Kansakoulun kouluruoka

Meillä oli kotona lehmiä, ja maitopullo annettiin kouluun mukaan. Lämpimässä luokassa seisoneena se maito maistui pahalle. Vesikin olisi ollut parempaa ruuan kanssa.

Mutta kun silloin kaikkien oli juotava ruuan kanssa maaaaiiiitooooaaaaaa....

Siskoni ei eläessään ole juonut maitoa ja hän on terveempi kuin minä.

pullossa kirjoitti:

Meillä oli kotona lehmiä, ja maitopullo annettiin kouluun mukaan. Lämpimässä luokassa seisoneena se maito maistui pahalle. Vesikin olisi ollut parempaa ruuan kanssa.

Mutta kun silloin kaikkien oli juotava ruuan kanssa maaaaiiiitooooaaaaaa....

Siskoni ei eläessään ole juonut maitoa ja hän on terveempi kuin minä.

Lue lisää

maitoa mainostettiin terveellisenä juomana ja läskiä piti syödä että jaksaa premmin.

muistanet kuinka kirjoitti:

maitoa mainostettiin terveellisenä juomana ja läskiä piti syödä että jaksaa premmin.

pieneen sieluun jäi kun kaurapuuron päälle kaarettiin kermaista maitoa ja ruisleivän päällä oli sentin läskin viipale.
Sitä syötiin tai syötiin ja itkettiin sen ajan manipulointia.

k/k kirjoitti:

pieneen sieluun jäi kun kaurapuuron päälle kaarettiin kermaista maitoa ja ruisleivän päällä oli sentin läskin viipale.
Sitä syötiin tai syötiin ja itkettiin sen ajan manipulointia.

Lue lisää

ruokana oli hernekeittoa, siinä oli karvaisia läskinpaloja joita opettajalta salaa nosteltiin karvoista sieltä keitosta ja pistettiin taskkun ja sitten ulkona hetettiin jonnekkin puunjuurelle.
Kerrankin hernekeitosta löytyi sian hammas, voi että oli vaikeaa syödä sitä hernekeittoa mutta menihän se kun oli pakko syödä.

kun kolu kirjoitti:

ruokana oli hernekeittoa, siinä oli karvaisia läskinpaloja joita opettajalta salaa nosteltiin karvoista sieltä keitosta ja pistettiin taskkun ja sitten ulkona hetettiin jonnekkin puunjuurelle.
Kerrankin hernekeitosta löytyi sian hammas, voi että oli vaikeaa syödä sitä hernekeittoa mutta menihän se kun oli pakko syödä.

Lue lisää

sattuipa sopivasti näin pääsiäisenä!

Äitini nuorempi sisar(siis tätini,kuollut kylläkin jo)oli inhonnut mämmiä yli kaiken!
Koulussa ruokatunnilla hän oli piilottanut mämmin kengänvarteen.Ja arvatenkin kotona oli ollut kauhea mekkala senjälkeen.
Itse inhosin tillilihaa eniten,taisi olla harvoin siihen aikaan,eikä ruokien kans saanut ranttuilla.
Piti syödä mitä eteen tuotiin ja kelpas kyllä.Enimmäkseen.

naurattaa kirjoitti:

sattuipa sopivasti näin pääsiäisenä!

Äitini nuorempi sisar(siis tätini,kuollut kylläkin jo)oli inhonnut mämmiä yli kaiken!
Koulussa ruokatunnilla hän oli piilottanut mämmin kengänvarteen.Ja arvatenkin kotona oli ollut kauhea mekkala senjälkeen.
Itse inhosin tillilihaa eniten,taisi olla harvoin siihen aikaan,eikä ruokien kans saanut ranttuilla.
Piti syödä mitä eteen tuotiin ja kelpas kyllä.Enimmäkseen.

Lue lisää

Kun keväällä siivottiin pulpetteja, oli yksi poika kerännyt pippurit koko vuoden lihasopista pulpettiinsa.

Sen ajan tavan mukaan, opettaja käski kaikkien tulla katsomaan mokomaa, että saatiin nauraa. Minun käsityöni sama opettaja nosti korkealle, että "katsokaa, kun NN on hidas".

kun kolu kirjoitti:

ruokana oli hernekeittoa, siinä oli karvaisia läskinpaloja joita opettajalta salaa nosteltiin karvoista sieltä keitosta ja pistettiin taskkun ja sitten ulkona hetettiin jonnekkin puunjuurelle.
Kerrankin hernekeitosta löytyi sian hammas, voi että oli vaikeaa syödä sitä hernekeittoa mutta menihän se kun oli pakko syödä.

Lue lisää

keittäjän hammas?
Mä olisin käynyt tutkimassa asian.

naurattaa kirjoitti:

sattuipa sopivasti näin pääsiäisenä!

Äitini nuorempi sisar(siis tätini,kuollut kylläkin jo)oli inhonnut mämmiä yli kaiken!
Koulussa ruokatunnilla hän oli piilottanut mämmin kengänvarteen.Ja arvatenkin kotona oli ollut kauhea mekkala senjälkeen.
Itse inhosin tillilihaa eniten,taisi olla harvoin siihen aikaan,eikä ruokien kans saanut ranttuilla.
Piti syödä mitä eteen tuotiin ja kelpas kyllä.Enimmäkseen.

