Lahti on suomalaisuuden alkukoti, ja Suomen varhaisipia asuinapaikka. Tämä tosiasia on monilta luuse.. asiantuntijoilta jäänyt huomaamatta.
Pyydänkin kaikkia mulk.. muualtakin tulleita osoittamaan kunnioitustaan Pyhää Lahtelaista maaperää kohtaan.
Tohtori Napero
Otsikko Etelä-Suomen jääkauden jälkeinen asutus luultua vanhempaa ja laajempaa
(Väitös: FL Hannu Takala)
Lauantaina 8. tammikuuta 2005 kello 12 esitetään Turun yliopistossa Fennicumin luentosalissa XXV (Henrikinkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi fil. lis. Hannu Olavi Takalan väitöskirja "The Ristola Site in Lahti and the Earliest Postglacial Settlement of South Finland" (Lahden Ristola ja Etelä-Suomen varhaisin jääkauden jälkeinen asuttaminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Lars Larsson Lundin yliopistosta ja kustoksena prof. Jussi-Pekka Taavitsainen.
FL Hannu Takala on syntynyt 1963 Lahdessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1982 Hollolan lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 1989 Turun yliopistosta ja filosofian lisensiaatiksi 1996 Helsingin yliopistosta sekä suorittanut Master of Arts -tutkinnon 1990 (University of London, Arts). Hän toimii amanuenssina Lahden kaupungissa. Väitös kuuluu arkeologian alaan.
Ohessa seloste väitösaiheesta.
_______
Etelä-Suomen jääkauden jälkeinen asutus luultua vanhempaa ja laajempaa
FL Hannu Takalan väitöskirjatutkimukseen liittyneissä arkeologisissa kaivauksissa löytyi vuosien 1999-2004 aikana Päijät-Hämeestä ja Karjalan kannakselta useita uusia asuinpaikkoja, joiden perusteella Etelä-Suomen jääkauden jälkeinen asutus osoittautui aikaisemmin luultua vanhemmaksi ja laajemmalle levinneeksi.
Suomen vanhimmat jääkauden jälkeiset kohteet on nyt mahdollista jakaa 22:een kokonaisuuteen. Näistä 7 löytyi Takalan tutkimuksen yhteydessä. Ennen väitöstutkimukseen liittyneitä kaivauksia Suomen vanhin löytö oli vuonna 1914 kaivettu Antrean verkkolöytö - tällä hetkellä se on kuudenneksi vanhin. Suomen vanhin asuinpaikka löytyi Orimattilasta vuonna 2001 ja koko Porvoonjoen yläjuoksulla sijaitsee tihein jääkaudenjälkeinen asutuskeskittymä, johon on kuulunut yli 20 asuinpaikkaa.
Lahden Ristolan piilöydöt avain jääkauden jälkeisen väestön kontakteihin
Lahden Ristolan piilöydöt ovat ensimmäinen arkeologinen todiste siitä, että Etelä-Suomen vanhin jääkauden jälkeinen asutus on kuulunut aikaisemmin vain Baltian alueelta tunnettuun, niin sanottuun Kundan kulttuuriin. Takalan väitöskirjan myötä Kundan kulttuurin pohjoisraja siirtyy eteläisen Suomen tasolle.
Lahden Ristola on yksi Suomen vanhimmista asuinpaikoista ja sillä on ikää noin 10 100 vuotta. Toistaiseksi Ristolasta tunnetaan suomalaisista tutkimuskohteista eniten tähän aikaan ajoitettavia piilöytöjä, joiden avulla on mahdollista selvittää väestön kontakteja. Kaikki Suomesta löytyvä pii on tuontitavaraa. Piitä tunnetaan myös Karjalan kannakselta Heinjoen Tarhojenrannan asuinpaikalta. Tätä sekä Joutsenon Kuurmanpohjasta löydettyä asuinpaikkaa tutkittiin Takalan väitöskirjan kenttätöissä. Näiden asuinpaikkojen piilöydöt tukevat Ristolan aineistosta tehtyjä johtopäätöksiä.
Varhaisin väestö on tullut Etelä-Suomeen joko suoraan etelästä vesistön yli tai kaakosta maitse Karjalan kannaksen kautta. Väestö on aloittanut nopeasti etenemisen etelästä kohti Keski- ja Pohjois-Suomea. Itä-länsi -suuntaisesta muuttoliikkeestä tai kontakteista ei ole vielä merkkejä eteläisessä Suomessa.
