Olen tyttö,pian 16. Asun yhdessä äidin kanssa pienessä kaupungissa Lapissa. Seurustelin yhden pojan kanssa vähän yli vuoden. Hän oli ensimmäinen poikaystäväni jonka kanssa koin ensisuudelman,ensi seksikokemukset ja ensimmäiset kännit. Harrastin ennen jalkapalloa mutta lopetin sen sillä se meni liian vakavaksi ja vei liian paljon aikaa.
Erosimme poikaystävän kanssa muutama päivä vuoden vaihteen jälkeen. Se oli kova isku mutta toisaalta suhde ei toiminut sillä se oli pelkkää riitaa.Erosimme kumminkin hyvissä väleissä ja näemme toisiamme lähes joka päivä ja tulemme oikeastaan nykyisin paremmin toimeen mitä ennen.Meillä molemmilla on jo uudet suhteet. Tämä exäni seurustelee yhden tytön kanssa jota hän yritti samaan aikaa kuin minua vähän yli vuosi sitten. exäni kumminki haukkuu häntä minulle tai oikestaan vitsailemme yhdessä exän tyttöystävästä sillä tämä tyttö on kamalan hiljainen,ujo,omistaa viikset! ja käyttää vain o.n.l.y.n vaatteita. No siitä sitten. Exän perheen kanssa tulin loistavasti toimeen ja tunsin itseni ihan perheen jäseneksi.Exäni oli lähes samaa koulu tasoakin kanssani.
Nykyinen poikaystäväni on enenmän kuin täydellinen. Hän kohtelee minua ihan erinlailla mitä Exäni kohteli minua.Tunnen itseni ihan prisessaki nykyisen poikkiksen kanssa ja olen ihan korvia myöten rakastunut häneen.En kumminkaan taida olla poikkiksen perheen unelma miniä.Poikkikseltani vaaditaan paljon kotona;koulu arvosana lähempänä 9.5 kuin voisin itse haaveilla itsellani olevan, hän harrastaa aktiivisesti urheilua ja musiikia ja hän joutuu menenään aikaisin arkisin kotiin.
Itse olen kaukana noista ja pelkään ettei poikaystävän perhe hyväksy minua. He väittävät että poltan vaikka poikikseni sanoi etten todellakaan polta. He muutenkin ajattelevat että olen huonoa seuraa heidan unelmapojalleen...
Olen ihan sekaisin.. vaikka rakastan poikkistani on minulla silti tunne että tulen vielä palaamaan exäni kanssa yhteen....Lähden ehkä opiskelemaan peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle mikä ei ole kumminkaan kaukana noin 20 minuutin automatkan päässä ja kulkisin bussilla mikäli minulla on kotikunnalla joku joka odottaa minua.Tämä exäni on kai tulossa samalle paikkakunalle opiskelemaan kaiken lisäksi. Poikaystäväni jäisi kotikunnalle lukioon opiskelemaan.
En halua rikkoa rakkaani sydäntä.Exäni on vain olemisen takia sen tytön kanssa. Miten toimin?Vai onko tämä vain tämmöinen ajan tunne että en ole päässyt vielä täysin irti exästä?Vai johtuuko tämä siitä että pelkään ettei poikaystäväni perhe hyväksy minua?Pitäisikö minun toimia jotenkin vai antaa ajan mennä eteenpäin niinkuin yleensä teen?
en tiedä miksi vuodatatn tämän muttaajatukset ovat täysin sekaisin. asia on oikeasti vielä monimutkaisempi. kysykää jos ette tajua jotain.. ja älkää jaksako valittaa oikeinkirjotuksesta...
Erosimme poikaystävän kanssa muutama päivä vuoden vaihteen jälkeen. Se oli kova isku mutta toisaalta suhde ei toiminut sillä se oli pelkkää riitaa.Erosimme kumminkin hyvissä väleissä ja näemme toisiamme lähes joka päivä ja tulemme oikeastaan nykyisin paremmin toimeen mitä ennen.Meillä molemmilla on jo uudet suhteet. Tämä exäni seurustelee yhden tytön kanssa jota hän yritti samaan aikaa kuin minua vähän yli vuosi sitten. exäni kumminki haukkuu häntä minulle tai oikestaan vitsailemme yhdessä exän tyttöystävästä sillä tämä tyttö on kamalan hiljainen,ujo,omistaa viikset! ja käyttää vain o.n.l.y.n vaatteita. No siitä sitten. Exän perheen kanssa tulin loistavasti toimeen ja tunsin itseni ihan perheen jäseneksi.Exäni oli lähes samaa koulu tasoakin kanssani.
Nykyinen poikaystäväni on enenmän kuin täydellinen. Hän kohtelee minua ihan erinlailla mitä Exäni kohteli minua.Tunnen itseni ihan prisessaki nykyisen poikkiksen kanssa ja olen ihan korvia myöten rakastunut häneen.En kumminkaan taida olla poikkiksen perheen unelma miniä.Poikkikseltani vaaditaan paljon kotona;koulu arvosana lähempänä 9.5 kuin voisin itse haaveilla itsellani olevan, hän harrastaa aktiivisesti urheilua ja musiikia ja hän joutuu menenään aikaisin arkisin kotiin.
Itse olen kaukana noista ja pelkään ettei poikaystävän perhe hyväksy minua. He väittävät että poltan vaikka poikikseni sanoi etten todellakaan polta. He muutenkin ajattelevat että olen huonoa seuraa heidan unelmapojalleen...
Olen ihan sekaisin.. vaikka rakastan poikkistani on minulla silti tunne että tulen vielä palaamaan exäni kanssa yhteen....Lähden ehkä opiskelemaan peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle mikä ei ole kumminkaan kaukana noin 20 minuutin automatkan päässä ja kulkisin bussilla mikäli minulla on kotikunnalla joku joka odottaa minua.Tämä exäni on kai tulossa samalle paikkakunalle opiskelemaan kaiken lisäksi. Poikaystäväni jäisi kotikunnalle lukioon opiskelemaan.
En halua rikkoa rakkaani sydäntä.Exäni on vain olemisen takia sen tytön kanssa. Miten toimin?Vai onko tämä vain tämmöinen ajan tunne että en ole päässyt vielä täysin irti exästä?Vai johtuuko tämä siitä että pelkään ettei poikaystäväni perhe hyväksy minua?Pitäisikö minun toimia jotenkin vai antaa ajan mennä eteenpäin niinkuin yleensä teen?
en tiedä miksi vuodatatn tämän muttaajatukset ovat täysin sekaisin. asia on oikeasti vielä monimutkaisempi. kysykää jos ette tajua jotain.. ja älkää jaksako valittaa oikeinkirjotuksesta...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siis tällä palstalla kun lueskelee, niin huomaa et tosi monilla on vaikeuksia "päästä yli" exästään. Et et oo ainoo :)
Ihan normaalii :)
Ja tost perhe jutust: jos tietäsit mitä kaikkea perheet voikaan tehä niin ajattelisit et sulla menee kohtalaisen hyvin poikaystäväs perhees kaa :)
Ohi menevää toi poikakaverin perhe juttu :)
Mä kyllä tiedän :)
Mut ei mul oikeestaan oo enempää neuvottavaa ku pelkään et annan ihan vääri ohjeit et ei mult enempää :)
Kaikkea hyvää sulle ja Jumalan siunausta :)