Lue lisää

Meillä kouluus oli hyvä kokki, sellaanen nuori nainen ja laittoo tenaville hyvää ruokaa. Kuitenkin pitää täs kertoa yks tapaus joka on jääny mun mielehen.
Silloon päivänä oli kouluus hernesvelliä (hernekeittoa) ja siitä mun koriin likeltä oli sitten sellaanen Markku poika mua pari vuotta nuorempi ja hän oli allerginen herneille. Tai sitä silloon allergioosta puhuttu, tierettiinkökään koko sanaa. Hän kuitenkin sanoo opettajalle jotta hän ei voi syörä hernesvelliä ku siitä tuloo niin pahaolo hänelle.
Se opettaja sellaanen nuorenpuoleenen mies otti sitä tenavaa niskahan kiinni ja sanoo notta: "ny syöt, tai hän syöttää"
No syötävähän se oli pienen pojan se annos.
Sen Markun alakas silimät turvota ja muutoonkin sen naama tuli aivan tulipunaaseksi ja henkiä ahariisti. Kyllä tuli opettajalle hätä kätehen. Se Markku laittoo sormet kurkkuhun ja oksensi sen ruuan pois vattastaan ja joi kovasti vettä tilalle. Sen jäläkehen sen pienen pojan puheet otettihin täyreestä toresta.
Ittelläni ei haitannu mitä söin, ei meirään kouluus kenelläkään ollu sianläskiä eväänä, en ainakaan muista sellaasta. Voileivät ja maitopullo oli repuus ja juustoa äiti telläs useenki evähien joukkohon.
Sellaasia kovasti yksinkertaasia ne kouluruuat oli siihen aikahan, niinkuun ne oli kotonaki, sellaasta tavallista kotiruokaa syötihin, liikuttihin ja kulutettihin paljon.
Syksyysin piti vierä jokaasen oppilahan puolukoota koulun keittolahan, en ny justihin muista enää määriä, muisteleesin notta alakoululaaset toi litran henkiä päälle ja isoommat kolome.
Se oli kans touhua ku se samaanen opettaja komensi yläkoulun puolelta isoommat tytööt aina lauantaasin siivoamahan omaa asuntoaan, sen koulupäivän jäläkehen. Tytöt puisteli sille matoot lakaasivat lattiat ja pesivät ne. Sitten ku ne työt oli tehty saivat vasta lähtiä kotiinsa kävelemähän.
Ei sitä kukaan ihimeenä kuitenkaan pitäny, eikä ne tytötkään sitä sen erityysemmin pahonu.
Eikä ne velevollisuuret loppunu siihenkään, jos kouluus oli seuraavana päivänä perunaruokaa niin tytöt komennettihin koulupäivän päätteeksi keittäjän kaveriksi kuorimahan perunoota huomiseksi.
Sellaasilla tylsän puoleesilla puukoolla ne sitten kuoria örmii niistä potuusta kuorta rullalle. Puutyöluokasta tuotihin puukoot, sellaasia tuhanen huonoterääsiä jokka ei pysyny terävinä, ei yhtään. Sellaasia sota-ajan jäläkeesiä käniä. Varmahan halavalla saanehet jostaa kunta ostaa niitä.
Mä uskon jotta niis oli aivan karkaasemattomat peltiteräät. Turvallisiahan ne kyllä oli tenavaan kourahan, niillä ei haavaa saanu sormehen vaikka kuinka nihiraasi tulisesti potun selekähän ja jos ote pääsi lipsatamahan.
Me pojat päästihin palijonki helepomalla ku likaat. Silloon aateltihin notta noon likkaan hommia ja niinkuun olivatkin.
Puita ne ajatti sellaasella suurella kelekalla talavisin sieltä kouluun kliiveriistä pannuhuoneesehen. Yks tai kaks poikaa siinä oli "pyöriäpää hevoosina vetämäs ereestä ja kuormamiehet työnsi takaa. Kova huuto ja roikastus siinä pakkasilimaas vaan kuulu ku verätettihin. Yks sellaanen vantteranpuoleenen poika, Pauli oli riski vetämähän ja se päästi kovan kirouksen aina ku lähärettihin ja nojaas sen vetojukoon tiukoolle.
En mä tierä ollenkaan onko se sitten ketään huonompaan päin vieny ja opittihin siinä työntekoa.
Ei se tenava siitä mene pilalle vaikka jotaan vastuuta ja hommaa sille laitetahanki.
Vois olla sellaanen komento hyväksi tämänkin päivän koululaasille.
terv. paljon halakoja vetäny seppä ja nukkuva kultaanen Tiitu-kani täältä pääsiääsen aluuselta pohojanmaalta.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Meillä kouluus oli hyvä kokki, sellaanen nuori nainen ja laittoo tenaville hyvää ruokaa. Kuitenkin pitää täs kertoa yks tapaus joka on jääny mun mielehen.
Silloon päivänä oli kouluus hernesvelliä (hernekeittoa) ja siitä mun koriin likeltä oli sitten sellaanen Markku poika mua pari vuotta nuorempi ja hän oli allerginen herneille. Tai sitä silloon allergioosta puhuttu, tierettiinkökään koko sanaa. Hän kuitenkin sanoo opettajalle jotta hän ei voi syörä hernesvelliä ku siitä tuloo niin pahaolo hänelle.
Se opettaja sellaanen nuorenpuoleenen mies otti sitä tenavaa niskahan kiinni ja sanoo notta: "ny syöt, tai hän syöttää"
No syötävähän se oli pienen pojan se annos.
Sen Markun alakas silimät turvota ja muutoonkin sen naama tuli aivan tulipunaaseksi ja henkiä ahariisti. Kyllä tuli opettajalle hätä kätehen. Se Markku laittoo sormet kurkkuhun ja oksensi sen ruuan pois vattastaan ja joi kovasti vettä tilalle. Sen jäläkehen sen pienen pojan puheet otettihin täyreestä toresta.
Ittelläni ei haitannu mitä söin, ei meirään kouluus kenelläkään ollu sianläskiä eväänä, en ainakaan muista sellaasta. Voileivät ja maitopullo oli repuus ja juustoa äiti telläs useenki evähien joukkohon.
Sellaasia kovasti yksinkertaasia ne kouluruuat oli siihen aikahan, niinkuun ne oli kotonaki, sellaasta tavallista kotiruokaa syötihin, liikuttihin ja kulutettihin paljon.
Syksyysin piti vierä jokaasen oppilahan puolukoota koulun keittolahan, en ny justihin muista enää määriä, muisteleesin notta alakoululaaset toi litran henkiä päälle ja isoommat kolome.
Se oli kans touhua ku se samaanen opettaja komensi yläkoulun puolelta isoommat tytööt aina lauantaasin siivoamahan omaa asuntoaan, sen koulupäivän jäläkehen. Tytöt puisteli sille matoot lakaasivat lattiat ja pesivät ne. Sitten ku ne työt oli tehty saivat vasta lähtiä kotiinsa kävelemähän.
Ei sitä kukaan ihimeenä kuitenkaan pitäny, eikä ne tytötkään sitä sen erityysemmin pahonu.
Eikä ne velevollisuuret loppunu siihenkään, jos kouluus oli seuraavana päivänä perunaruokaa niin tytöt komennettihin koulupäivän päätteeksi keittäjän kaveriksi kuorimahan perunoota huomiseksi.
Sellaasilla tylsän puoleesilla puukoolla ne sitten kuoria örmii niistä potuusta kuorta rullalle. Puutyöluokasta tuotihin puukoot, sellaasia tuhanen huonoterääsiä jokka ei pysyny terävinä, ei yhtään. Sellaasia sota-ajan jäläkeesiä käniä. Varmahan halavalla saanehet jostaa kunta ostaa niitä.
Mä uskon jotta niis oli aivan karkaasemattomat peltiteräät. Turvallisiahan ne kyllä oli tenavaan kourahan, niillä ei haavaa saanu sormehen vaikka kuinka nihiraasi tulisesti potun selekähän ja jos ote pääsi lipsatamahan.
Me pojat päästihin palijonki helepomalla ku likaat. Silloon aateltihin notta noon likkaan hommia ja niinkuun olivatkin.
Puita ne ajatti sellaasella suurella kelekalla talavisin sieltä kouluun kliiveriistä pannuhuoneesehen. Yks tai kaks poikaa siinä oli "pyöriäpää hevoosina vetämäs ereestä ja kuormamiehet työnsi takaa. Kova huuto ja roikastus siinä pakkasilimaas vaan kuulu ku verätettihin. Yks sellaanen vantteranpuoleenen poika, Pauli oli riski vetämähän ja se päästi kovan kirouksen aina ku lähärettihin ja nojaas sen vetojukoon tiukoolle.
En mä tierä ollenkaan onko se sitten ketään huonompaan päin vieny ja opittihin siinä työntekoa.
Ei se tenava siitä mene pilalle vaikka jotaan vastuuta ja hommaa sille laitetahanki.
Vois olla sellaanen komento hyväksi tämänkin päivän koululaasille.
terv. paljon halakoja vetäny seppä ja nukkuva kultaanen Tiitu-kani täältä pääsiääsen aluuselta pohojanmaalta.

