Yksi (1) palstan kirjoittajista kutsui minua ystäväksi.
Suuri kiitos!
Suuri kiitos!
Mikä viesti!
Ruuneperi
14602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sinulle vastaukseksi jonkun viisaan oivaltamaa pari ajatusta: Ystävällinen sana sammuttaa enemmän liekehtivää paloa, kuin tynnyrrillinen vettä. Tai: Ystävyys ei tiedä mitään ylpeydestä eikä pahoista sanoista.
Kiitos vastauksesta!
Sinä et varmaankaan ole kaikkia vastauksia lukenut,useammalla kuin yhdellä palstan kirjoittaja on kutsunut sinua ystäväksi,mutta et ole noteerannut sitä miksikään,mistähän nyt johtuu että jo toisen kerran noteeraat tähän jo tuossa aikaisemmin mainitsit tästä samasta asiasta.toiset sitten olet jättänyt lukematta,tai et ole huomannut.
Mutta oli kai huomion arvoinen,tämä on nyt vain pieni huomautus ei millään pahalla.
vain Anu- pieni ole "mustankipeä" :-)))Hymyilyttää.
Olisi tosiaankin hyvä kun useimmat kutsuisimme toinen toistamme ystäväksi, vaikka vain lainausmerkeissä olevaksi.
-----------
Ystävä lainausmerkeissä
ei katkera olla voi,
elämän hennot hetket
kuitenkin surua soi.
Kahleet lainausmerkkeineen
vaikkakin puristaa,
silti toivoen, kaivaten,
hän hellyyttä halajaa.
Jo ystävä lainausmerkeissä
illasssaan harhailee,
lainamerkitkin kauas,
pois hiljalleen putoilee.
Nyt kahleina painavina,
merkit painaa aatosten,
vaan siteet elämän
kun katkeaa,
silloin kahleet halkeilee.
En ole mustasukkainen luojan kiitos ollut vielä koskaan olen säästynyt siltä taudilta läpi elämäni,mutta kuten sanoin että ystävä nimitystä on tuolla aikaisemmin moni käyttänyt ei olla reakoitu millään muotoa,miksi minun tästä tuntemattomasta pitäisi olla mustasukkainen,kun en ole ollut tutuistakaan,kuten sanoin siltä viruksalta olen säästynyt.
ystävälliset sanat ja teot milloinkaan hukkaan ei mene.
Minusta kuulostaa tutulta tuo runosi ehkä vähän jostain jollain tapaa muunnettuna,minä luen niin paljon runo kirjoja,ja siksi ehkä tämä tutun tunne.
totesin sen jo aikaisemminkin lukiessani viestejäsi. Runosi on asian ytimestä ja sanotaan, että totuus tekee vapaaksi.
runon olen kyllä omista tuntemuksistani kirjoitellut eräälle, vuosia sitten, pidempänä tosin. Muunneelleeni en uskoisi, sillä en itse kovinkaan paljon runokirjoja lue.
kuinka monella tavoin voi asian ytimen tulkita.
Epäilijä kun olen ikinä ollut, niin aivan samoin tässä kuin ruuneperin avausviestissäkin epäilin ensin jotain piikittelyä. Kuitenkin HALUSIN uskoa parempaa minääni joka kuiski korvaani teidän molempien kirjoittaneen myötämielisinä.
Hajupoikakin tuolla joskus jotain varsinkin erästä kutsui ystäväksi,mutta ei saanut vastakaikua,siksi kysyn miksi????
täällä on kyllä sellainen ilmapiiri että vanhemmat ihmiset voi toisia aina solvata ja jos joku kakslahkeinen tulee sitä mielistellään,mutta jos tämä kakslahkeinen antaakin vähän ojennusta niin sitten sanotaan en mä ymmärrä menen tuonne nurkkaani häpeämään.
Puhutaan asiasta eikä asian viedestä,minä olen tänne tullut huvikseni kirjoitteleen,mutta ei todellakaan täällä ole keskustelukumppaneita.
menen nyt sairaalaan enkä tiedä kauanko siellä viivyn tai tulenko takaisin enää,mutta jos on mahdollista niin sitten vielä kirjoittelen.
ehdit sanomani lukea, niin toivotan sydämestäni(en lainausmerkeissä) että tulet terveenä takaisin sairaala käynniltäsi, ja yhtä pirteänä kuin tähänkin asti. Kyllä täällä on samallalailla Sinulle keskustelu kavereita kuin toisillekin. Tsemppiä!
toivottaa Muori.
Toivotan pikaista tervehtymistä ja paluuta kirjoittamaan. Elämme mukanasi siellä sairaalareissullasi.
Ollaan ystäviä, jookos?
Ollaan ananas ja kookos!
Ollaan rypäle ja rusina,
syödään pipareita tusina!
Otetaan tuikku kossua,
ja annetaan murheille tossua!
Kossun sijaan me otamme vaikka tuoremehua ;)
olisitko joku tuttu, koska kerran muunsin tuon samaisen lorun .Se on vieläkin tallennettuna kännyyni ja kuuluu näin:
Ollaan ystäviä, jookos?
Ollaan ananas ja kookos.
Ollaan rypäle ja rusina,
syödään pipareita tusina.
Juodaan silloin tällöin kossut,
ollaan sitten niinkuin possut.
Minä sain alkuperäisen viestin tyttäreltäni, mutta kun loppu ei oikein minun mielestäni "soljunut", niin muuntelin sitä lähettäessäni sen ystävänpäivänä eräälle...
Mutta et ole minun tuttuni, koska lorusi oli alkuperäisessä muodossaan. Ollaan silti ystäviä, tuntemattominakin.
Mutta pistänpä toisenkin lorun ystävyydelle.
Uskon, että ystävät
ovat kuin hiljaisia enkeleitä,
jotka nostavat meidät jaloilleen silloin,
kun siipemme unohtavat miten lennetään.