Miksi pitää saada arvosanoja !? En ymmärrä.
Eikö pelkkä pistemäärä kertoisi enemmän oppilaan tasosta ?
Matti saa matikasta 57 pistettä ja ällän.
Maija saa matikasta 56 pistettä ja een.
Liisa saa matikasta 43 pistettä ja een.
MAtti siis muita parempi?!
Ei; Matti ja Maija lähes samantasoisia.
Sen sijaan Maija osasi ratkaista yli kaksi tehtävää enemmän kuin Liisa, mutta sai silti saman arvosanan.
Ymmärrän, että raja on vedettävä johonkin. Siksi tää juttu mun mielestä kuseekin.
Ei olis ehkä niin juhlallista, jos ei saa "hienoja arvosanoja", mutta harkitkaapa tätä todenteolla!
Mitä jos ylioppilaskokeesta saisikin ainoastaan pistemäärät. Tyyliin 46/60 pistettä ?
O N K O kukaan kanssani samaa mieltä?!
Ymmärtääkö kukaan abin (jonka arvosanat keikkuu rajoilla) itkua !?
Eikö pelkkä pistemäärä kertoisi enemmän oppilaan tasosta ?
Matti saa matikasta 57 pistettä ja ällän.
Maija saa matikasta 56 pistettä ja een.
Liisa saa matikasta 43 pistettä ja een.
MAtti siis muita parempi?!
Ei; Matti ja Maija lähes samantasoisia.
Sen sijaan Maija osasi ratkaista yli kaksi tehtävää enemmän kuin Liisa, mutta sai silti saman arvosanan.
Ymmärrän, että raja on vedettävä johonkin. Siksi tää juttu mun mielestä kuseekin.
Ei olis ehkä niin juhlallista, jos ei saa "hienoja arvosanoja", mutta harkitkaapa tätä todenteolla!
Mitä jos ylioppilaskokeesta saisikin ainoastaan pistemäärät. Tyyliin 46/60 pistettä ?
O N K O kukaan kanssani samaa mieltä?!
Ymmärtääkö kukaan abin (jonka arvosanat keikkuu rajoilla) itkua !?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noh itsekkin olen juuri kirjoittanut ja ottaahan se päähän, kun pari ainetta jäi itselläkin yhden-kahden pisteen päähän paremmasta arvosanasta. Silti en kuitenkaan kannata itse, että siirryttäisiin pelkästään pistearvosteluun.
L;E;M jne. jaoittelun tarkoituksena on juuri pyrkiä tasapuolistamaan joka syksyinen tai keväinen koe samanlaiseksi vaikeusasteeltaan. Tarkkaa arvosanojen pisterajaa ei määrätä etukäteen sen vuoksi, että ylioppilaslautakunta pyrkii aina antamaan arvosanat niin sanotun Gaussin käyrän pohjalta; eli suomeksi sanottuna aina suunrinpiirtein sama prosentuaalinen osuus saa saman numeron. Prosentuaalinen osuuden nojalla eniten tulee siis aina M:ää ja C:tä olisi koe sitten erittäin vaikea tai helppo. Tällä juuri pyritään tasa-arvoon. Ajatteleppa tämän kevään pitkän mamtematiikan koetta. Jos nyt käytettäisiin viime syksyn arvostelurajoja, niin jo 52 pisteellä saisi L:n ja niitä "älliähän" tulisi niin pirusti, koska koe oli todella helppo. Tämä ei varmasti olisi reilua muille kirjoittajille.
Mietippä millaiseksi hakeminen vaikkapa yliopistoihin muodostuisi, jos sinulla ei olisi mitään jaoteltua arvosana-asteikkoa, vaan ainoastaan aineesta riippuva määrä pisteitä. Mikään tiedekunta ei varmasti jaksa alata tekemään 60 erillaista mahdollista pistemäärää tukevaa asteikkoa, vaan samalla tavalla he laittaisivat asteikon vaikkapa 50-60 ja 40-50 jne. Ihan yhtä hyvin samat rajathan voisivat olla nykyiset L,e,m jne. Lisäksi tällainen pisteisiin nojautuva järjestelmä EI ollenkaan ottaisi huomioon eri vuosien kokeiden vaikeusastetta; Jos yhtenä vuotena olisi erittäin vaikea koe ja toisena helppo, niin silloin huonostikin aineessa pärjäävä voisi saadaa vaikka tuplapisteet aineessa normaalisti hyvin pärjäävään verrattuna.
Eli lyhyesti sanottuna tämän hetkinen järjestelmä on loppuen lopuksi hyvinkin tasapuolinen, mitä tämän sinun ehdottama versio ei todellakaan olisi.
aineessa rajalla ja taitaa jäädä niissä kaikissa vahvimmaksi maholliseksi :(( Tosi "jee" olla se vahva M. Saada M korkeimmilla pisteillä. Oisin ihan hyvin voinu skipata muutaman tehtävän.
Ymmärrän yskän siis.
Siis järkihän on siinä (että arvosanat annetaan prosenttisysteemillä (L=5% jne.)), että arvosanat ovat samoja vuosienkin jälkeen. Eikä käy niin, että joku vuosi on todella vaikea koe ja paras saa esim. 40/60p. vaikka oli tod. hyvä. Se että arvosanojen "arvo" säilyy on hyötyä esim. yliopistoon pyrkiessä.