Hiljakkoin omistukseeni tuli pieni hakkuuaukean palanen (~2 ha) jolla on uudistamisvelvoite. Kannattaako aukea "siivota" risut keräämällä? Mikään pieni homma tuossa ei ole, sen tiedän. Näin metsänhoidollisesti puhtaana maallikkona vaan tuntuis että nuo risut haittaa uutta kasvua. Miten asia oikeasti on?
Hakkuuaukean risut
neoboy
135752
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kannata pois antaa onhan siitä tutkimustietoa vaikka kuinka paljon ravinteet menevät samantien.Aluskasvillisuus tulee rehoittamaan entistä helpommin kuin oksia ei ole suojaamassa.
" Aluskasvillisuus tulee rehoittamaan entistä helpommin kuin oksia ei ole suojaamassa. "
Kyllä risuista ja neulasista sitä energiaa heinikolle vasta tuleekin. Puuntaimi ei pysty hyödyntämään alkuvaiheessa niitä ravinteita mitä hakkuujätteistä muodostuu. Kyllä heinettyminen on huomattavasti pienempi ongelma taimikoissa joista hakkuutähteet ovat kerätty energiaksi. Ravinteiden palauttaminen tuhkalevityksenä taimikkoon myöhemmässä kasvuvaiheessa on kyllä perusteltu toimenpide.
Paljon paremmin on pysynyt aluskasvillisuus pois vesottuminen heinä jne kuin olen jättänyt risut aukolle vertailukohteena naapurin aukot.
Niinhän ne nykyään kerätään lähes joka aukosta. Taimia mahtuu enemmän, on mukavampi kulkea ja helpompi istuttaa kun rämpiä korvia myöden rääseikössä. Happamista kuusen oksista ole muuta kun haittaa aukolla ja maatuvat vuosikausia jos silloinkaan.
Ei niitä oksia enää kannata kerätä. Tilaat vain kaivurin muokkaamaan alueen ja istutat taimet. Tai kannattaa ehkä kääntyä esim. paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen jos itse ei osaa...
Vai että kaivuri pitää tilata joka ainoalle hakkuualueelle? Kyntää, äestää, laikuttaa, kylvää ja tämän päälle vielä istuttaa.
Nojoo... Lopussa on sitten ehdotus että kysytään neuvoa Metsänhoitoyhdistyksestä tai muulta ammattilaiselta. Tämä oli se viisas osa tuosta viestistä!
Terveiset vaan täältä Etelä-Suomen rannikolta. Vuonna 1995 palstaltamme hakattiin hehtaarin verran yli satavuotiasta kuusikkoa. Moto jätti hakkuutähteet "aumoihin", joista kävin perkaamassa polttopuiksi latvukset, paksuimmat oksat, tumpit. Varmaankin sen parikytä pinomottia mitä meillä talvessa menee ellei peräti parin vuoden polttopuut. Loput jäivät sinne sijoilleen. Maapohjalle ei tehty mitään, annettiin uudistua luontaisesti. Siemenpuitakaan ei jätetty, mutta aukko oli suht pieni ja metsän keskellä.
Nyt siellä on tiheä taimikko tai nuori metsä, keskimäärin kait pari-kolme metriä korkea, kuusta ja mäntyä. Olisi aika lähteä raivaussahan kanssa sitä perkaamaan. Hakkuutähteitä ei enää löydä, ellei osaa niitä etsiä. Myöskään risukasojen eli aumojen paikat eivät erotu, niissä taimikko on ihan yhtä korkeaa ja tiheää kuin muuallakin.
Väittävät että täällä meren rannan läheisyydessä metsän uudistumista ei voi estää. Ei siihen tarvita metsänhoitoyhdistyksiä eikä kaivinkoneita. Se vaan kasvaa!
Ennen muokkauksia, kylvöjä ja istutuksia pitää tietää
- mitkä ovat olosuhteet (maapohja, pienilmasto, ympäriöivän metsän vaikutus esim. siementäjänä jne...)
- mitä halutaan (esim mäntyä kuusen tilalle juurikäävän vuoksi)
- mitkä ovat aiheutettujen kustannusten antamat todelliset hyödyt (luontainen uudistuminen ylivoimainen kustannus/hyöty -vertailussa, jos se toimii!)
- miten toimet vaikuttavat virkistyskäyttöön, maisemaan ja muuhun tuottoon (halutaanko korvasieniä vai puolukoita :-)
- ainakaan täällä päin Suomea oksien kerääminen ei näyttäisi vaikuttavan juurikaan metsän uudistumiseen, mutta saahan niistä polttopuuta, ja toisaalta siivotussa metsässä on mukava liikkua
- Venäjällä hakkuuaukoista kasataan kaikki risut, käykääpä katsomassa kuinka siistiä! En tosin tiedä kannattaako tästä mennä ottamaan opikseen...
Älä nyt missään ihmeessä ala ainakaan käsin niitä risuja sieltä keräämään :D Kuten jo sanottiin, niin kaivuri muokkaamaan metsänpohjan ja taimet maahan.
noinkin pieneltä alueelta vaikka pieniksi kasoiksi sinne tänne ja polta. Tuhka on hyvää lannoketta tuleville puunaluille. Parempi niinkin kuin että olisivat vuosikaudet rumina rytöinä siellä täällä viemässä kasvutilaa taimilta.
Juu, ota vaimo ja lapset mukaan, siinähän nyt ainakin yksi lomaviikko menee kivasti luonnon helmassa puuhastellessa. Samalla voit opettaa lapsillesi vihreitä arvoja. Murrosikäiset ovat innokkainpia oppimaan, samoin kaupungista kotoisin olevat rouvat. Innostuvat kovasti, kun kerrot että jo 40 vuoden kuluttua tästä voidaan saaada pienehkö tili.
Yhdistyksen miehet vaan paikalle.
Polttopuuta,niin siitä vaan.Jokainen päättää palstallaan toimenpiteet.Kaivinkoneella mätästän juuri firman hakkaamaa kaupunkilaisen omistamaa palstaa,sinne on jäänyt kuitua ja jopa tukkia.Vanhankansanmiehenä sanoisin -aika karkeaa jälkeä,but so what,näin menee varmaan yli 90 prossaa suomen metistä.Muutaman kymmenen vuoden päästä siinä on uusi metsä ja uudet katselijat.
Jos oksia ei ole karsittu kasoiksi ja latvoja samoin, ei kannata enää kerätä mitään. Jos ne ovat kasoissa ja aluella on niille ostajaa, niin kannatta myydä. Jos kaikki on levällään, latvoja ja muuta isompää yleensä kannatta kerätä polttopuuksi.
Istutusta varten paras on kääntömätästys, jolloin maasto pysyy tasaisena ja taimi kasvaa kohisten. Jos on siemenpuita ympärillä, luontainen uudistus on tosiaan paras. Maanpinta on kuitenkin rikottava juurtumisen takia. Muutoin tulee lenkoja puita.
Lannoitteeksi ei puuaineksesta ole. Lehdet ja neulaset sisältävät ravinteista pääosan, mutta lienevät jo irronneet maahan.
Käsipelillä kahden hehtaarin siivoaminen on turhan työlästä, vaikka polttaisi kasoissa pakanpäällä.