja B ovat täysin vastaavassa asemassa.

Suomi on sitoutunut monin tavoin toteuttamaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita. Valtiona Suomi on hyväksynyt monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla pyritään turvaamaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Mutta onko tuolla mitään merkitystä jos jokin yksittäinen lakipykälä on ristiriidassa noiden asioiden kanssa?

Tarkoituksella en sano mitä A, B, X ja Y ovat. Jos sanon, niin sen jälkeen mukaan tulee tunteenomaisia sivupolkuja liittyen A:han ja B:hen, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä oman kysymykseni kanssa. En sano myöskään mikä Y on, sillä muuten tulee väittely siitä onko Y toisarvoinen vai ei, eikä se ole pääasia tässä, vaan yleisperiaate. Eli saako laki olla epätasa-arvoinen eri ihmisryhmille?
12421
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Suomessa voidaan säätää poikkeuksia perustuslakiin poikkeuslailla.

Tosin perustuslaissa on säädetty, että tuomioistuin ei saa soveltaa perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa olevaa lakia eikä lakia alemmanasteista perustuslain kanssa ristiriitaista säädöstä.

Mutta sitten kun käytännösä poikkeuslaki rinnastetaan perustuslakiin ja tuomioistuimet eivät sovella perustuslain ristiriitasäädöksiä niin siitä seuraa, että Suomessa kohtelu voi eri ryhmien kohdalla erota toisistaan vaikka siihen ei olisikaan todellista hyväksyttävää perustetta.

Perustuslaissa on myös säädetty, että tuomioistuimen pitää aina antaa perusteltu päätös. Oikeusasiamies on eräässä päätöksessään puolestaan todennut seuraavaa: "Oikeus saada perusteltu päätös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päätös pitäisi perustella."

Tämä selvä?


Petri Nurminen
julkishallinnon asiantuntija
datanomi

http://vvv.valtakunta.info

Äänestä
  • Mitä se sitten tarkoittaa?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Tässä ei ole kyse siitä että olisi säädetty poikkeus perustuslakiin, vaan siitä että lakien taustalla on useinkin voimakas lobbaus ja omien etujen ajaminen. Niin myös tässä. Seurauksena on se että tässä nimenomaisessa tapauksessa etuja on saavutettu toisen ihmisryhmän kustannuksella, kun tuo toinen ihmisryhmä ei ole ollut aktiivinen aikoinaan. Tai oikeammin tuo toinen ihmisryhmä on ns tavalliset kansalaiset jotka eivät ole edes tiedostanet koko asiaa. Kun X sattuu kohdalle, niin sitten ollaankin lirissä eikä mitään ole enää tehtävissä. B ei saa korvausta kun ei ollut aktiivinen ennen tapausta X, vaikka on kustantanut tätä järjestelmää, josta korvaukset maksetaan. Ehkä arvaattekin jo mistä on kysymys....

    Äänestä

  • UPDATE_8055541 kirjoitti:

    Tässä ei ole kyse siitä että olisi säädetty poikkeus perustuslakiin, vaan siitä että lakien taustalla on useinkin voimakas lobbaus ja omien etujen ajaminen. Niin myös tässä. Seurauksena on se että tässä nimenomaisessa tapauksessa etuja on saavutettu toisen ihmisryhmän kustannuksella, kun tuo toinen ihmisryhmä ei ole ollut aktiivinen aikoinaan. Tai oikeammin tuo toinen ihmisryhmä on ns tavalliset kansalaiset jotka eivät ole edes tiedostanet koko asiaa. Kun X sattuu kohdalle, niin sitten ollaankin lirissä eikä mitään ole enää tehtävissä. B ei saa korvausta kun ei ollut aktiivinen ennen tapausta X, vaikka on kustantanut tätä järjestelmää, josta korvaukset maksetaan. Ehkä arvaattekin jo mistä on kysymys....

    ?!?

    Äänestä

  • Aloittaja

    arvata kirjoitti:

    ?!?

    Työttömyysturva maksetaan työttömyysvakuutusrahastosta. Työttömyysturvavakuutusrahasto rahoitetaan kolmesta eri lähteestä: Osan rahoittaa valtio, osa rahoituksesta tulee työttömyyskassojen jäsenmaksuista ja loppuosa rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

    Riippumatta siitä kuuluuko työttömyyskassaan vai ei, niin on oikeutettu saamaan peruspäivärahaa. Työttömille jaettavat peruspäivärahat vastaavat suunnilleen sitä summaa jolla valtio osallistuu työttömyysvakuutusrahastojen rahoittamiseen. Tässä minulla ei ole mitään huomautettavaa, sillä tässä suhteessa jokainen työtön on samanarvoisessa asemassa.