Lue lisää

samanlaiset muisteluukset ko mullakin.
Koulussa oli aina hyvää ruokaa, niinku kotonakin.

Anskuliini kirjoitti:

samanlaiset muisteluukset ko mullakin.
Koulussa oli aina hyvää ruokaa, niinku kotonakin.

ja smanlaista se kouluruoka taisi olla joka puolella Suomea. herkkuruokina muistan makkarakeiton ja makaroonivellin...se makaroonivelli ei tainnut olla oikein ravitsevaa ruokaa, mutta nälkä lähti. Samanlaisia ruokia oli kotonakin, ei siinä mitään suuria eroja ollut; tavallista yksinkertaista kotiruokaa, ei mitään laitosruokia tai eineksiä. Selvisimme hengissä, useimmat.

Paloma.se.co kirjoitti:

ja smanlaista se kouluruoka taisi olla joka puolella Suomea. herkkuruokina muistan makkarakeiton ja makaroonivellin...se makaroonivelli ei tainnut olla oikein ravitsevaa ruokaa, mutta nälkä lähti. Samanlaisia ruokia oli kotonakin, ei siinä mitään suuria eroja ollut; tavallista yksinkertaista kotiruokaa, ei mitään laitosruokia tai eineksiä. Selvisimme hengissä, useimmat.

