olen yli 20 vuotta työskennellyt yliopistollisessa sairaalassa ja nyt siirryttyäni sosiaalitoimen alaisuuteen vanhushoitotyöhön oli järkytys melkoinen. Oli kuin olisi siirtynyt ajassa 30 vuotta taaksepäin. Hoitotiede on täysin tuntematon sana, hoidonlaadun mittaaminen tai arvioiminen ja hoitotyön kehittäminen ovat myös ihan outoja käsitteitä, työpaikkakoulutus oli ihan käsittämätön sana osastonhoitajalle...En nyt ota kantaa siihen ovatko nuo edellä mainitut asiat tärkeitä vai eivät, mutta ne ovat kuitenkin olennainen osa akuutin puolen hoitotyössä.
Onko kukaan muu huomannut mitään vastaavaa, vai sattuiko kohdalleni vain poikkeus? Vai onko ero siinä, että toista hallinnoi terveystoimi ja toista sosiaalitoimi? Näiden johdoissa olevilla henkilöillä kun on ihan eri alan koulutukset lääke- ja terveystieteet terveystoimessa ja sosiaalitoimessa yhteiskuntatieteet.
Onko kukaan muu huomannut mitään vastaavaa, vai sattuiko kohdalleni vain poikkeus? Vai onko ero siinä, että toista hallinnoi terveystoimi ja toista sosiaalitoimi? Näiden johdoissa olevilla henkilöillä kun on ihan eri alan koulutukset lääke- ja terveystieteet terveystoimessa ja sosiaalitoimessa yhteiskuntatieteet.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minäkin luulin siirtyväni huippuosaamisen kehtoon hienoon yksikköön oppimaan vanhustyön laadun hienouksia, mutta.... tosiaan kehitys jälijunassa tulossa niin kirjaamisen kuin laatutyöskentelyn suhteen. Missähän vika piilee. Kyllä meidän pomot on terveystieteilijöitä, mutta kyseessä geriatrinen yksikkö.
sen hyvyydestä kerrotaan, kun joku "kellokas" vain pääsee medioissa tuntojaan purkamaan!
Itse tulin yliopistolliseen sairaalaan töihin vuoden alusta ja olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni.
Aikaisemmin olen työskennellyt yksityisessä laitoksessa ja siihen verrattuna tämä nykyinen työpaikka on taivas.
Työ on osaamista vaativaa, mutta ei läheskään niin fyysisesti ja psyykkisesti raskasta kuin aikaisemmin. Jopa syömässä ehtii käydä, aamuvuoronkin aikana.