Onko kelläkään yhtä marsua ,jos on niin miten teidän marsut pärjää yksin ?
yksineläjä
marsu.-.
10766
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillä oli noin vuoden ajan vain yksi marsu. Sen kanssa vietettiin paljon aikaa, se sai juosta huoneessa vapaasti ja sitä pidettiin myös paljon sylissä. Se vaikutti kaikinpuolin terveeltä ja hyvinvoivalta, mutta silloin emme tienneet/uskoneet, miten paljon sen elämästä puuttui, kun sillä ei ollut lajitoveria. Nyt jälkikäteen koen suorastaan syyllisyyttä tuosta ajasta.
Marsu on 100% laumaeläin: sitä ei pitäisi edes myydä yksittäin. ÄLÄ SIIS HANKI VAIN YHTÄ MARSUA vaan vähintään kaksi. Ihminen ei koskaan voi olla sille samanlainen toveri kuin lajikumppani, vaikka kuinka paljon sen kanssa aikaa viettäisi.
Nyt kun meillä on kaksi poikamarsua, näemme valtavan eron aiempaan ajanjaksoon. Näiden kahden yhteiselämää on mahtava seurata. Yksinäinen marsumme aivan kuin heräsi eloon ystävän saatuaan. Sen elämä muuttui huisin paljon paremmaksi. Se on paljon eläväisempi, liikkuvaisempi ja puheliaampi. Yhdessä ne roskaavat paljon, papanoivat ja pissaavat kaikkialle ja teettävät paljon työtä, mutta ovat ihastuttavia lemmikkejä.
Pyydänkin kaikkia ko. eläimestä kiinnostuneita harkitsemaan tarkoin, jaksaako ja pystyykö sitoutumaan niiden hoitovastuuseen moniksi vuosiksi ja kestääkö niiden aiheuttamaa sotkuisuutta, heinäpölyä ja hajujakin silloin tällöin. Hankkikaa runsaasti tietoa marsuista luotettavista lähteistä ennen ostopäätöstä. Ja kaikille marsujenomistajille toivotan iloista ja onnellista kuikutuspääsiäistä!!!!
Samaa mieltä edellisen kanssa. Marsu ei puhu ihmistä, eikä ihminen marsua, ne eivät voi kommunikoida tai ymmärtää toisiaan. Mulla oli joskus poikamarsu, joka eli 2 vuotta yksi, ja oli onneton. Kadun sitä joka päivä, etten ottanut sille silloin kaveria. Keräsin lisää tietoa marsuista, ja sainkin tietää, ettei marsu voi elää onnellisesti yksin. Hankin sille kaksi nuorta poikamarsua. Enstisen yksinäisen marsun luonne muuttui täysin. Luulin ennen, että se oli ihan normaali, mutta uusien vauvojen saavuttua se muuttui kokonaan. Ei sitä voi edes sanoin kuvailla. Älä hanki yksinäistä marsua. Aina kaksi tai enemmän.
Kuten olen aikaisemmin sanonut niin jokainen marsu on yksilö.. Monet ovat todella sitä mieltä että eivät tule yksin toimeen/eivät voi sietää että ovat yksin. Mutta tiedän marsuja jotka oikeasti eivät MISSÄÄN NIMESSÄ tule muiden kanssa toimeen... vaan ain on jotain ongelmaa muista marsuista. Jotkut vaan haluavat olla yksin....
Tosin, olen sillä kannalla että aina kun ottaa marsun niin kannattaa ottaa suoraan kaksi..parempi mahdollisuus että tulevat toimeen :)
mulla on kaks tyttömarsuu ja ensimmäinen oli tottunnut elämään kolme vuotta yksin ja kun hankimme sille kaveriksi poikasen, niin oli se aluksi onnellinen, mutta kun poikanen kasvoi ja alkoi ärsyttämään toista marsuamme niin jouduimme siirtämään ne eri häkkeihin. ensimmäinen marsumme ei voinut sietää sitä että toinen syö vierestä samaa ruokaa, eikä sekään auttannut vaikka laitoimme niille omat ruokakupit
Meidän neitonen Wilma asui sellaisen 8 kk yksin. Mitään masennuksen merkkejä tai muuta ei huomattu, tyttö hyppeli yksikseen ja oli selvästi iloinen, pukit lentelivät ja näin. Tietysti marsun on aina parempi elää lajitoverinsa seurassa mutta Wilma ei ollut masentunut yksin olostaan, hankimme niiden kuukausien jälkeen kuitenkin kaverin kun jokapuolella luki ja alkoi kuulua valituksia "pakko ostaa kaveri"..