Lue lisää

Iltaa Sinulle Paloma!!
No oot Sä hengiis vielä ku ei kuulu tytöstä ei mitään viikko tolokulla. Joo eihän ne vellit näläkää kauaa pitäny mutta silloon ku söi niin tuli siitä vatta täytehen ja mumma tapasi sanoa notta: "ku puuroa syö ja leivällä riivaa, niin ei polovet tutise"
Mä lähäreen ny nukkumahan Hyvää yötä Sinulle, teillähän on kello siellä tuntia jälijees suomenaikaa. Sä voit vielä pikkuusen aikaa valavoakki. Mua väsyttää ku nousin niin varahin aamulla. Tiitu kulta on nukkunu jo sen pari tuntia yöunta. Kirijoota Paloma usiammin me kaivatahan Sua. Hei ny!!!
terv. haukootteleva seppä ja nukkuva Tiitu kulta.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Iltaa Sinulle Paloma!!
No oot Sä hengiis vielä ku ei kuulu tytöstä ei mitään viikko tolokulla. Joo eihän ne vellit näläkää kauaa pitäny mutta silloon ku söi niin tuli siitä vatta täytehen ja mumma tapasi sanoa notta: "ku puuroa syö ja leivällä riivaa, niin ei polovet tutise"
Mä lähäreen ny nukkumahan Hyvää yötä Sinulle, teillähän on kello siellä tuntia jälijees suomenaikaa. Sä voit vielä pikkuusen aikaa valavoakki. Mua väsyttää ku nousin niin varahin aamulla. Tiitu kulta on nukkunu jo sen pari tuntia yöunta. Kirijoota Paloma usiammin me kaivatahan Sua. Hei ny!!!
terv. haukootteleva seppä ja nukkuva Tiitu kulta.

Lue lisää

seppä ja Tiitu, jatketaan vaikka huomenna:)

Paska perse homo kyrpä

Anonyymi kirjoitti:

Paska perse homo kyrpä

Jestas sentään, että ihmisellä voi olla syvälliset mietteet. - Nm. Ällistyttävää

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Meillä kouluus oli hyvä kokki, sellaanen nuori nainen ja laittoo tenaville hyvää ruokaa. Kuitenkin pitää täs kertoa yks tapaus joka on jääny mun mielehen.
Silloon päivänä oli kouluus hernesvelliä (hernekeittoa) ja siitä mun koriin likeltä oli sitten sellaanen Markku poika mua pari vuotta nuorempi ja hän oli allerginen herneille. Tai sitä silloon allergioosta puhuttu, tierettiinkökään koko sanaa. Hän kuitenkin sanoo opettajalle jotta hän ei voi syörä hernesvelliä ku siitä tuloo niin pahaolo hänelle.
Se opettaja sellaanen nuorenpuoleenen mies otti sitä tenavaa niskahan kiinni ja sanoo notta: "ny syöt, tai hän syöttää"
No syötävähän se oli pienen pojan se annos.
Sen Markun alakas silimät turvota ja muutoonkin sen naama tuli aivan tulipunaaseksi ja henkiä ahariisti. Kyllä tuli opettajalle hätä kätehen. Se Markku laittoo sormet kurkkuhun ja oksensi sen ruuan pois vattastaan ja joi kovasti vettä tilalle. Sen jäläkehen sen pienen pojan puheet otettihin täyreestä toresta.
Ittelläni ei haitannu mitä söin, ei meirään kouluus kenelläkään ollu sianläskiä eväänä, en ainakaan muista sellaasta. Voileivät ja maitopullo oli repuus ja juustoa äiti telläs useenki evähien joukkohon.
Sellaasia kovasti yksinkertaasia ne kouluruuat oli siihen aikahan, niinkuun ne oli kotonaki, sellaasta tavallista kotiruokaa syötihin, liikuttihin ja kulutettihin paljon.
Syksyysin piti vierä jokaasen oppilahan puolukoota koulun keittolahan, en ny justihin muista enää määriä, muisteleesin notta alakoululaaset toi litran henkiä päälle ja isoommat kolome.
Se oli kans touhua ku se samaanen opettaja komensi yläkoulun puolelta isoommat tytööt aina lauantaasin siivoamahan omaa asuntoaan, sen koulupäivän jäläkehen. Tytöt puisteli sille matoot lakaasivat lattiat ja pesivät ne. Sitten ku ne työt oli tehty saivat vasta lähtiä kotiinsa kävelemähän.
Ei sitä kukaan ihimeenä kuitenkaan pitäny, eikä ne tytötkään sitä sen erityysemmin pahonu.
Eikä ne velevollisuuret loppunu siihenkään, jos kouluus oli seuraavana päivänä perunaruokaa niin tytöt komennettihin koulupäivän päätteeksi keittäjän kaveriksi kuorimahan perunoota huomiseksi.
Sellaasilla tylsän puoleesilla puukoolla ne sitten kuoria örmii niistä potuusta kuorta rullalle. Puutyöluokasta tuotihin puukoot, sellaasia tuhanen huonoterääsiä jokka ei pysyny terävinä, ei yhtään. Sellaasia sota-ajan jäläkeesiä käniä. Varmahan halavalla saanehet jostaa kunta ostaa niitä.
Mä uskon jotta niis oli aivan karkaasemattomat peltiteräät. Turvallisiahan ne kyllä oli tenavaan kourahan, niillä ei haavaa saanu sormehen vaikka kuinka nihiraasi tulisesti potun selekähän ja jos ote pääsi lipsatamahan.
Me pojat päästihin palijonki helepomalla ku likaat. Silloon aateltihin notta noon likkaan hommia ja niinkuun olivatkin.
Puita ne ajatti sellaasella suurella kelekalla talavisin sieltä kouluun kliiveriistä pannuhuoneesehen. Yks tai kaks poikaa siinä oli "pyöriäpää hevoosina vetämäs ereestä ja kuormamiehet työnsi takaa. Kova huuto ja roikastus siinä pakkasilimaas vaan kuulu ku verätettihin. Yks sellaanen vantteranpuoleenen poika, Pauli oli riski vetämähän ja se päästi kovan kirouksen aina ku lähärettihin ja nojaas sen vetojukoon tiukoolle.
En mä tierä ollenkaan onko se sitten ketään huonompaan päin vieny ja opittihin siinä työntekoa.
Ei se tenava siitä mene pilalle vaikka jotaan vastuuta ja hommaa sille laitetahanki.
Vois olla sellaanen komento hyväksi tämänkin päivän koululaasille.
terv. paljon halakoja vetäny seppä ja nukkuva kultaanen Tiitu-kani täältä pääsiääsen aluuselta pohojanmaalta.