    Noin 5,5 % työttömyysvakuutusrahaston rahoituksesta tulee työttömyyskassojen jäsenmaksuista. Jos henkilö ei ole maksanut näitä jäsenmaksuja töissä ollessaan, niin hänellä ei ole mitään oikeutta siihen työttömyysturvan osuuteen, joka on rahoitettu jäsenmakuilla. Tässäkään minulla ei ole huomautettavaa. (Olen ollut myös tietoinen, että liittymällä ammattiliittoon ja maksamalla sinne jäsenmaksuja voi ostaa itselleen lisäturvaa työttömyyttä vastaan. Tämän lisäturvan maksaa liitto eikä sillä ole tekemistä tämän asian kanssa, josta nyt valitan. On jokaisen oma asia haluaako ostaa itselleen tätä lisäturvaa vai ei.)

    Suurin osa työttömyysturvasta muodostuu kuitenkin työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyistä pakollisista ansiosidonnaisista työttömyysvakuutusmaksuista. Nämä ansiosidonnaiset vakuutusmaksut ovat suunnilleen se sama summa joka maksetaan ansiosidonnaisena työttömyyskorvauksena. Tämäkin on periaatteena oikein, mutta tätä periaatetta sovelletaan tavalla joka sotii yleistä oikeustajua vastaan: Ansiosidonnainen vakuutusmaksu kerätään kaikilta, mutta työttömyyden sattuessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: Osalle maksetaan ansiosidonnainen korvaus, osalle ei. Ihmiset eivät ole samanarvoisia.

    Itse jouduin työttömäksi yli 20 työvuoden jälkeen kun osastomme lakkautettiin. Eräs lapsuudenkaverini joutui samoihin aikoihin työttömäksi toisesta firmasta myös yli 20 työvuoden jälkeen. Kumpikin meistä on maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain toinen meistä sai ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen. Ei se voi olla oikein! Tiedän että se on lain mukaista, mutta se ei ole oikein. Lakikirjassa on tuomarin ohje: "Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan." Tätä lakia ei pitäisi soveltaa. Jos sovelletaan, niin sitten edellä mainittu tuomarin ohje on syytä poistaa irvokkaana vitsinä.



    Kun valitin siitä että en saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta vaikka olen maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, niin minulle vastattiin mm. näin: "Myös kassoihin kuulumattomilla työttömillä työnhakijoilla on siis oikeus työttömyysturvamaksuilla osittain rahoitettuun peruspäivärahaan..."

    Ei ole. Tuo on väärä tulkinta. Se että valtion rahoitusosuus, työttömyyskassojen keräämät jäsenmaksut sekä kerätyt ansiosidonnaiset vakuutusmaksut laitetaan yhteen rahastoon, ja sitten jaetaan sieltä sellaisessa suhteessa, että valtion rahoittama osuus vastaa suunnilleen peruspäivärahaa ja ansiosidonnaiset vakuutusmaksut suunnilleen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, ei muuta sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suhteen sen mukaan, ovatko he olleet tietoisia siitä että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen edellytys on työttömyyskassan jäsenyys. Minä en tiennyt tuota. Palkkakuiteistani olen nähnyt että minulta on kerätty ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Siis ilman muuta olen olettanut, että olen silloin oikeutettu saamaan myös ansiosidonnaista työttömyysvakuutuskorvausta työttömyyden kohdatessa.

    Jos henkilöltä on kerätty ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, niin hänen kuuluu olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Jos henkilölle ei aiota maksaa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta työttömyyden sattuessa, niin silloin häneltä ei saisi myöskään kerätä ansiosidonnaisia vakuutusmaksuja. On täysin kestämätön periaate, että kaikilta kerätään ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, mutta työttömyyden sattuessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: Toiset saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta mutta toiset eivät.

    Suomen perustuslain kuudennessa pykälässä sanotaan seuraavaa:
    ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

    Kuten aiemmasta esimerkistä käy ilmi, olen ollut eriarvoisessa asemassa esimerkiksi lapsuudenystäväni kanssa vain sen takia, että en ole tiennyt sitä että saadakseni vastinetta maksamilleni työttömyysvakuutusmakuille minun olisi pitänyt olla työttömyyskassan jäsen. Minua syrjitään ansiosidonnaisen työttömyysturvan saannissa sen takia, että olen ollut tietämätön kassajäsenyyden tarpeellisuudesta. Tämä voidaan tulkita henkilöön liittyväksi syyksi. Voitte tietysti sanoa että jokaisella on ollut sama mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Jos se kelpaa perusteeksi, niin silloin voidaan sanoa myös, että jokaisella on ollut madollisuus valita vapaasti oma uskonto, vakaumus tms. Henkilön tietotaso on henkilöön sidottu ominaisuus samalla tavalla kuin hänen uskontonsa tai vakaumuksena. En näe loogista eroa siinä että ansiosidonnainen työttömyysturva evätään vain sen takia että henkilöllä ei ole ollut riittävästi ymmärrystä liittyä työttömyyskassaan.

    Saamassani kirjeessä huomautetaan, että olen työttömyysturvan piirissä. Tiedän sen. Valitukseni ei koskenutkaan sitä että en olisi työttömyysturvan piirissä, vaan sitä että en ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, vaikka olen maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Se että valtion osuus, kassajäsenmaksut ja vakuutusmaksut kierrätetään yhteisen rahaston kautta, ei muuta tätä asiaa, vaikka sitä on yritetty käyttää verukkeena sille että olisin samanarvoisessa asemassa työttömyysturvan suhteen kuin muutkin.

