kuinka teidän muiden mommojen käy?
Itse olen 55vuotias ja olen hoidellut
tyttäreni poikaa 1v4kk noin neljä vrk
yhteen menoon. Tunnen olevani todella
väsyneen väsynyt. Olenko "huono" mummona?
Käykö teille kelleen muulle näin?
Väsytte?
Itse olen 55vuotias ja olen hoidellut
tyttäreni poikaa 1v4kk noin neljä vrk
yhteen menoon. Tunnen olevani todella
väsyneen väsynyt. Olenko "huono" mummona?
Käykö teille kelleen muulle näin?
Väsytte?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Minä väsyn myös, jos joudun pitämään kauemmin lastenlapsia. Et ole huono mummo.
lohdullisesta vastauksestasi.
Aivan ihanaa saada todeta "väsyy muutkin mummot".
Olin todella kauhuissani väsymisestäni.
Lapsenlasta kun niin todella rakastan.
Olen menossa huhtikuun alkupuolella viikoksi pikkuisen 1v.1kk. pojanpojan hoitajaksi.
Arvelen pääseväni helpommalla kun hoidan isää 91v.
Ehtoota vaan ;) Nyt pitäisi olla tuolla lounaissuomenpuolella, mutta, ei siitä nyt sitten tullutkaan mitään...
Niin, kyllä sitä väsyy pienten lasten hoitoon. Aika on ajanut ohi, nuorena sitä jaksaa, vaikka kuinka. Tyttäreni puolivuotias tulee viikon päästä vuorokaudeksi hoitooni ja vierastaa jonkin verran.
Työnä hoitotyö menee, mutta kyllä se väsyttää jos pitempään on lastenlapsia hoidossa.
tätä lapsenlasta, eilen olin katsomassa ja aina kun katsoin häntä, suu meni vintturaan ja itku tuli.
Kyllä koski mummun sydämeen.
Olis ihana olla niin tuttu että mummu otettaisiin avosylin vastaan.
mus on jotain lapsen omaista hölmöyttä että lapset on ain tykäny, ja sekös otti mummuu pattiin.
Isompana kun lapset oppi että keneltä saa herkkui keittiös niin pappa tyrkätti syrjään,mummu vaan oli ihmeellinen.
Vuoroin sitä ollaan kukkulan kuninkaita.
on kasvanut vierellä ja on niinku jatke omaan katraaseen.
Sen vuoksi haluaisin kuroa nopeasti kuilua umpeen tähän kaukana Turuus asuvaan pikkuiseen.
mielessään kaulattomiks hirviöiks, mut sitten ko ne tahtoo syliin ja ottaa kaulast pienil käsillään, ja painaa pehmiän poskes naamaan kiini, ne on aika kivoi.
mää halusin pyrkiä tän turkulaisen kans, toinen poika on usein mummun selän takana nukkunu, nyt on ikä vähän vierottanu ja mummun luonakin halutaan nukkua omassa huoneessa.
on ainoita jotka mä hyväksyn varauksetta.
Kissa tossa sohvan käsinojalla nyökyttelee mun kirjotuksil,tosi on ,tuntuu ilme sanovan.
eläimiä. Asun niin ylhäällä kerrostalossa etten halua kiusata kissoja, jotka on kuitenkin lähinnä mun sydäntä.
Lapsistani on kohta toinenkin aikuinen, ja meidän lasten ainoa mummo asuu Suomessa. Me asumme naapurimaassa. Minulla on tietysti ollut onnea, että on ollut mies mukana hoitamassa. Kaikilla ei sitä ole.
Täytyy kai tässä tuntea itsensä marttyyriksi, kun on hoitanut lapsensa itse ilman isovanhempia. Yhteiskunnan palveluja olemme vain saaneet: päiväkoti.
Olisihan se ollut hienoa kuitenkin, että lapsemme olisivat saaneet enemmän kontaktia sukulaisiimme, mutta sukulaisista olisi voinut olla harmiakin. Olisivat sekaantuneet liikaa asioihimme.
Lapsenlapsesi tulee varmasti muistamaan sinua hyvällä. Siitä tulet saamaan kiitoksesi.
lapsenlapseltani saan todellakin toisinaan
uskomattoman kauniin hymyn, se kestää vain hetken.
Mutta kertoo paljon:-)!
pystyneet hoitamaan 11 lasta kuin äitini meitä hoiti ja siinä samalla navetassa karjan.
Silloin piti käsin lypsää 8 lehmää ja ruokkia 20 lammasta ja muu karja ja vielä kun käsin piti pyykit pestä kun ei kylässä ollut sähköjä.