Lue lisää

Noista puolukoista muistan että se piti näyttää kehittäjälle että kannu oli täynnä sen jälkeen sai mennä kaatamaan puolukat isoon astiaan kellariin.
Pojat fuskasivat tässäkin asiassa ja olivat laittaneen puolukka kannuun vaatteita melkein täyteen ja pinnalle puolukat että näytti siltä että kannu oli täynnä . Muistaisin että se oli kolme litraa oppilasta kohdin kun piti noukkia puolukoita .
Niin että kekseliäitä oli ne pojat, me tytöt ei oltais edes uskallettu tehdä sellaista , eikä myöskään uskallettu kannella poikien fuskaamista

kun kolu kirjoitti:

ruokana oli hernekeittoa, siinä oli karvaisia läskinpaloja joita opettajalta salaa nosteltiin karvoista sieltä keitosta ja pistettiin taskkun ja sitten ulkona hetettiin jonnekkin puunjuurelle.
Kerrankin hernekeitosta löytyi sian hammas, voi että oli vaikeaa syödä sitä hernekeittoa mutta menihän se kun oli pakko syödä.

Lue lisää

Ihme kumma kun minulla ei ole pahemmasti mitään muistoja kouluruuasta, että oliko se hyvää vai huonoa. Muistan että voileipäpaketti oli repussa ja maitopullo ja että syötiin koulun ruokalassa . Joten kai se sitten oli kelpaava se ruoka kun ei mitään inohottavia muistoja ole.
Muistan kun yhden pojan voileivät oli paketoitu sanomalehtipaperiin, ja minun kävi häntä saaliiksi kun toiset kiusasivat siitä. Meillä muilla oli voipaperi johon eväät oli paketoitu.
Niin että koulukiusaus oli silloinkin mukana kuvioissa.

pullossa kirjoitti:

Meillä oli kotona lehmiä, ja maitopullo annettiin kouluun mukaan. Lämpimässä luokassa seisoneena se maito maistui pahalle. Vesikin olisi ollut parempaa ruuan kanssa.

Mutta kun silloin kaikkien oli juotava ruuan kanssa maaaaiiiitooooaaaaaa....

Siskoni ei eläessään ole juonut maitoa ja hän on terveempi kuin minä.

Lue lisää

okeihomo

k/k kirjoitti:

pieneen sieluun jäi kun kaurapuuron päälle kaarettiin kermaista maitoa ja ruisleivän päällä oli sentin läskin viipale.
Sitä syötiin tai syötiin ja itkettiin sen ajan manipulointia.

Lue lisää

Parempi se oli niinkin. Kyl mää muistan ne ruoat. No maistuhan ne, kun kotonakin sitä oli kehnonlaisesti. Yksi, mikä ei mene ja jonka haju etoo vieläkin, jos jossain sattuu olemaan: kesäkeitto, hyi saatana!

k/k kirjoitti:

pieneen sieluun jäi kun kaurapuuron päälle kaarettiin kermaista maitoa ja ruisleivän päällä oli sentin läskin viipale.
Sitä syötiin tai syötiin ja itkettiin sen ajan manipulointia.

Lue lisää

Minulla ei oikeastaan ole mitään negatiivisia ruokamuistoja kouluajaltani kai olin tyytyväinen siihen mitä sai, muistan kun moni sanoi ettei voi syödä ” sammakonkutuvelliä”
Ja minäkin muka muiden mukana kauhistelin sitä kun olin ainut joka siitä tykkäsi , mutta kun muut ei tykänny niin oli tärkeää olla samanlainen ettei erotu joukosta.
Voileipä paketin muistan että se oli aina mukana .

pippureita pulpetissa kirjoitti:

Kun keväällä siivottiin pulpetteja, oli yksi poika kerännyt pippurit koko vuoden lihasopista pulpettiinsa.