    Erilaisissa syrjinnän kieltävissä säännöksissä erottelun syyltä saatetaan vaatia erityistä painavuutta, jolloin ihmisten erilaista kohtelua ei voida perustella millä tahansa seikoilla. Jos ihmisiä asetetaan erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää syytä, on kyseessä syrjintä. Vuotuinen mitättömän pieni 65 euron kassajäsenyysmaksu ei voi olla niin painava syy, että sillä voisi perustella ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäämistä.


    Kun tästä epäkohdasta keskustelee ihmisten kanssa, niin usein reaktio on syyllistäminen, eli oma vika kun et tiennyt tätä. Asioista pitää ottaa itse selvää. Tuo on aivan väärä suhtautuminen. Yleensä sellaisista asioista jotka eivät ole jokapäiväisessä elämässä mukana, otetaan selvää vasta sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Ja sitten toimitaan sen mukaan mikä on järkevää. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole näin; asioiden selvittäminen ei auta. (Jos terveydenhoitopuolella olisi sama logiikka, niin se vastaisi tätä: Sairastut yllättäen vaikka kihtiin. Sinulle sanottaisiin että lääkitystä ei anneta, koska et ole perehtynyt kihtilääkitykseen jo ennakolta. Vaikka nyt opiskelisit alaa, niin silti lääkitystä ei enää anneta.)

    Euroopan yhteisöllä on oikeusasiamies jonka tehtävänä on mm. tehdä tutkimuksia oma-aloitteisesti tai kantelun perusteella epäoikeudenmukaisuudesta, syrjinnästä, tarpeettomista viivästyksistä ja muusta vastaavasta. Valitettavasti Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviin ei liity epäoikeudenmukaisuuden poistaminen, vaan laillisuuden valvominen. Jos syrjintä tai epäoikeudenmukaisuus on sisäänrakennettu lakipykälään, niin eduskunnan oikeusasiamies ei voi puuttua siihen. Sen takia lain säätäjällä on erityisen suuri vastuu lakipykäliin sisäänrakennettujen epäoikeudenmukaisuuksien poistamisessa.


    Jos edellä mainittu vääryys haluttaisiin hoitaa oikeudenmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla, niin siihen olisi kaksi eri mallia:

    Malli 1: Työttömyyskassajäsenyys on pakollinen, kuten esim. liikennevakuutus. Näin jokainen on samanarvoinen työttömyyden sattuessa.

    Malli 2: Työttömyyskassajäsenyys on vapaaehtoinen, kuten esim. autovakuutus. Jos jäsenyyttä ei ole, niin myöskään vakuutusmaksuja ei peritä. Mutta silloin ei saa myöskään korvausta vahingon sattuessa.

    Nykyinen malli että vakuutusmaksut peritään kaikilta mutta vain osa ihmisistä saa korvausta on täysin kestämätön periaate. Aivan sama kumpi malli toteutetaan, pääasia että suuri vääryys poistetaan.


    Se että suomalaisella kaksijakoisella työttömyysvakuutusjärjestelmällä on historiallinen taustansa ei muuta sitä tosiasiaa, että tämä järjestelmä on syrjivä jos ei ole ollut riittävän valveutunut ja perehtynyt siihen ajoissa.

    Äänestä

  • UPDATE_8055541 kirjoitti:

    Työttömyysturva maksetaan työttömyysvakuutusrahastosta. Työttömyysturvavakuutusrahasto rahoitetaan kolmesta eri lähteestä: Osan rahoittaa valtio, osa rahoituksesta tulee työttömyyskassojen jäsenmaksuista ja loppuosa rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

    Riippumatta siitä kuuluuko työttömyyskassaan vai ei, niin on oikeutettu saamaan peruspäivärahaa. Työttömille jaettavat peruspäivärahat vastaavat suunnilleen sitä summaa jolla valtio osallistuu työttömyysvakuutusrahastojen rahoittamiseen. Tässä minulla ei ole mitään huomautettavaa, sillä tässä suhteessa jokainen työtön on samanarvoisessa asemassa.

    Noin 5,5 % työttömyysvakuutusrahaston rahoituksesta tulee työttömyyskassojen jäsenmaksuista. Jos henkilö ei ole maksanut näitä jäsenmaksuja töissä ollessaan, niin hänellä ei ole mitään oikeutta siihen työttömyysturvan osuuteen, joka on rahoitettu jäsenmakuilla. Tässäkään minulla ei ole huomautettavaa. (Olen ollut myös tietoinen, että liittymällä ammattiliittoon ja maksamalla sinne jäsenmaksuja voi ostaa itselleen lisäturvaa työttömyyttä vastaan. Tämän lisäturvan maksaa liitto eikä sillä ole tekemistä tämän asian kanssa, josta nyt valitan. On jokaisen oma asia haluaako ostaa itselleen tätä lisäturvaa vai ei.)

