Jeesus nimenä

ei juonnu latinasta vaan kreikasta. Kuten mainitset, Ut kirjoitettiin alunperin kreikaksi ja ”Jeesus” on suomalainen muoto Ut:n alunperin käyttämästä kreikankielisestä nimestä ’Iesous

Kreikan ’Iesous taas ei ole kreikkalainen nimi eikä sillä siksi ole kreikassa omaa merkitystä. Se juontuu heprealaisesta nimestä ”Jeshua” johon vain on lisätty kreikkalaisissa nimissä ja sanoissa yleinen –s pääte. Samoin esim.

heprealaisesta nimestä ”Moshe” s > ”Mooses”;
”Juuda” s > ”Juudas”;
”Kefa” (aramean ”kallio”) s > ”Kefas” (Pietarin toinen nimi);
”Sakaria” s > ”Sakarias”;
”Te’oma” (aramean ”kaksonen”) > ”Tuomas” jne.

Kreikkalainen muoto ’Iesous (= Jeesus) on ollut säännöllinen ja vakiintunut vaste Vt:n hepreankielisessä alkutekstissä esiintyvälle nimelle ”Jeshua” ja sen vanhemmalle, pidemmälle muodolle ”Jehoshua” (eli ”Joosua”; molemmat merkitsevät ”YHWH / Herra pelastaa”, ”Herra on pelastus”) ja jo kauan ennen Jeesuksen aikaa. Esim. Septuagintassa (= n. 280-luvulta eaa lähtien tehty Vt:n kreikkalainen käännös):

– Mooseksen työtoveri ja seuraaja Joosua on Septuagintassa ’Iesous / ”Jeesus” (jakeessa Neh 8:17 tämän Joosuan nimimuoto heprealaisessa tekstissä on ”Jeshua”, muualla Vt:ssa ”Jehoshua”).
– kuningas Joosian aikainen Jerusalemin kaupunginpäällikkö oli ”Jehoshua” – Septuagintassa ’Iesous / ”Jeesus” (suomalainen raamatunkäännös: ”Joosua”, 2 Kn 23:8).
– pakkosiirtolaisuudesta paluun aikainen pappi oli nimeltään ”Jeshua” – Septuagintassa ’Iesous (suomalaisessa käännöksessä ”Jeesua”: Esra 2:2, 36; 3:2, 8; 4:3; 5:2 jne.).
– ”Jeshua” näyttää olleen yleinen leeviläisten parissa pakkosiirtolaisuudesta paluun aikana – Septuagintassa sitä vastaa taas ’Iesous (suomalaisessa käännöksessä: ”Jeesua”: Esra 2:40; 3:9; Neh 8:7; 9:4, 5; 10:10 jne.).
– jopa yhden kylän nimi on ”Jeshua” – ja Septuagintassa siis taas ’Iesous (suomalainen käännös: ”Jeesua”; Neh 11:26). Jne.

Joten kuten itse mainitset, sekä heprealainen nimi ”Jeshua” että sen vakiintunut kreikkalainen vaste ’Iesous (josta suom. ”Jeesus”) ovat olleet hyvin yleisiä nimiä.

ollut Jeesuksen aikana niin vireä hellenistinen kulttuuri kuin joskus aiemmin on luultu vaikka tietysti hellenismillä sielläkin oli sijansa niinkuin kaikkialla muuallakin tuon ajan Välimeren maissa. Tästä on mm. yksi hyvä artikkeli linkissä

http://theologytoday.ptsem.edu/oct1993/v50-3-article8.htm