Tämä oli vielä meidän kylällä totta joka talossa vielä 60 luvulla.
olivat hieman nuorempia, ne äidit :)
laitoit asiat oikeisiin raameihin,olen huomannut et jaksaa paljon kun kuormaa lisätää hiljakseen.
45-55 ikäisiä mutta työtä stakertaa enemmän kuin nykynaisilla.
niin siellä eräs perhe jossa 20 lasta, emäntä syntynyt v,47 ja heillä suuri karja navetassa jonka emäntä miltei yksin hoiti kun isäntä oli metsäkone urakoitsija ja kävi kotonaan vain viikonlopulla kun työmaat oli ympäri suomea.
Tämä perhe on lestadiolaisia niin siksipä laopsia noin paljon.
Ajatelkaapa miten vaimo hoiti perheen ja karjan kun melkein jatkuvasti oli raskaana.
Kyllä sitä työtä oli hyvin paljon silloin, kun äitimme olivat työiässä. Työ oli suurimmaksi osaksi kotona tehtävää ja piikomista talollisilla, toki ilman koneita ja muita apuvälineitä. Tosin, moni 55 vuotias oli jo vanha ja kivulias. Lapset olivat kotiaskareissa heti siitä saakka, kun kynnelle kykenivät, minä myös esikoisena ajallani ja vastuuta lykättiin jo alle kouluikäisenä. Monet varmasti muistavat tämän omasta lapsuudestaan.
Tämä aika mitä nyt elämme, on myös omalla tavallaan raskasta ja sen me olemme itse kukin kokeneet tykönämme. Tässä ajassa raha sanelee toimeentulon, ei ole juurikaan enää omavaraisuutta "tavallisella ihmisellä".
Jotenkin en ole kanssasi samaa mieltä tuosta työmäärästä, itselläni, kun tuppaa päivä päättymään liian aikaseen? Vai olisiko tahti hidastunut. Aika ja tavat ja työt ovat muuttuneet, eli jokaisella ajalla on omat raskautensa ja myös mukavuutensa.
Vanhemmat lapset osallistuvat kodin töihin jo pienestä lähtien. Tätä saan seurata hyvin läheltä... Mutta, yksi merkittävä seikka heidän elämässään on, siellä kunnioitetaan äidin tekemää työtä ja lapset oppivat varhain työn käsityksen.
kunnallinen perhepäivähoitaja ,hän hoitaa neljää lasta päivittäin josta vanhin 4v, ja kaksi 1,5v ja yksi 2v,on eri asia hoitaa työkseen vieraita lapsia kuin omia tai lastenlapsia, on meinaan vaatimukset toistáluokkaa.
Laiskahan se työtään valittaa.
isossa perheessä valjastettiin lapset hoitamaan toinen toistaan, - mutta silti niissä oloissa ne pyykinpesutki, - en mie ymmärrä miten naiset jaksoivat sitä rulettia.
Lapsenteko koneita he paremminkin olivat, ovat...
Tiedän hyvin mistä puhut. Vuosia tein perhepäivähoitajan työtä, kunnes innostuin opiskelemaan ja pätevöitymään, jotta pääsin kotoa pois muualle työhön.
Perhepäivähoitajan työ ei pääty siihen, kun lapset lähtevät koteihinsa, vaan siitä alkaa sitten seuraavan päivän suunnitteleminen kaikkinensa ja aamulla neljän-viidenaikaan ylös siivoamaan jos ei saanut tai jaksanut ehtoolla siivota.
Tunnen oikein hyvin työn "ilot ja surut".
iheen venyvä, - jostain niitä voimia vaan saa.
jo 58v, eikä valita työn raskaudesta.
Siitä ei valita. Perhepäivähoitajan työ on vaativaa ja paljon sisältävää työtä. Jos asutte omakotitalossa ja olet vaimosi tukena, on olosuhteet ihanteelliset. Eikä sitä nyt työstään täällä tainnut kukaan valittaa vaan lastenlasten hoidon väymyskestä päivätyönsä lisäksi. Toki jokainen mummo tykkää pienistään, kysymys olikin alottajalla, että väsyykö kukaan ja tottahan sitä väsyy jo täs iäs :) minä myös.
hoida vaan polkupyörällä ajaa 7km päähän kesät talvet vieraisiin perheisiin hoitamaan, jos on liukas keli niin sitten hän kulkee kävellen kun ei bussit siihen suuntaan mene.
...aloitti lasten teon vasta siinä viidenkymmenen hujakoilla ja teki taatusti kaiken itse? Sinun ei tarvinnut evääsi heilauttaa?
Jos sinä suhtauduit äitiisikin samalla tavalla kuin aloittajaan, ei ole ihme, ettei hän viitsinyt sinulle selittää työnsä raskautta eikä väsymystään. Mahdatko peräti olla perheen kuopus, jos et itse joutunut töihin? Nimittäin vanhempana lapsena olisit todennäköisesti joutunut hoitamaan nuorempiasi ja tekemään yhtä ja toista muutakin.