    Suurin osa työttömyysturvasta muodostuu kuitenkin työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyistä pakollisista ansiosidonnaisista työttömyysvakuutusmaksuista. Nämä ansiosidonnaiset vakuutusmaksut ovat suunnilleen se sama summa joka maksetaan ansiosidonnaisena työttömyyskorvauksena. Tämäkin on periaatteena oikein, mutta tätä periaatetta sovelletaan tavalla joka sotii yleistä oikeustajua vastaan: Ansiosidonnainen vakuutusmaksu kerätään kaikilta, mutta työttömyyden sattuessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: Osalle maksetaan ansiosidonnainen korvaus, osalle ei. Ihmiset eivät ole samanarvoisia.

    Itse jouduin työttömäksi yli 20 työvuoden jälkeen kun osastomme lakkautettiin. Eräs lapsuudenkaverini joutui samoihin aikoihin työttömäksi toisesta firmasta myös yli 20 työvuoden jälkeen. Kumpikin meistä on maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain toinen meistä sai ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen. Ei se voi olla oikein! Tiedän että se on lain mukaista, mutta se ei ole oikein. Lakikirjassa on tuomarin ohje: "Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan." Tätä lakia ei pitäisi soveltaa. Jos sovelletaan, niin sitten edellä mainittu tuomarin ohje on syytä poistaa irvokkaana vitsinä.



    Kun valitin siitä että en saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta vaikka olen maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, niin minulle vastattiin mm. näin: "Myös kassoihin kuulumattomilla työttömillä työnhakijoilla on siis oikeus työttömyysturvamaksuilla osittain rahoitettuun peruspäivärahaan..."

    Ei ole. Tuo on väärä tulkinta. Se että valtion rahoitusosuus, työttömyyskassojen keräämät jäsenmaksut sekä kerätyt ansiosidonnaiset vakuutusmaksut laitetaan yhteen rahastoon, ja sitten jaetaan sieltä sellaisessa suhteessa, että valtion rahoittama osuus vastaa suunnilleen peruspäivärahaa ja ansiosidonnaiset vakuutusmaksut suunnilleen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, ei muuta sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suhteen sen mukaan, ovatko he olleet tietoisia siitä että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen edellytys on työttömyyskassan jäsenyys. Minä en tiennyt tuota. Palkkakuiteistani olen nähnyt että minulta on kerätty ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Siis ilman muuta olen olettanut, että olen silloin oikeutettu saamaan myös ansiosidonnaista työttömyysvakuutuskorvausta työttömyyden kohdatessa.

    Jos henkilöltä on kerätty ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, niin hänen kuuluu olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Jos henkilölle ei aiota maksaa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta työttömyyden sattuessa, niin silloin häneltä ei saisi myöskään kerätä ansiosidonnaisia vakuutusmaksuja. On täysin kestämätön periaate, että kaikilta kerätään ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, mutta työttömyyden sattuessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: Toiset saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta mutta toiset eivät.

    Suomen perustuslain kuudennessa pykälässä sanotaan seuraavaa:
    ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

    Kuten aiemmasta esimerkistä käy ilmi, olen ollut eriarvoisessa asemassa esimerkiksi lapsuudenystäväni kanssa vain sen takia, että en ole tiennyt sitä että saadakseni vastinetta maksamilleni työttömyysvakuutusmakuille minun olisi pitänyt olla työttömyyskassan jäsen. Minua syrjitään ansiosidonnaisen työttömyysturvan saannissa sen takia, että olen ollut tietämätön kassajäsenyyden tarpeellisuudesta. Tämä voidaan tulkita henkilöön liittyväksi syyksi. Voitte tietysti sanoa että jokaisella on ollut sama mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Jos se kelpaa perusteeksi, niin silloin voidaan sanoa myös, että jokaisella on ollut madollisuus valita vapaasti oma uskonto, vakaumus tms. Henkilön tietotaso on henkilöön sidottu ominaisuus samalla tavalla kuin hänen uskontonsa tai vakaumuksena. En näe loogista eroa siinä että ansiosidonnainen työttömyysturva evätään vain sen takia että henkilöllä ei ole ollut riittävästi ymmärrystä liittyä työttömyyskassaan.

    Saamassani kirjeessä huomautetaan, että olen työttömyysturvan piirissä. Tiedän sen. Valitukseni ei koskenutkaan sitä että en olisi työttömyysturvan piirissä, vaan sitä että en ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, vaikka olen maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Se että valtion osuus, kassajäsenmaksut ja vakuutusmaksut kierrätetään yhteisen rahaston kautta, ei muuta tätä asiaa, vaikka sitä on yritetty käyttää verukkeena sille että olisin samanarvoisessa asemassa työttömyysturvan suhteen kuin muutkin.