Sen ajan tavan mukaan, opettaja käski kaikkien tulla katsomaan mokomaa, että saatiin nauraa. Minun käsityöni sama opettaja nosti korkealle, että "katsokaa, kun NN on hidas".

Lue lisää

Käsitöistä puheen ollen niin meidänkin piti prodeerata päällyslakana .jollakin helmilangalla sitä tehtiin , toiset olivat näppäriä ja saivat kaunista tulosta , minulla oli vaikeuksia , lanka solmussa yhtämittaa ja hikiset kädet estivät sujuvuutta. Se lakana ei ole vielä tänäpäivänäkään valmis , missä lienee , ehkä lapsuuden kodin nurkissa , toiset sanoivat että kun se on niin helppoa , mutta minulle ei ollut.
Ei silloin katsottu lasten kykyihin että olisi saanut tehdä jotain muuta .
Opettaja sanoi että sinusta ei tule koskaan käsityö ihmistä , se koski. Mutta aikuisena tein esim pitkäthousut tunnissa itselleni ja kaikki kysyivät mistä olin ne ostanut koska osasin tehdä sepaluksen ihan samanlaiseksi kun kaupan housuissa. Lapsilleni virkkasin ka kudoin aina vaatteita ja monia asioita osasin vaan vihasin sitä merkkaamista . No sitä ei ole tarvittu edes koko elämäni aikana pussilakanat kun tekivät tuloaan niin päällyslakanoita ei kukaan edes käyttänyt . Ihana asia tänään että kouluissa otetaan huomioon oppilaiden kyvyt ja niitä vahvistetaan ,eikä pakoteta tekemään asioita mitkä eivät välttämätä suju

haista kouluruoka

k/k kirjoitti:

pieneen sieluun jäi kun kaurapuuron päälle kaarettiin kermaista maitoa ja ruisleivän päällä oli sentin läskin viipale.
Sitä syötiin tai syötiin ja itkettiin sen ajan manipulointia.

Lue lisää

Meillä koulussa ekaluokalla pakotettiin juomaan piimää, johon en ollut tottunut.

Kaurapuuro oli limaista sotkua, eli ryynit oli laitettu heti kylmään veteen ja sitten keitetty, ei osannut kokki edes kaurapuuroa tehdä.

Kaalikeitosta sain pitkäaikaisen kauhun. Inhottavia, kellertäviä suikaleita. Kaalitkin olivat koululla mitä olivat. "Eikä lapsilla niin väliä".

enemän ottaisin nämä "kultaisiksi" nuoruusmuistoiksi.

Kun mentiin koulun lähelle retkelle, täytyi olla limsat ja pullat mukana omasta takaa. Minulla oli, mutta kaikilla ei ollut.

eriarvoista kirjoitti:

Kun mentiin koulun lähelle retkelle, täytyi olla limsat ja pullat mukana omasta takaa. Minulla oli, mutta kaikilla ei ollut.

Joo se oli köyhän tenava, köyhän tenava ja se muistettihin sanoa.
Itte kans kyllä kuuluun niihin parempi osaasihin.
Muistan ku silloon sai anoa sellaasta kouluavustusta aina syksyysin ja opettaja jakoo ne laput millä sitten haettihin sitä. Kunta antoo sen tavarana perheesihin, sillä hyväksytyllä anomuksella tai sitä vastahan sitten sai hakia kaupasta vaikka ny jotaan vaatetta lapselle tai vaikka kumisaappahat, syksyysille ja märille maanteille.
Kerran taas sitten opettaja jakoo niitä anomus kaavakkeeta opillaalle kotihin vietäviksi. No mäkin siitä menin sitä lankettia noutamahan toisten mukana. Se opettaja ensin antoo sen paperin mun kourahan mutta nykääsi sen samantien heti takaasin ja sanoo notta: "teillä on niin pitkiä kuorma-autoja jotta sä saat saappahat omallaki rahalla" No ei mun trenkänny kengättömänä koulumatkaani kuitenkaan kulukia, isooisä laittoo saapasvarsihin uuret kumiterät suutarinkoneella ja äiti kutoo ja mummaki hyvät villaasetsukat. Ei trengänny syyssateeta säikähtää.
terv. seppä ja pieni kengätön Tiitu.

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Joo se oli köyhän tenava, köyhän tenava ja se muistettihin sanoa.
Itte kans kyllä kuuluun niihin parempi osaasihin.
Muistan ku silloon sai anoa sellaasta kouluavustusta aina syksyysin ja opettaja jakoo ne laput millä sitten haettihin sitä. Kunta antoo sen tavarana perheesihin, sillä hyväksytyllä anomuksella tai sitä vastahan sitten sai hakia kaupasta vaikka ny jotaan vaatetta lapselle tai vaikka kumisaappahat, syksyysille ja märille maanteille.
Kerran taas sitten opettaja jakoo niitä anomus kaavakkeeta opillaalle kotihin vietäviksi. No mäkin siitä menin sitä lankettia noutamahan toisten mukana. Se opettaja ensin antoo sen paperin mun kourahan mutta nykääsi sen samantien heti takaasin ja sanoo notta: "teillä on niin pitkiä kuorma-autoja jotta sä saat saappahat omallaki rahalla" No ei mun trenkänny kengättömänä koulumatkaani kuitenkaan kulukia, isooisä laittoo saapasvarsihin uuret kumiterät suutarinkoneella ja äiti kutoo ja mummaki hyvät villaasetsukat. Ei trengänny syyssateeta säikähtää.
terv. seppä ja pieni kengätön Tiitu.