Muistuu mieleeni tarinat äitini vanhemmista: mummoni oli jäänyt 39-vuotiaana leskeksi ja kuuden (iältään 2-14-vuotiaan) lapsen yksinhuoltajaksi. Arvaa huviksesi, miksi äitini vanhin sisar ei mennyt koskaan naimisiin.
Kyllä minäkin muistan lapsuudestani isoja perheitä - meillä nyt oli vain kolme lasta, mutta äiti hoiti meidän ja karjan lisäksi isäni vanhemmat. Ja sittenkin hän ymmärsi parhaiten väsymykseni, kun oma esikoiseni valvotti. Hänkin nimittäin oli välillä ollut väsynyt.
Päivähoitajan työtä helpottaa ammatillinen asenne. Isovanhemmille se ei ole samalla tavalla työtä, vaan siitä tulee helposti stressiä, kun asian ottaa "henkilökohtaisemmin" kuin työkseen tekevä.
Vai suhtautuuko vaimosi lapsenlapsiinne täsmälleen samalla lailla kuin hoitolapsiinsa? Siinä tapauksessa onnittelen - hän olisi ensimmäinen tapaamani mummo, joka siihen pystyy.
jos mummo vain pirstyisi kaiken tuon jälkeen, epäilisin kaksisuuntaista mielenhäiriötä, vaikka en mikään mummo olekaan.
laiska töitään luettelee.
Tämä mummo on nyt ihan puhki, joten hyvää yötä ja mukavaa pääsiäisen aikaa mummoille ja vaareille toivottelee väsähtänyt mummo :)
ja Oikein Hyvää Pääsiäistä, siis sen alusaikaa vielä. :)
Toivoopi yhtä väsähtänyt mummo..
se nyt on, jos tällä iällä väsyy pienten lasten hoitoon pidemmän päälle. Pitäisi se nuortenkin ymmärtää, etteivät ainakaan liikaa hyväksikäyttäisi omia vanhempiaan.
lapsenlapset on ihania pieninäannoksina niitä rakastaa yli kaiken mutta ne nuoret ei ymmärrä että ei me mummot jakseta enään 2 päivää juosta lastenlastenperään ja kaikkia oikkuja toteutaa ei me jakseta enään mennä leikkipuistossa laskemassa mäkeä eikä hakea kaupasta kaikkea herkkua ja leluja monta kertaa päivässä vähillärahoilla:(
Miksi luulet naisen saavan vaihdevuodet viidenkympin hujakoilla?
Olisiko Luoja ajatellut juuri sitä, että kaikkea ei tarvitse enää jaksaa - jos sinun olisi tarkoitus jaksaa aina vain, toki voisit saada itsekin lapsia.
Me teimme jo ennen lasten syntymää periaatepäätöksen, että hoidamme lapsemme itse emmekä jätä heitä päiväkausiksi mummoille juuri siksi, että mummot ovat jo oman osansa tehneet kasvattaessaan meidät, joten emme velvoita heitä enää hoitamaan meidän lapsiamme. Siis on eri asia, jos käy kylässä tai hoitaa tilapäisesti, mutta ei ole tarkoitus, että hoitaisi lapsia päiväkausia yhtä soittoa.
Kyllä minä sen ymmärrän, jos esim vanhemman yllättäen sairastuessa isovanhempi ottaa lapsenlapset hoitoonsa, mutta se onkin vähän eri asia. Jaa että toinen vanhempi? Ei hänkään ole kaikille itsestään selvä vaihtoehto...
otan pienimmäisen tänne, että vanhemmat saavat tehdä remonttihommia rauhassa.
Ja voin vakuuttaa että olen ainakin yhtä väsynyt illalla kuin olisin hoitanut normaalin päivätyöni.
Niinkuin tuossa edellä Eila sanoi, luonto on hoitanut, tässäkin asiassa, tehtävänsä oikein.
Lyhytaikaiset lomitukset ovat kyllä piristäviä :)
ei kunnostaan huolehdi, ei ulkoile tarpeeksi eikä muutenkaan kuntoaan hoida,, jos vain istuu päivät sisällä ja syö ja itseään lihottaa niin ei pian mitään jaksa.
Laiskat ne töitään luettelee kyllä se niin on.
ärsyttäjä jotenka miksi edes vaivaudut yrittämään?
kilpailla, minä jätän hänen kommentit omaan arvoonsa niin kuin useimpien teidän valittajienkin.
...mummojen pitäisikään enää jaksaa päiväkausia lastenlasten kanssa?