    Erilaisissa syrjinnän kieltävissä säännöksissä erottelun syyltä saatetaan vaatia erityistä painavuutta, jolloin ihmisten erilaista kohtelua ei voida perustella millä tahansa seikoilla. Jos ihmisiä asetetaan erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää syytä, on kyseessä syrjintä. Vuotuinen mitättömän pieni 65 euron kassajäsenyysmaksu ei voi olla niin painava syy, että sillä voisi perustella ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäämistä.


    Kun tästä epäkohdasta keskustelee ihmisten kanssa, niin usein reaktio on syyllistäminen, eli oma vika kun et tiennyt tätä. Asioista pitää ottaa itse selvää. Tuo on aivan väärä suhtautuminen. Yleensä sellaisista asioista jotka eivät ole jokapäiväisessä elämässä mukana, otetaan selvää vasta sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Ja sitten toimitaan sen mukaan mikä on järkevää. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole näin; asioiden selvittäminen ei auta. (Jos terveydenhoitopuolella olisi sama logiikka, niin se vastaisi tätä: Sairastut yllättäen vaikka kihtiin. Sinulle sanottaisiin että lääkitystä ei anneta, koska et ole perehtynyt kihtilääkitykseen jo ennakolta. Vaikka nyt opiskelisit alaa, niin silti lääkitystä ei enää anneta.)

    Euroopan yhteisöllä on oikeusasiamies jonka tehtävänä on mm. tehdä tutkimuksia oma-aloitteisesti tai kantelun perusteella epäoikeudenmukaisuudesta, syrjinnästä, tarpeettomista viivästyksistä ja muusta vastaavasta. Valitettavasti Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviin ei liity epäoikeudenmukaisuuden poistaminen, vaan laillisuuden valvominen. Jos syrjintä tai epäoikeudenmukaisuus on sisäänrakennettu lakipykälään, niin eduskunnan oikeusasiamies ei voi puuttua siihen. Sen takia lain säätäjällä on erityisen suuri vastuu lakipykäliin sisäänrakennettujen epäoikeudenmukaisuuksien poistamisessa.


    Jos edellä mainittu vääryys haluttaisiin hoitaa oikeudenmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla, niin siihen olisi kaksi eri mallia:

    Malli 1: Työttömyyskassajäsenyys on pakollinen, kuten esim. liikennevakuutus. Näin jokainen on samanarvoinen työttömyyden sattuessa.

    Malli 2: Työttömyyskassajäsenyys on vapaaehtoinen, kuten esim. autovakuutus. Jos jäsenyyttä ei ole, niin myöskään vakuutusmaksuja ei peritä. Mutta silloin ei saa myöskään korvausta vahingon sattuessa.

    Nykyinen malli että vakuutusmaksut peritään kaikilta mutta vain osa ihmisistä saa korvausta on täysin kestämätön periaate. Aivan sama kumpi malli toteutetaan, pääasia että suuri vääryys poistetaan.


    Se että suomalaisella kaksijakoisella työttömyysvakuutusjärjestelmällä on historiallinen taustansa ei muuta sitä tosiasiaa, että tämä järjestelmä on syrjivä jos ei ole ollut riittävän valveutunut ja perehtynyt siihen ajoissa.

    Jos sillä voi rahastaa, niin sitten kiinnostaa.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    Mitä se sitten tarkoittaa?

    > "Oikeus saada perusteltu päätös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päätös pitäisi perustella....

    Heh..

    > Mitä se sitten tarkoittaa?

    Kommentti sivusta:
    Kokemuksesta voin kertoa, että hyvin korkea virkamies voi todellakin jättää tyynesti päätöksensä täysin perustelematta. Olen kerran saanut myös viranomaisen päätöksen, jonka perustelu oli pätkä lakitekstiä sanasta sanaan ilman minkäänlaista selvitystä tuon lainkohdan yhteydestä itse asiaan. Kun kysyin asiaa eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston päivystävältä lakimieheltä, sain kuulla että "noin ei saisi menetellä". Mitään ohjeita kunnollisen perustelun saamiseksi en kuitenkaan tältä lakimieheltäkään saanut.

    Äänestä

  • Perusjuristi kirjoitti:

    Jos sillä voi rahastaa, niin sitten kiinnostaa.

    > Ketään ei kiinnosta kokemasi vääryys!

    > Jos sillä voi rahastaa, niin sitten kiinnostaa.

    No olipa osuva kommentti. :) Olet oikeassa, mutta sait juuri 1000 uutta vihamiestä lakimiesten piiristä.

    Äänestä

  • upposi kirjoitti:

    > Ketään ei kiinnosta kokemasi vääryys!

    > Jos sillä voi rahastaa, niin sitten kiinnostaa.

    No olipa osuva kommentti. :) Olet oikeassa, mutta sait juuri 1000 uutta vihamiestä lakimiesten piiristä.

    Tätä viestiketjua on lukenut vain 197 ihmistä :)
    Provosoin lisää: Juristi ei sotke oikeudentajuaan tähän asiaan. Hän soveltaa vain lakia kirjaimellisesti.

