Hei!
Kirjoittelin aiemmin tänne, ja ajattelin kertoa kuulumisia. Eli meillä menee nyt paljon paremmin! Rähjääminen on loppunut melkein kokonaan, eikä vanhempi neiti ole enään läheskään niin mustasukkainen. Yhteislenkit ovat rauhoittaneet tilannetta aivan käsittämättömällä tavalla.
Uusi koira on siis ostettu Tallinnasta löytökoira tarhalta, ja kyselisin teiltä onko teillä kokemuksia huonosti kohdelluista koirista.
Kun tätä koiraa on hakattu, aina kun kävelen sen luokse, se heittäytyy selälleen. Jos otan remmin käteen kun lähdetään ulos, se lähtee karkuun. Jos silitän koiraa, se menee selälleen. Jos vähänkin korotan ääntä, lähtee karkuun. Noi jutut varmaan häviää ajan myötä, itsetunnon kasvaessa?
Lisäksi tämä koira on MYKKÄ. Se ei ole haukahtanut kertaakaan, viime päivinä on alkanut vähän öristä kun tuun ovesta sisään. Voiko koira tosiaan olla mykkä, vai tuleeko se ääni elämänilon kasvaessa esiin? Sinänsä ihan hyvä, kun asun kerrostalossa..
Koira ei myöskään välitä leluista ollenkaan, olen tullut siihen tulokseen ettei se osaa leikkiä, sen kanssa ei olla varmaan koskaan leikitty. Luuletteko että vielä jonain päivänä kiinnostuu leluista?
No eipä tässä muuta, aivan ihana, kiltti koira jota elämä on vain potkinut liikaa päähän, tai siis kusipää ihmiset. En käsitä miten ihmiset voi olla niin kylmiä! Se tarhakin oli aivan kamala paikka, en ikinä jättäisi koiraani sinne! Onneksi siellä sentään oli mukavia ja osaavia työntekijöitä jotka jaksaa tehdä niin raskasta työtä, itsestäni ei siihen olisi.
Kirjoittelin aiemmin tänne, ja ajattelin kertoa kuulumisia. Eli meillä menee nyt paljon paremmin! Rähjääminen on loppunut melkein kokonaan, eikä vanhempi neiti ole enään läheskään niin mustasukkainen. Yhteislenkit ovat rauhoittaneet tilannetta aivan käsittämättömällä tavalla.
Uusi koira on siis ostettu Tallinnasta löytökoira tarhalta, ja kyselisin teiltä onko teillä kokemuksia huonosti kohdelluista koirista.
Kun tätä koiraa on hakattu, aina kun kävelen sen luokse, se heittäytyy selälleen. Jos otan remmin käteen kun lähdetään ulos, se lähtee karkuun. Jos silitän koiraa, se menee selälleen. Jos vähänkin korotan ääntä, lähtee karkuun. Noi jutut varmaan häviää ajan myötä, itsetunnon kasvaessa?
Lisäksi tämä koira on MYKKÄ. Se ei ole haukahtanut kertaakaan, viime päivinä on alkanut vähän öristä kun tuun ovesta sisään. Voiko koira tosiaan olla mykkä, vai tuleeko se ääni elämänilon kasvaessa esiin? Sinänsä ihan hyvä, kun asun kerrostalossa..
Koira ei myöskään välitä leluista ollenkaan, olen tullut siihen tulokseen ettei se osaa leikkiä, sen kanssa ei olla varmaan koskaan leikitty. Luuletteko että vielä jonain päivänä kiinnostuu leluista?
No eipä tässä muuta, aivan ihana, kiltti koira jota elämä on vain potkinut liikaa päähän, tai siis kusipää ihmiset. En käsitä miten ihmiset voi olla niin kylmiä! Se tarhakin oli aivan kamala paikka, en ikinä jättäisi koiraani sinne! Onneksi siellä sentään oli mukavia ja osaavia työntekijöitä jotka jaksaa tehdä niin raskasta työtä, itsestäni ei siihen olisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pikkuhiljaa alakaa enemmän luottamaan ku huomaa ettet sää sille välttämättä paha ookkaa (mitä voi koira oottaa sun olevan).
sitte ku alakaa enemmän kotiutuun nii voit nostaa sen selältään makaamasta vaikka istumaan ja kehua nii suomaa ettei sen pakollista ookkaa maata.. lakkaat rapsuttamasta ku makaa ja houkuttelet ylös, voi myös olla ettei tuo tapa koskaan lopu :(
Nuo pakenemiset yms laantuu varmaan aikanaan ku alakaa enemmän luottamaan, ja makupalat on varmaa hyvä konsti totuttaa remmiin.. siihe vot totuttaa että otat remmin käteen pitkin päivää ja annat makupaloja nii se oppii yhdistämään sen ilosiin juttuihin eikä aina selkäsaunaan..
Harmi se on nuo pilatut koirat :/ inhottava aina kuulla niistä.. mutta hyvä että edes yksi pelastu :)
Ehkä se sun koira on sen rotunen ettei kovi jaksa metelöidä :)
Leluista on vaikee sanua, jos sen saa innostumaan oikee kunnolla nii voi alakaa ymmärtämään leikin tarkotusta :)
hyviä jatkoja sulle ja koirilles :)
Olen samaa mieltä Onnenkäpälän kanssa.Tsemppiä sulle! Ihanaa kun edes yksi noista onnettomista saa hyvän kodin. Ottaisin itsekin kodittoman mutta kun on jo nämä kaksi,ehkä joskus myöhemmin. Meillä tämä uudempi on myöskin vähän onneton tapaus.Ei leikkinyt yhtään kun tuli, nyt jo vähän leikkii meidän toisen koiran kanssa (ollut meillä 2kk.).