Yhteystiedot Turun yliopiston viestintä
Pyydänkin kaikkia mulk.. muualtakin tulleita osoittamaan kunnioitustaan Pyhää Lahtelaista maaperää kohtaan.
Tohtori Napero
Otsikko Etelä-Suomen jääkauden jälkeinen asutus luultua vanhempaa ja laajempaa
(Väitös: FL Hannu Takala)
Lauantaina 8. tammikuuta 2005 kello 12 esitetään Turun yliopistossa Fennicumin luentosalissa XXV (Henrikinkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi fil. lis. Hannu Olavi Takalan väitöskirja "The Ristola Site in Lahti and the Earliest Postglacial Settlement of South Finland" (Lahden Ristola ja Etelä-Suomen varhaisin jääkauden jälkeinen asuttaminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii prof. Lars Larsson Lundin yliopistosta ja kustoksena prof. Jussi-Pekka Taavitsainen.
FL Hannu Takala on syntynyt 1963 Lahdessa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1982 Hollolan lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 1989 Turun yliopistosta ja filosofian lisensiaatiksi 1996 Helsingin yliopistosta sekä suorittanut Master of Arts -tutkinnon 1990 (University of London, Arts). Hän toimii amanuenssina Lahden kaupungissa. Väitös kuuluu arkeologian alaan.
Ohessa seloste väitösaiheesta.
_______
Etelä-Suomen jääkauden jälkeinen asutus luultua vanhempaa ja laajempaa
FL Hannu Takalan väitöskirjatutkimukseen liittyneissä arkeologisissa kaivauksissa löytyi vuosien 1999-2004 aikana Päijät-Hämeestä ja Karjalan kannakselta useita uusia asuinpaikkoja, joiden perusteella Etelä-Suomen jääkauden jälkeinen asutus osoittautui aikaisemmin luultua vanhemmaksi ja laajemmalle levinneeksi.
Suomen vanhimmat jääkauden jälkeiset kohteet on nyt mahdollista jakaa 22:een kokonaisuuteen. Näistä 7 löytyi Takalan tutkimuksen yhteydessä. Ennen väitöstutkimukseen liittyneitä kaivauksia Suomen vanhin löytö oli vuonna 1914 kaivettu Antrean verkkolöytö - tällä hetkellä se on kuudenneksi vanhin. Suomen vanhin asuinpaikka löytyi Orimattilasta vuonna 2001 ja koko Porvoonjoen yläjuoksulla sijaitsee tihein jääkaudenjälkeinen asutuskeskittymä, johon on kuulunut yli 20 asuinpaikkaa.
Lahden Ristolan piilöydöt avain jääkauden jälkeisen väestön kontakteihin
Lahden Ristolan piilöydöt ovat ensimmäinen arkeologinen todiste siitä, että Etelä-Suomen vanhin jääkauden jälkeinen asutus on kuulunut aikaisemmin vain Baltian alueelta tunnettuun, niin sanottuun Kundan kulttuuriin. Takalan väitöskirjan myötä Kundan kulttuurin pohjoisraja siirtyy eteläisen Suomen tasolle.
Lahden Ristola on yksi Suomen vanhimmista asuinpaikoista ja sillä on ikää noin 10 100 vuotta. Toistaiseksi Ristolasta tunnetaan suomalaisista tutkimuskohteista eniten tähän aikaan ajoitettavia piilöytöjä, joiden avulla on mahdollista selvittää väestön kontakteja. Kaikki Suomesta löytyvä pii on tuontitavaraa. Piitä tunnetaan myös Karjalan kannakselta Heinjoen Tarhojenrannan asuinpaikalta. Tätä sekä Joutsenon Kuurmanpohjasta löydettyä asuinpaikkaa tutkittiin Takalan väitöskirjan kenttätöissä. Näiden asuinpaikkojen piilöydöt tukevat Ristolan aineistosta tehtyjä johtopäätöksiä.
Varhaisin väestö on tullut Etelä-Suomeen joko suoraan etelästä vesistön yli tai kaakosta maitse Karjalan kannaksen kautta. Väestö on aloittanut nopeasti etenemisen etelästä kohti Keski- ja Pohjois-Suomea. Itä-länsi -suuntaisesta muuttoliikkeestä tai kontakteista ei ole vielä merkkejä eteläisessä Suomessa.
Yhteystiedot Turun yliopiston viestintä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.