    Äänestä

  • Perusjuristi kirjoitti:

    Tätä viestiketjua on lukenut vain 197 ihmistä :)
    Provosoin lisää: Juristi ei sotke oikeudentajuaan tähän asiaan. Hän soveltaa vain lakia kirjaimellisesti.

    > Ei pidä paikkaansa. Tätä viestiketjua on lukenut vain 197 ihmistä :)

    Sinulla on matematiikkakin hallussa. Olet ilmeisen vaaraksi muiden hyvinvoinnille. :)

    > Provosoin lisää: Juristi ei sotke oikeudentajuaan tähän asiaan. Hän soveltaa vain lakia kirjaimellisesti.

    Nyt se on varmaa. Sinä olet todella paha ihminen! Sinut tullaan julistamaan lakimiesliiton kiroukseen, jättämään ilman ehtoollista ja lopulta hautaamaan hyvin suuren käytöstä poistettujen Suomen Lakien kasan alle. :) )

    Äänestä

  • lähenee.. kirjoitti:

    > Ei pidä paikkaansa. Tätä viestiketjua on lukenut vain 197 ihmistä :)

    Sinulla on matematiikkakin hallussa. Olet ilmeisen vaaraksi muiden hyvinvoinnille. :)

    > Provosoin lisää: Juristi ei sotke oikeudentajuaan tähän asiaan. Hän soveltaa vain lakia kirjaimellisesti.

    Nyt se on varmaa. Sinä olet todella paha ihminen! Sinut tullaan julistamaan lakimiesliiton kiroukseen, jättämään ilman ehtoollista ja lopulta hautaamaan hyvin suuren käytöstä poistettujen Suomen Lakien kasan alle. :) )

    ...mutta mikä ihana kohtalo: Minut haudataan KÄYTÖSTÄ POISTETTUJEN lakien alle!

    Vain käytöstä poistettu laki on hyvä laki!

    Äänestä

  • UPDATE_8055541 kirjoitti:

    Työttömyysturva maksetaan työttömyysvakuutusrahastosta. Työttömyysturvavakuutusrahasto rahoitetaan kolmesta eri lähteestä: Osan rahoittaa valtio, osa rahoituksesta tulee työttömyyskassojen jäsenmaksuista ja loppuosa rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perättävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla.

    Riippumatta siitä kuuluuko työttömyyskassaan vai ei, niin on oikeutettu saamaan peruspäivärahaa. Työttömille jaettavat peruspäivärahat vastaavat suunnilleen sitä summaa jolla valtio osallistuu työttömyysvakuutusrahastojen rahoittamiseen. Tässä minulla ei ole mitään huomautettavaa, sillä tässä suhteessa jokainen työtön on samanarvoisessa asemassa.

    Noin 5,5 % työttömyysvakuutusrahaston rahoituksesta tulee työttömyyskassojen jäsenmaksuista. Jos henkilö ei ole maksanut näitä jäsenmaksuja töissä ollessaan, niin hänellä ei ole mitään oikeutta siihen työttömyysturvan osuuteen, joka on rahoitettu jäsenmakuilla. Tässäkään minulla ei ole huomautettavaa. (Olen ollut myös tietoinen, että liittymällä ammattiliittoon ja maksamalla sinne jäsenmaksuja voi ostaa itselleen lisäturvaa työttömyyttä vastaan. Tämän lisäturvan maksaa liitto eikä sillä ole tekemistä tämän asian kanssa, josta nyt valitan. On jokaisen oma asia haluaako ostaa itselleen tätä lisäturvaa vai ei.)

    Suurin osa työttömyysturvasta muodostuu kuitenkin työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyistä pakollisista ansiosidonnaisista työttömyysvakuutusmaksuista. Nämä ansiosidonnaiset vakuutusmaksut ovat suunnilleen se sama summa joka maksetaan ansiosidonnaisena työttömyyskorvauksena. Tämäkin on periaatteena oikein, mutta tätä periaatetta sovelletaan tavalla joka sotii yleistä oikeustajua vastaan: Ansiosidonnainen vakuutusmaksu kerätään kaikilta, mutta työttömyyden sattuessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: Osalle maksetaan ansiosidonnainen korvaus, osalle ei. Ihmiset eivät ole samanarvoisia.

    Itse jouduin työttömäksi yli 20 työvuoden jälkeen kun osastomme lakkautettiin. Eräs lapsuudenkaverini joutui samoihin aikoihin työttömäksi toisesta firmasta myös yli 20 työvuoden jälkeen. Kumpikin meistä on maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain toinen meistä sai ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen. Ei se voi olla oikein! Tiedän että se on lain mukaista, mutta se ei ole oikein. Lakikirjassa on tuomarin ohje: "Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan." Tätä lakia ei pitäisi soveltaa. Jos sovelletaan, niin sitten edellä mainittu tuomarin ohje on syytä poistaa irvokkaana vitsinä.



    Kun valitin siitä että en saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta vaikka olen maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, niin minulle vastattiin mm. näin: "Myös kassoihin kuulumattomilla työttömillä työnhakijoilla on siis oikeus työttömyysturvamaksuilla osittain rahoitettuun peruspäivärahaan..."