Lue lisää

monesti niille jotka sai kunnalta vaatteita ja uudet kengät.
Mullei ollu ikinä uusia kenkiä.
Veljeltä perittyjä Pekka-saappaita ja puolipohjattuja monoja.
Onneksi nyt "vanhempana" oon saanut ihan omaakin etten oo ihan katkeroitunu :-).

Anskuliini kirjoitti:

monesti niille jotka sai kunnalta vaatteita ja uudet kengät.
Mullei ollu ikinä uusia kenkiä.
Veljeltä perittyjä Pekka-saappaita ja puolipohjattuja monoja.
Onneksi nyt "vanhempana" oon saanut ihan omaakin etten oo ihan katkeroitunu :-).

Lue lisää

Iltaa vaan Sinulle!!
Se oli sitä kierrätystä ja kamppehet kulutettihin loppuhun ainaki sellaasis paikoos mihinä tenavia oli usiampia. Kyllä se oli mun kotona samanlaasta ku itteltäni jäi pieniksi saappahat tai housut niin pikkuveli piti ne sitten niin tarkoon ja loppuhun notta oliko kaikiista erees matoonkuteiksi.
Tottahan se oli veli sitten kans suu kahareksaasella ku aina tuli vanhoja mun pieneksi käyneitä vaatteita hänelle.
Kyllä äiti sitten osti välihin uusia hänellekki ja isoonpuoleesethan ne aina hankittihin notta oli kasvunvaraa. Naapurin Lempi osti pojalleen kyllä tekiis mieleni sanoa notta niin suuret ku kaupaasta vaan löytyy. Oli se poika sitten näköönen niis housuussaan, tahtovat vielä kiusata niistä. Mun serkkupoika oli oikeen "mestari" nauramahan muireen vaatteille, vaikka ei se ittekkään sen paremmiis ketinees kulukenu. Hän ny on eteläsuomes ja rovasti arvoltansa, käy täs mun luona aina kesääsin lomallaan. Oon mä sanonu hänelle jotta: "sä osaasit jo silloon muita itkettää jutuillasi, ei soo ihime jos susta pappi tuli" No joo, kuitenkin sellaasia lapsen näköösiähän ne päivät kaikkinensa kuitenkin oli. Hyvää Yötä kaikille kouluruokaalijoolle ja välijien housujen omistajille.
terv. seppä ja Tiitu-kulta

seppäpohojanmaalta kirjoitti:

Joo se oli köyhän tenava, köyhän tenava ja se muistettihin sanoa.
Itte kans kyllä kuuluun niihin parempi osaasihin.
Muistan ku silloon sai anoa sellaasta kouluavustusta aina syksyysin ja opettaja jakoo ne laput millä sitten haettihin sitä. Kunta antoo sen tavarana perheesihin, sillä hyväksytyllä anomuksella tai sitä vastahan sitten sai hakia kaupasta vaikka ny jotaan vaatetta lapselle tai vaikka kumisaappahat, syksyysille ja märille maanteille.
Kerran taas sitten opettaja jakoo niitä anomus kaavakkeeta opillaalle kotihin vietäviksi. No mäkin siitä menin sitä lankettia noutamahan toisten mukana. Se opettaja ensin antoo sen paperin mun kourahan mutta nykääsi sen samantien heti takaasin ja sanoo notta: "teillä on niin pitkiä kuorma-autoja jotta sä saat saappahat omallaki rahalla" No ei mun trenkänny kengättömänä koulumatkaani kuitenkaan kulukia, isooisä laittoo saapasvarsihin uuret kumiterät suutarinkoneella ja äiti kutoo ja mummaki hyvät villaasetsukat. Ei trengänny syyssateeta säikähtää.
terv. seppä ja pieni kengätön Tiitu.

Lue lisää

Olen itsekin siellä päin syntynyt, vaikka kauas olen joutunut. Olisin luullut, että olet Juha Mieto, vaikka Julma-Jussi on kai ison talon poika, eikä hänen tarvinnut turvautua köyhäin apuun.

Piimävelliä oli jonain päivinä. Se on kai eteläpohjalainen perinneruoka. Se haisi oksennukselle.

Koululaasten piti noukkia pari litraa puolukoota syksyysin. Sitä vartte annettihin lomapäivä. Yksi mustalaaspoika meirän luokas sanoo, notta "mä tuan ainakin mustikoota".