Nyt meillä asustelee kaksi marsutyttöä, eikä Wilma muuttunut Mistralin tulon jälkeen mitenkään, vaikka en kyllä uskoisi että enää tottuisi yksin oloon. En voi marsun ajatuksia lukea mutta ystäväni marsukin kävi meillä kerran, Wilma ei oikein ilahtunut vieraan marsun vierailuista ja alkoi oikkuiseksi. Eikä jäänyt huutelemaan marsu"kaveriaan" yhtään.
On niitä marsuja monia, jotka eivät vaan tykkää olla toisten seurassa. Mutta niitä ei silti tule eristää toisistaan. Niille tulisi laittaa väliseinä, jonka läpi niillä on näkö- haju- ja kuuloyhteys toisiinsa kokoajan. En jaksa vääntää tassua täällä nyt kaikkien kanssa, mutta käyttäkää ihmeessä sitä väliseinää, älkää erottako eri häkkeihin.
Mulla oli urosmarsu joka eli yksinään reilut 5 vuotta. Oli normaalia urosmarsua pienempi,painoi isonakin vain 700-800g..
Viimeisten vuosien aikana sai kaverin kyläilemään pari kertaa vuodessa- ensitapaaminen sujui hyvin, mutta loput tapaamiset ahdistavia sille- vetäytyi syrjään ja murjotti.
Tämä tapaus jutteli paljon ja tykkäsi olla rauhassa, tuli luokse kun halusi. Ei kuitenkaan vierastanut hoitoa sylissä tms..
Oli terve kaveri, söi paljon ja liikkui myöskin.
Nyt on kaksi urosmarsua, eri pesueista, mutta hyvin tulevat toimeen vaikka asuvatkin yhdessä..
Todellakin tiedän, että marsuja pitää olla vähintään kaksi, ja ottaisin heti paikalla kaksi marsua, eikä se oisi mikään ongelma, mutta ainut ongelma tässä on äiti!
Kun aluksi marsukuume tuli, oli aikeissani ottaa yksi marsu, sillä ystävälläkin oli vain yksi, enkä silloin vielä tiennyt kovin paljon marsuista. Sitten aloin etsiä tietoa näistä suloisista jyrsijöistä, ja sain selville että niitä kuuluisi olla aina vähintään kaksi. Sisäistin heti asian, ja kerroin siitä äidille, mutta eipä äiti siitä pitänytkään, ja sanoi että vain yksi. Nyt kuitenkin olen saanut jo vähän äitiä puolelleni, mutta siltikin äiti ei ole vielä suoraan myöntynyt siihen että otetaan kerralla kaksi. Joten, onko teidän mielestänne ihan ok ajatus, jos hankin aluksi yhden, ja otan sille kaverin vuoden sisällä? Jos ei, niin onko ehdotuksia miten saisin äidin ymmärtämään että niitä pitää olla KAKSI tai enemmän?
-FurBey
Miten sait äitisi suostuttelemaan toiseen marsuun?
mulla oli ennen yksin eläjä marsu koska kaveri kuoli kun tämä marsu ei antanut syödä ja joutui syömään purua ja meni umpeen.yksin eläjänä eli melko pitkään 10v noin 4vuotta yksin, mutta nyt n.vuosi sitten kuoli )-: nyt mulla on uusi marsu ja elää yksin olen tajunnut että kyllä ne tarvitsevat kaverin.olen nähnyt toisia saman ikäisiä marsuja ja ovat paljon iloisempia.joten nyt etsitään pojalle parhaillaan kaveria. sori kirjotus virheistä MARSUT OVAT ONNELLISEMPIA YHDESSÄ