Ekaa järkkäriä olen hankkimassa ja monia merkkejä ja malleja vertaillut. Nämä kamerat vaikuttavat varsin varteenotettavilta : Olympus E-510, Pentax K200D, Canon EOS 450D, Sony A-200. Tarkoitus olisi siis saada toimiva paketti noin tonnilla. Näistä kameroista toivoisin mielipiteitä ja kokemuksia, myös objektiivi suosituksia. Perus kittilasin lisäksi tarvitsisin pidemmän zoomin. Miksi rungon mukana tulevia kittilaseja pidetään yleisesti ottaen huonoina? Jos kuvaa enimmäkseen ulkona/valosalla, onko väliä onko objektiivin valovoima 2.8 vai 3.5-5.6? Haluaisin kuulla käytännön esimerkkejä, mihin hyvää valovoimaa tarvitaan, se kun tuntuu olevan ihan ykkösasia objektiivissa.
minnihiiri
Olympus, Sony, Pentax, Canon
172625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos kuvaa enimmäkseen ulkona kirkkaalla tai valoisalla säällä, valovoimalla ei juurikaan ole väliä.
Hämärämmässäkin jalusta auttaa asiaan. Jos valo vähenee, ja tahtoo esim. liikettä pysäyttää, valovoima on siihen hyvä keino, ellei sitten tahdo herkkyyttä kasvattaa. Parhaiten tämän oppii kantapään kautta ja kokeilemalla.
Niin, ja valovoimaisilla objektiiveilla on helpompi erottaa kohde taustastaan.
Kittiobjektiiveilla on huonompi maine kuin minkä ne ansaitsevat. Ei ne ehkä rakenteeltaan ole ihan sitä ykkösluokkaa, mutta optisesti ihan kelvollisia, jos pari aukkoa himmentää. Kokemusta on Nikonin ja Pentaxin kittiobjektiiveista.
Itse kameroista en osaa juuta tai jaata sanoa. Se mikä omaa silmää ja kättä miellyttää, kannattaa ostaa. :-)
Kitti on hyvä valinta kun aloittaa kuvausharrastuksen alusta. Kun sen hankkii ja opettelee sillä perusasiat niin huomaa minkälaisia optiikoita juuri omaan käyttöön kannattaa hankkia.
Toisille on tärkeää että peruszoomi lähtee vaikkapa vähintää 28-kinovastaavasta (niinkuin mulle) ja toisilla kelpaa vaikka zoomi ei olisikkaan niin laaja kunhan pituutta on riittävästi.
tsekkaa myös Nikon D80
Yllättäen Sonyn paketti (runko SONY DT 18-70/3.5-5.6) on halvempi kuin pelkkä runko. Siihen vielä SONY SAL 75-300/4.5-5.6 ja tällä yhdistelmällä pääsee hyvin kuvaamisen alkuun alle tonnin sijoituksella. Toinen vaihtoehto olisi pelkkä runko ja siihen Sonyn tai Tamronin 18-250 mm (18-200 mm ei ole yhtä laadukas)zoom-optiikka. Tällöin mennään kuitenkin jo yli tuhannen euron. Sonyn objektiivi on myös Tamronin valmistama mutta siinä on kosmetiikkaero ja sen terkennusmekanismi on ilmeisesti myös hivenen nopeampi.
http://www.maitolaituri.tv/product_info.php?products_id=1791
Ei enää pahan hintainen, vissiin huippu tuote? Löytyisikö netistä Suomalaisilta sivuilta kamera testejä lähiajoilta, joissa olisi ainakin osa noista kysyjän edellä mainituista kameroista? Kiinnostaisi itseänikin.
Sen verran vanha malli että testejä ei varmaankaan ole äskettäin tehty. Siitä huolimatta vaikuttaa ihan kelpo kameralta.
Iske kiinni tuohon maitolaiturin tarjoukseen.
Hyvä runko ja tuo mukanatuleva objektiivi on näiden ns.kittiputkien parhaimmistoa.Pesee mennentullen kaikki 18-55 tyyliset sutut.
Hyvä paketti edullisesti.
Nikon vaikuttaa tosi hyvältä myös. Onko suurikin puute, ettei rungossa tai objektiivissa ole kuvanvakainta? Entä mitä pidempää zoomputkea suosittelisitte Nikoniin?
vakain tuntuu olevan tämän ajan muoti-ilmiö.
Itselläni ei ole yhtäkään vakaiobjektiiviä tai -runkoa.
Mutta monet ovat kyllä niitä kehuneet ja voi se aloittelijalle ollakkin hyvä ominaisuus olla.
Itse en koe sellaista kuitenkaan tarvitsevani.
Tämä toki riippuu täysin kuvaajasta itsestään ja milaisia kuvia ja missä olosuhteissa kuvaa.
Jos käyttää paljon pitkiä polttovälejä, niin vakaajasta on luultavasti suurikin hyöty, kun käsien tärinä yms ei häiritse niin paljon.
Itse en kuitenkaan pitäisi vakaajaa/vakaajattomuutta ratkaisevana tekijänä runkoa valitessani. Toki hyvää plussaa se on jos muuten on kaksi tasavahvaa runkoa/lasia joista valitsee.
