Vanhalle ukolle on vähän käynyt kelkasta putoominen, mutta Suomessa vissiin saa ajaa tuollaisella B-junalla? Missä muissa unionin maissa saa?
Millaisia lakeja tuollaisia kohtaan koskee? Paino? Pituusraja?
Luulisi olevan kannattavampaa yrittäjälle kun yhden vetäminen?
Missä hinnoissa nuo kytkentävaunut?
Täytyy tässä funtsia itekin, kun voisihan tollaista vetää jos se vaan kannattaa...
Millaisia lakeja tuollaisia kohtaan koskee? Paino? Pituusraja?
Luulisi olevan kannattavampaa yrittäjälle kun yhden vetäminen?
Missä hinnoissa nuo kytkentävaunut?
Täytyy tässä funtsia itekin, kun voisihan tollaista vetää jos se vaan kannattaa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
samat pykäläthän sitä rajoittaa (tai sallii) kuin muitakin (moduuli)yhdistelmiä
http://www.autokanta.com/kp/videot/maanteiden_tavarajuna.mov
Eli 25,25 ja sitten 60 tonnia.
Miten nuo moduulit hyväksytään muualla kuin Suomessa? Minne eurooppaan saa ajaa, onko jollakin kokemusta?
Mietin että missä tuon hyöty olis suurin, kun lavametrejä tulee aika hyvin. Kontinajossa ehkä? Lavetinveto jos ei kovin isoja koneita vie?
Huomaa että tieliikenelaki rajaa kuormatilojen suurimmakisi mahdolliseksi yhteenlasketuksi ulkomitaksi 21,42m
24§
.....d) kuorma-auton (N2 ja N3-luokka) ja kak-
si- tai useampiakselisen varsinaisen perä-
vaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja
puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton,
puoliperävaunun ja siihen kytketyn keski-
akseli- tai varsinaisen perävaunun yhdistel-
mä.....................................................25,25 m
josta mitasta kuormatilojen ulkopituuksien
summa 2 momentin a kohdassa tarkoitettu
mittaustapa huomioon ottaen............21,42 m
...vielä ainakaan Euroopan alueella saa ajaa kuin Suomessa ja Ruotsissa.
Mites noita B-vaunuja tuodaan käytettynä esimerkiksi Ranskasta jos ei niitä siellä ole saanut käyttää. Säädökset heillä varmaankin ovat erilaiset kuin meillä.
Saisiko siellä sitten vetää esim. jotain lyhyttä puolikasta tuollaisella linkkivaunulla? 25,25 metriset eivät Euroopassa ole sallittuja kuin Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi Hollannissa ja Briteissä on kai kokeilukäytössä ja Norjassa sallittu kai joillain Ruotsin rajan ylittävillä tieosuuksilla.
Alunperinhän moduulit tulivat käsittääkseni EU:n kilpailusäädöksien vuoksi. Suomessa ja Ruotsissa käytössä olleet 22 metriset täysperät koettiin jotenkin kilpailuetuna. Euroopassa keskiakseliperävaunuyhdistelmissä standardi 7,82 metrinen ja puoliperävaunuissa standardi 13,62 metrinen kuormatila yhdistämällä saatiin tuo 21,44 metriä kuormatilaa ja yhdistelmän kokonaispituudeksi tuo 25,25 metriä. Näin muualta Euroopasta tulevilla toimijoilla olisi mahdollisuus omaa standardikalustoaan käyttäen tulla halutessaan kilpailemaan myös meidän markkinoillemme eikä meidän tarvinnut alkaa käyttää lyhyempiä yhdistelmiä. Oma käsitykseni asiasta kyllä on, että tuossa tapahtui jonkinlainen kilpailusäädösten tulkintavirhe ja yhtä hyvin olisi voitu jatkaa vanhaankin malliin. Jostain muistan tällaista ainakin lukeneeni.
Muualla Euroopassa maksimi kuormatilojen yhteenlaskettu pituus on käytännössä kai 15,64 metriä (2 x 7,82 metriä) ja kokonaispituus 18,75 metriä. Koska kokonaispaino kuitenkin on rajattu 40 tonniin, ajetaan siellä yleisemmin pelkillä puolikkailla, koska kantavuus tulee yleensä vastaan jo niilläkin lavametreillä.
Saksassa ja Tanskassa on ainakin ollut kovaa lobbausta moduulien käyttöön ottamiseksi, mutta toistaiseksi ainakaan niitä ei ole sallittu. Suomessa ja Ruotsissahan kahden perävaunun yhdistelmän pitää olla yli 22 metriä pitkä. Eli lyhyttä puolikasta, jollaisia esim kaljanajossa välillä näkee, ei täällä saa linkkivaunuun tai dollyn päälle kytkeä.
...sekoita linkkivaunua ja vasikkaa?