    Ei ole. Tuo on väärä tulkinta. Se että valtion rahoitusosuus, työttömyyskassojen keräämät jäsenmaksut sekä kerätyt ansiosidonnaiset vakuutusmaksut laitetaan yhteen rahastoon, ja sitten jaetaan sieltä sellaisessa suhteessa, että valtion rahoittama osuus vastaa suunnilleen peruspäivärahaa ja ansiosidonnaiset vakuutusmaksut suunnilleen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, ei muuta sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suhteen sen mukaan, ovatko he olleet tietoisia siitä että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen saamisen edellytys on työttömyyskassan jäsenyys. Minä en tiennyt tuota. Palkkakuiteistani olen nähnyt että minulta on kerätty ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Siis ilman muuta olen olettanut, että olen silloin oikeutettu saamaan myös ansiosidonnaista työttömyysvakuutuskorvausta työttömyyden kohdatessa.

    Jos henkilöltä on kerätty ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, niin hänen kuuluu olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Jos henkilölle ei aiota maksaa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta työttömyyden sattuessa, niin silloin häneltä ei saisi myöskään kerätä ansiosidonnaisia vakuutusmaksuja. On täysin kestämätön periaate, että kaikilta kerätään ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua, mutta työttömyyden sattuessa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa: Toiset saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta mutta toiset eivät.

    Suomen perustuslain kuudennessa pykälässä sanotaan seuraavaa:
    ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

    Kuten aiemmasta esimerkistä käy ilmi, olen ollut eriarvoisessa asemassa esimerkiksi lapsuudenystäväni kanssa vain sen takia, että en ole tiennyt sitä että saadakseni vastinetta maksamilleni työttömyysvakuutusmakuille minun olisi pitänyt olla työttömyyskassan jäsen. Minua syrjitään ansiosidonnaisen työttömyysturvan saannissa sen takia, että olen ollut tietämätön kassajäsenyyden tarpeellisuudesta. Tämä voidaan tulkita henkilöön liittyväksi syyksi. Voitte tietysti sanoa että jokaisella on ollut sama mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Jos se kelpaa perusteeksi, niin silloin voidaan sanoa myös, että jokaisella on ollut madollisuus valita vapaasti oma uskonto, vakaumus tms. Henkilön tietotaso on henkilöön sidottu ominaisuus samalla tavalla kuin hänen uskontonsa tai vakaumuksena. En näe loogista eroa siinä että ansiosidonnainen työttömyysturva evätään vain sen takia että henkilöllä ei ole ollut riittävästi ymmärrystä liittyä työttömyyskassaan.

    Saamassani kirjeessä huomautetaan, että olen työttömyysturvan piirissä. Tiedän sen. Valitukseni ei koskenutkaan sitä että en olisi työttömyysturvan piirissä, vaan sitä että en ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, vaikka olen maksanut ansiosidonnaista työttömyysvakuutusmaksua. Se että valtion osuus, kassajäsenmaksut ja vakuutusmaksut kierrätetään yhteisen rahaston kautta, ei muuta tätä asiaa, vaikka sitä on yritetty käyttää verukkeena sille että olisin samanarvoisessa asemassa työttömyysturvan suhteen kuin muutkin.

    Erilaisissa syrjinnän kieltävissä säännöksissä erottelun syyltä saatetaan vaatia erityistä painavuutta, jolloin ihmisten erilaista kohtelua ei voida perustella millä tahansa seikoilla. Jos ihmisiä asetetaan erilaiseen asemaan ilman hyväksyttävää syytä, on kyseessä syrjintä. Vuotuinen mitättömän pieni 65 euron kassajäsenyysmaksu ei voi olla niin painava syy, että sillä voisi perustella ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäämistä.


    Kun tästä epäkohdasta keskustelee ihmisten kanssa, niin usein reaktio on syyllistäminen, eli oma vika kun et tiennyt tätä. Asioista pitää ottaa itse selvää. Tuo on aivan väärä suhtautuminen. Yleensä sellaisista asioista jotka eivät ole jokapäiväisessä elämässä mukana, otetaan selvää vasta sitten kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Ja sitten toimitaan sen mukaan mikä on järkevää. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole näin; asioiden selvittäminen ei auta. (Jos terveydenhoitopuolella olisi sama logiikka, niin se vastaisi tätä: Sairastut yllättäen vaikka kihtiin. Sinulle sanottaisiin että lääkitystä ei anneta, koska et ole perehtynyt kihtilääkitykseen jo ennakolta. Vaikka nyt opiskelisit alaa, niin silti lääkitystä ei enää anneta.)