Enemmän kuitenkin kannattaa varsikin rnkoa miettiessä painottaa rungon käyttölogiikan luonnollisuutta, sopivaa kokoa ja sitä, miten ja missä eri nappulat sijaitsee, kun pikseleitä tai kohinatestejä.
Pinkki-väritys pokkareissa on muoti-ilmiö. Kuvanvakain on ominaisuus josta on todellista hyötyä yhtä lailla aloittelijoille kuin kokeneille kuvaajille. Vai meinaatko että ammattikäyttöön tarkoitetuissa kalliissa objektiiveissa Canonilla ja Nikonilla on kuvanvakain muoti-ilmiön takia.
Runkovakaimen (esim. Sony) etuna on kaikilla objektiiveilla hyödyn saaminen, eikä vakaimesta tarvitse maksaa jokaisen objektiivin kohdalla erikseen.
Kyllä vakaimesta joissain tilanteissa hyötyä on.
Mutta Minnihiiri:Tuohon sinun kameravaliintaasi ei löydy mistään yhtä ja oikeata vastausta , koska sitä ei ole.Voit ostaa rungon jossa on vakain tai sitten rungon jossa sitä ei ole ja etsiä siihen sitten sopivan objektiivin, jossa se on.
Nämä on ikuisia valintakysymyksiä.
Samoin myös se satsaako alussa runkoon vaiko laadukkaaseen objektiiviin.
Asiaan löytyy ratkaisu näin:Mene liikkeisiin kokeilemaan niitä merkkejä/malleja joihin olet etukäteen mieltynyt.Ota niistä sitten se,joka sinusta itsestäsi (älä edes kysy kavereilta,että onko tämä hyvä)tuntuu käsissäsi ja mielikuvissasi parhaalta.Näin saat itsellesi sen parhaimman.Kaikki nykyään myynnissäolevat digijärkkärit on ihan hyviä,kuvaaja on yleensä se "heikoin lenkki".
Yksi mahtavimmista vuodenajoista kolkuttaa ovelle,joten älä viivyttele,jää paljon hienoja kuvia ottamatta!
Kevättä!!
...kun olet valintasi tehnyt, ei kannata kysellä foorumeilta: "Tämmösen ostin, onks se hyvä?"
Tottakai se on hyvä, omalla laillaan;)
Aivan!
Sitten kun on aikansa kuvannut,niin tietää paljon paremmin,mitä ominaisuuksia kalustoltaan haluaa.Voihan myös käydä niinkin,että järkkäri-innostus romahtaa ja palaakin takaisin pokkareihin.Jos taas innostusta riittää,niin valmistajat pitävät huolen,että tulevaisuudessakin valinnanvaraa riittää - ei nämä tähän lopu...
Vakaimen tuoma hyöty paikallaan olevassa kohteessa on samaa luokkaa, kuin valovoimaisen normaalin ja hyvän kuvausasennon. Vakaaja ei pysäytä liikkuvaa kohdetta, kuten valovoimaisempi objektiivi tekee, mutta siitä on apua.
Vakaajaa parempi hankinta on yksi kunnollinen lasi. Yleensä se on joko normaali tai croppi rungossa lyhyt tele, eli kinarin 50mm normaali. Tuota lyhyttä teleä voi käyttää mm. muotokuvalasina.
Jos raha ei ratkaise, niin hyvä aloitus setti on 16mm, 30mm ja 85mm tai sitten 24mm ja 50mm. Ai, tuossa ei ole yhtään zoomia ;-)
Paluu pokkaariin ei nykyään ole kovin helppoa, koska pro- / semipropokkareita ei ole markkinoilla digitaalisina: iso kenno, valovoimainen lasi jne. Sigmalta on tullut ensimmäinen yritys DP1, mutta ei vielä täysin vakuuta.
Esimerkiksi G9 on kelvollinen, mutta kyllä liian pienen kennon ja huonon lasin rajat tulevat vastaan yllättävän nopeasti. Zoomia ja vakaajaa on liiaksikin, mutta valovoima on hukattu suunnittelupöydälle. Tietysti voi ostaa kinofilmipokkarin, hyviä saa nyt edulisesti: Canonin GIII, Minox, Rollei 35 jne.
Odotan Canonilta digitaalista propokkaria: kinokoon kenno ja ykkösellä alkava valovoima. Kiinteä objektiivi jossa millejä 24 ja 35 väliltä. Toinen vaihtoehto lasiksi olisi kenties viisikymppinen tasan ykkösen valovoimalla. Tietotaito heillä tällaisen tekoon on.
On vakain kamerassa ja vielä rahaa hyvään linssiin, siihen paljon kehuttuun "kiinteään" peruskakkulaan. Surkeilla zuumeilla kuvatessa pitkällä polttovälillä, voisi vakaajasta olla hyötyäkin. Tätämi
"Surkeilla zuumeilla kuvatessa pitkällä polttovälillä, voisi vakaajasta olla hyötyäkin."
Senpä takia niitä vakaajia noissa enemmän onkin.