Nykyajan määritys aikuisesta? Onko se vain heti 18v? Onko se semmoinen joka ei mutise mistään ja paiskii töitä koko ajan?
Minäkin 21v enkä oikeastaan halua mitään joten minulle yritetään keksiä jotain.
Ei ole harrastuksia enkä halua, niitä yritetään keksiä.
En halua mennä minneen "pitämään hauskaa", sitten voidaankin mennä minne vain kokeilemaan.
Ei sillä ole väliä etten ole edes kokeillut kertaakaan, vaan en halua kokeilla mitään kun en vain halua.
Syön vähän niin sitten sekin halutaan muuttaa.
Ei riitä että pakotetaan kouluihin ja töihin, vaan pakotetaan myös elämään tietyllä normaali ihmis tavalla.
Ei saa edes elää omaa elämää vaan ylempi arvoiset määrää senkin miten eletään. Jos eletään erilaisesti tai omituisesti niin merkataan hulluksi ja pakko saada äkkiä muutos.
Mikä tätä nykymaailmaa tosissaan vaivaa?
Minäkin 21v enkä oikeastaan halua mitään joten minulle yritetään keksiä jotain.
Ei ole harrastuksia enkä halua, niitä yritetään keksiä.
En halua mennä minneen "pitämään hauskaa", sitten voidaankin mennä minne vain kokeilemaan.
Ei sillä ole väliä etten ole edes kokeillut kertaakaan, vaan en halua kokeilla mitään kun en vain halua.
Syön vähän niin sitten sekin halutaan muuttaa.
Ei riitä että pakotetaan kouluihin ja töihin, vaan pakotetaan myös elämään tietyllä normaali ihmis tavalla.
Ei saa edes elää omaa elämää vaan ylempi arvoiset määrää senkin miten eletään. Jos eletään erilaisesti tai omituisesti niin merkataan hulluksi ja pakko saada äkkiä muutos.
Mikä tätä nykymaailmaa tosissaan vaivaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla itselläni on 18v. poika, toki sitä varmaan tuntee itsensä aikuiseksi täytettyään 18v., mutta sitä se ei todellakaan ole.
Minusta aikuistuminen on korvien välissä, toiset voi toki olla jo 17v. suht aikuisia.
Mutta onhan aikuisissakin paljon sellaisia ihmisiä jotka eivät käy töissä, minusta työssäkäynti ei ole mittari aikuisuuteen, vaan todella se käytös.
Mä olen tälläinen 20-v tyttö.Tällä hetkellä olen työttömänä.Eipä ole itselläkään harrastuksia missä käydä.Olen itse sen verta ujo ja hiljainen et en oikein missään käy hauskaa pitämässä muiden nuorten tavoin vaan jään ennemmin kotiin ja vietän rauhallisen koti-illan.En ole koskaan tähän päivään mennessä ryypänny/polttanu et raitis ihminen olen.Jokainen on oma yksilönsä et me kaikki eletään omaa elämää.Jo ei toinen hyväksy sinua sellasenaan kuin on niin ei voi mitään.Mä itse hyväksyn sellasenaan kaikki kun on enkä arvostele muita minkään perusteella
Hemmetti minä en halua mitään uutta sinänsä, ja silti vain käsketään hankkimaan lisää kiinnostuksen kohteita.
Enhän minäkään mene kadulle ja sano ihmisille että teidän elämäntyylinne on surkea. Kylhän minä sen ajattelen mutten mene valittamaan niille.
Ja täällä vain psykiatrit ja työkkärit voivottelee että minun elämä on surkeaa.
Ei tästä elämästä puutu muu kuin naisystävä, kaikki muu on ihan suht okei.
Niin mikä mättää? Ei millään mene päähän etten halua sinänsä mitään uutta.