Se mua nauratti. Kun nyt ajattelen sitä poikaa, niin sehän oli ihan ku minä. Aina vastahan panemas. Mun ja mustalaaspoijan tiät eros äkkiä ikävä kyllä. Hän muutti perheensä kans pitäjän toiselle lairalle, niin ku mustalaaset siihan aikahan tekivät.

eriarvoista kirjoitti:

Kun mentiin koulun lähelle retkelle, täytyi olla limsat ja pullat mukana omasta takaa. Minulla oli, mutta kaikilla ei ollut.

makkarakastike ja perunat hyvää!,vaikka lusikalla syötiin.
Ja kylmä maito,posliinimukista.

Aloittaja kirjoitti:

Olen itsekin siellä päin syntynyt, vaikka kauas olen joutunut. Olisin luullut, että olet Juha Mieto, vaikka Julma-Jussi on kai ison talon poika, eikä hänen tarvinnut turvautua köyhäin apuun.

Piimävelliä oli jonain päivinä. Se on kai eteläpohjalainen perinneruoka. Se haisi oksennukselle.

Koululaasten piti noukkia pari litraa puolukoota syksyysin. Sitä vartte annettihin lomapäivä. Yksi mustalaaspoika meirän luokas sanoo, notta "mä tuan ainakin mustikoota".

Se mua nauratti. Kun nyt ajattelen sitä poikaa, niin sehän oli ihan ku minä. Aina vastahan panemas. Mun ja mustalaaspoijan tiät eros äkkiä ikävä kyllä. Hän muutti perheensä kans pitäjän toiselle lairalle, niin ku mustalaaset siihan aikahan tekivät.

Lue lisää

Tausta piimävellistä vähän, jonkinlainen heikko muisti että sellaista oli mutta en muista olenko syönyt sitä, miten se muuten tehtiin olis kiva tietää.

Olen homo ja sinä olet hetero

Vai että hyvää oli susta, joo, taisit saada pointseja ku söit kylmät jähmettyneet vitamannapuurot, karseet ohravellit, ruskeet koirankeksit ja Viola-juustot aurinkoisesti hymyillen.
Erityisesti vitamannapuuro joka oli valmiiks laitettu jähmettymään lautaselle oli pienine jyvämäisine mustine pilkkuineen niin karmeeta että mieluummin oisin vaikka ryhtyny pureskelemaan sitä lautasta ku oksennusta pidätellen nieleskelly sitä vitakittiä.

Jaa että mitään ei oteta omin luvin? Hoh hoijakkaa, pistä nyt sitte poliisi asialle - lapsi ryösteli Fazerin sinisiä vinot pinot 60-luvulla.
Ja missäköhän kunnossa mahtaa ko. ihmisen moraali ja omatunto olla tänä päivänä, ai jai jai jai. Lieneekö muuten tollasen säännöllisen suklaanpöllimisen jälkeen olla edes mitään mahiksia olla yhteydessä korkeampiin henkivoimiin tai enkeleihin?
Toisaalta voidaan kysyä, mistä 60-luvun ammattitaidottomat suurlaitoskeittäjät ja kansakoulun velli-lima-puuro-menyiden kehittäjät sai nämä lupansa pakkosyöttää kasvaville lapsille
hevosille tarkotettuja appeitaan?

ikävä ollu,misäs oot luuranu?

hiio hoi kirjoitti:

ikävä ollu,misäs oot luuranu?

pesäeroa, muttei tunnu onnistuvan.

w-g kirjoitti:

pesäeroa, muttei tunnu onnistuvan.

tuli kamali vierotusoirei,tuskahikee pukkas ja sorme haros tyhjä koko aikka.
Yölläki vaimo kysys et mitä harot siinä,pakko se oli alotta kirjottama.
hyvä ku tulit mut nyt öitä nuku makeest ,jotta viel pit sanno mut men ohi.

k/k kirjoitti:

tuli kamali vierotusoirei,tuskahikee pukkas ja sorme haros tyhjä koko aikka.
Yölläki vaimo kysys et mitä harot siinä,pakko se oli alotta kirjottama.
hyvä ku tulit mut nyt öitä nuku makeest ,jotta viel pit sanno mut men ohi.

Lue lisää

että me teemme tätä avio-onnemme eteen.
Nauratti taas niin mahdottomasti tuo sinun viestisi, kiitti, katsellaan ilounia.

Mutta opetus ei ollut hyvää ja tehokasta. - Nm. Näemmä

Mikä meistä tekee huijareita? - Nm. Osallistuminen vai syöminen

ok ei kiinnosta

Hamppari on "vetelehtivä, yleensä epäsiisti mieshenkilö, heittiö, renttu". Ai tällaisia vai? - Nm. Hyiii

Aika huonoo jos maito vaan tuttipullossa, eikä kylmässä, oisko kylmäkallesta ollut apua. Meillä ruokana perunaa ja kastiketta tai vaihtoehtoisesti kastiketta ja perunaa. No oli joskus kesäkeittoa. Eka luokan aikana keittäjät pesi astiat vielä käsin, mutta kesäloman aikana oli keittiöremontti ja oli tiskikone laitettu. Ja sen kuuden vuoden aikana hankittiin koululle vielä stereot, televisiot ja videonauhuri, beta mallia, että tarviketta jo oli, mutta eipä se opetus kummosta ollut vaikka peruskoulu piti olla, mutta kansakoulun mukaan meitä taidettiin opettaa. Ja vessatkin oli ylävessoja eli teho ja tehot oli meillä vielä lukiossa.

Mutta kastike pahaa