Jos joku sitä itse haluaa, niin kyllä se minulle käy. Ei se saa kuitenkaan olla velvollisuus.
Mikä hitto siinä on, että pitäisi hoitaa kuntoaan sen takia, että jaksaisi hoitaa asioita, jotka oikeasti kuuluisivat lasten vanhemmille?
Sairastapaukset ja vastaavat yllätykset ymmärrän, mutta sitä ihmettelen, miksi niin sinä kuin muutamat muutkin tuntuvat pitävän itsestään selvänä, että tottakai isovanhempien _kuuluu_ jaksaa ottaa päävastuu lastenlapsistaan. Sellaista nimittäin luin rivien välistä sinunkin viestistäsi.
Toistan kysymykseni: miksi ihmeessä naiset lakkaavat saamasta lapsia viidenkympin hujakoilla, jos lasten aiheuttama väsymys on pelkkää laiskuutta?
tuollaiset saavat vauhtia liikaa, jos kokopäiväisesti hoidat.
yksinolleessa rauhoittuu aina joskus, eri lailla,
olisi hyvä tarkistaa verenpaine yms.
joka vuosi saa sykäreitä ja aivoverenvuotoja 45-60 joita tunnen runsaasti.
varsinkin jos tupakoit.
et ole huono,
tuo hoito ei kuulukaan sinulle mitenkään,
eikä se ole edes lapsen kannalta ihannoitavaa.
Miksi ihmeessä suostut noin monta päivää putkeen hoitamaan? Itse olen 35 ja mulla on kaksi lasta. Mummot hoitaa tarvittaessa , yleensä päiväseltään. Olen työpaikalla kuullut kun useat yli 50 v isovanhemmat hoitaa lasten lapsia, ja sitten vähän valitetaan kun ei jakseta. Täytyy sanoo napakasti , että hoidan mielelläni mutta en montaa päivää putkeen. Saavat pienten lasten vanhemmat katsoa menonsa sen mukaan, että on pieniä lapsia. Kyllä kait sitä jotkut pienten lasten vanhemmat on mielissään kun saa lapset mummolaan ja saa ite tehä mitä haluaa. Mut oikeenhan sellainen tyyli ei ole. Niin ja muuten et takuulla ole huono mummo!!!
jälkikasvusi elämästä,vaan vieläkin heitä hyyssäät.
Itselläni on monta lapsen lasta enkä päivääkään ole ollut piikomassa enkä siihen ala.
Se on jokaisen perheen itse huolehdittava miten järjestää lapsen hoidon, ei se ole isovanhempien tehtävä olla piikana.
lapsesi käyttävät sinua halpana orjana.
Et sinä ole lastentarhan hoitaja.
Keksi jokapäivälle joku meno, ja illoille myös.
Ja pahoittele lempeästi, suora kielto saa aikaiseksi vain kiukuttelua puhelimessa.
Minä olin kyllä aivan loppu, kun puoliso sairasti ja hänen hoitamisessaan olisi ollut jo ihan tarpeeksi, mutta nuorilla tuntui olevan jatkuvasti menoa ja toivat vauvan hoitoon. Vauva oli tosin hyvin kiltti, mutta sitä on jotenkin aina varuillaan, kun on niin pienestä kyse. Siihen aikaan vielä ramppasi sukulaisia yhtenään, pari kolme yötä kerrallaan ja yksistä kun pääsi eroon niin jo toiset olivat tulossa.
Vauva on kasvanut ja on tullut toinenkin. Tämä ensimmäinen sanoo minua äidiksi. On sovittu, että äiti sanan käyttö on sallittua vain silloin, kun oma äiti ei ole paikalla, ettei hän loukkaannu. Lapsi jo hyvin ymmärtää etten ole hänen äitinsä, mutta haluaa tehdä niin.
On varmaa, että ikä tekee tehtävänsa, ei jaksa. Mitä tulee oman äitini aikaan, niin kyllä hänellä oli varmaan työtä, kun oli maalaistalossa emantänä, mutta ei se lasten hoito ollut semmoita kuin nyt. Ei meitä kukaan vahtinut, ihme, että on selvitty hengissä. Yleensäkin taloudenhoito oli kovin toisenlaista kuin nyt, ei niitä voi verrata.
Olet HYVÄ Mummo! Olen 56v ja väsyin aluksi todella kovaa, mut nyt puolivuotta, melkein päivittäin ja jopa 8h kerrallaan hoidettuani 10kk ja 4v poikia alkaa voimat palautua ja tunnen itseni taas nuoreksi. Ollaanhan me paljon tarkempia hoitajia kun silloin nuorena ja kaikki käy siksi hitaammin. Näin leskeksi jääneenä mieli piristyy pienokaisista kun samalla näkee elämän jatkuvan.