    Euroopan yhteisöllä on oikeusasiamies jonka tehtävänä on mm. tehdä tutkimuksia oma-aloitteisesti tai kantelun perusteella epäoikeudenmukaisuudesta, syrjinnästä, tarpeettomista viivästyksistä ja muusta vastaavasta. Valitettavasti Suomessa eduskunnan oikeusasiamiehen tehtäviin ei liity epäoikeudenmukaisuuden poistaminen, vaan laillisuuden valvominen. Jos syrjintä tai epäoikeudenmukaisuus on sisäänrakennettu lakipykälään, niin eduskunnan oikeusasiamies ei voi puuttua siihen. Sen takia lain säätäjällä on erityisen suuri vastuu lakipykäliin sisäänrakennettujen epäoikeudenmukaisuuksien poistamisessa.


    Jos edellä mainittu vääryys haluttaisiin hoitaa oikeudenmukaisesti ja yleisesti hyväksyttävällä tavalla, niin siihen olisi kaksi eri mallia:

    Malli 1: Työttömyyskassajäsenyys on pakollinen, kuten esim. liikennevakuutus. Näin jokainen on samanarvoinen työttömyyden sattuessa.

    Malli 2: Työttömyyskassajäsenyys on vapaaehtoinen, kuten esim. autovakuutus. Jos jäsenyyttä ei ole, niin myöskään vakuutusmaksuja ei peritä. Mutta silloin ei saa myöskään korvausta vahingon sattuessa.

    Nykyinen malli että vakuutusmaksut peritään kaikilta mutta vain osa ihmisistä saa korvausta on täysin kestämätön periaate. Aivan sama kumpi malli toteutetaan, pääasia että suuri vääryys poistetaan.


    Se että suomalaisella kaksijakoisella työttömyysvakuutusjärjestelmällä on historiallinen taustansa ei muuta sitä tosiasiaa, että tämä järjestelmä on syrjivä jos ei ole ollut riittävän valveutunut ja perehtynyt siihen ajoissa.

    Olis kirveellä töitä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_8055541 kirjoitti:

EU:n oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu mm paljastaa epäoikeudenmukaisuutta EU:n toimielinten ja laitosten toiminnassa.
http://europa.eu/institutions/others/ombudsman/index_fi.htm

Entä Suomessa? Saako lainsäädännössä olla mitä tahansa epäoikeudenmukaisuuksia ilman että kenenkään kuuluu puuttua niihin? Tai että kukaan edes voi puuttua niihin.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kuuluu valvoa että virkamiehet ja valtion laitokset noudattavat lakia. Entä jos laissa on jokin sellainen seikka joka on perustuslain perusperiaatteiden vastainen, niin kuuluuko se kenellekään? Eli antaa olla vaan.

On kaksi ihmisryhmää, A ja B. Kummallekin tapahtuu ikävä asia X. Ryhmä A saa hyvitystä tästä asiasta mutta ryhmä B ei saa. Syynä mitätön pikku juttu Y, jolla ei pitäisi olla mitään merkitystä, mutta se antaa mahdollisuuden evätä korvauksen ryhmältä B. Muotoseikka Y on olemassa historiallisista syistä, ei sen takia että se olisi tarkoituksenmukainen tai oikeudenmukainen. (Hyötyä tuosta muotoseikasta kyllä on korvauksen maksajalle, sillä siihen vedoten korvaaja voi jättää maksamatta.)

Tämä muotoseikka Y saa ryhmät A ja B eriarvoiseen asemaan. Onko tähän vaan alistuttava, vai voiko asialle tehdä mitään?

Länsimaisen oikeudenmukaisuuskäsityksen ja tasa-arvon käsitteen taustalla on jo Aristoteleen muotoilema periaate: ”samanlaisia tulee kohdella samalla tavalla.” Tämä periaate voidaan muotoilla kuulumaan myös niin, että ”samassa tai samankaltaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla” ja ”merkittävällä tavalla erilaisessa asemassa olevia ihmisiä saa kohdella eri tavoin.” Periaatetta samanlaisten kohtelemisesta samalla tavalla ja erilaisten kohtelemista eri tavalla kutsutaan yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon muodolliseksi ehdoksi. Tällä periaatteella on ollut suuri vaikutus länsimaisessa filosofisessa ja poliittisessa ajattelussa. Sanotaan että se on tällä hetkellä myös Suomessa oikeusjärjestyksen keskeinen periaate. Mutta eipä ole, kun korvaus tapauksessa X maksetaan vain ryhmälle A mutta ei ryhmälle B vaikka A ja B ovat täysin vastaavassa asemassa.

Suomi on sitoutunut monin tavoin toteuttamaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita. Valtiona Suomi on hyväksynyt monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla pyritään turvaamaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Mutta onko tuolla mitään merkitystä jos jokin yksittäinen lakipykälä on ristiriidassa noiden asioiden kanssa?

Tarkoituksella en sano mitä A, B, X ja Y ovat. Jos sanon, niin sen jälkeen mukaan tulee tunteenomaisia sivupolkuja liittyen A:han ja B:hen, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä oman kysymykseni kanssa. En sano myöskään mikä Y on, sillä muuten tulee väittely siitä onko Y toisarvoinen vai ei, eikä se ole pääasia tässä, vaan yleisperiaate. Eli saako laki olla epätasa-arvoinen eri ihmisryhmille?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu