Helskutti että osaa olla valkea aamu.Kun mitään
syntiä ei olisi koskaan ollut.Ristikkäistä sanaa.Tai päälekkäistä ajatusta.Tai sitten ihan eriävää mieltä.On tulossa kutkuttavan mukava päivä.
Mutta ei sentään ihan synnitön.
Tai,mitenkäs perskules määrittelet synnin? Tulee vaan mieleen näin toisena pääsiäspäivänä.Onkos kaikki kiva syntiä?Mikä tuntuu hyvältä ja nauttii?
Tulee mietittyä ihmisenä olemisen stragediaa.Että miten päin olla.Oletkos ihan itsellesi? Vai palveletkos muita ja muiden mieltä?
Ja jumankekka,vielä taivasta pitäisi palvella.Synnittömänä.Ajetaankos me ittemme
tosta vaan ahtaaseen rakoseen? Ja eletään noin vaan puolivaloilla ja himmeällä liekillä?
Ja sanotaan toisellekkin jotta miten elää ja ajatella?
Onkos se elämää rajata toisen tekemistä?Saakura,tietääkös sitä ,mikä toiselle on hyvä?Eikös se elämän lahja ole jokaisen oma?
Ja jokainen omassa omalaatuisessa viisaudessa
sitä käyttää? Meinaten vaan,että eikös se ole jumalaton synti tosta vaan määritellä toista ihmistä?
Niin kauan,kun puukot ja puntarit ei heilu,
niin eikos tekeminen ja sanominen ole rajoissa.
Ja jokahinen viisas itse päättämään?Meinaten
että ei ole syntiä ajatella ja jos vaikka siitä kirjoittaa,ei sekään kuoleman synti.
Kukin jotta tavallansa.
Tavasta jos tehdään synti,niin sehän loppuu
kirjuutelu ja ajttelu käpertyy ja ollaan vaan epäluuloisia ja ahdistuneita.Orgaanisia
olentoja käppyrässä jossakin nurkassa.Ja niin valmiita näkemään toisessa ihmisessä jotain
hankalaa.
En suostu tuohon peliin.Olen minä semmoinen
syntisäkki.Ja ei kun kivaa päivää
palstalaisille.
syntiä ei olisi koskaan ollut.Ristikkäistä sanaa.Tai päälekkäistä ajatusta.Tai sitten ihan eriävää mieltä.On tulossa kutkuttavan mukava päivä.
Mutta ei sentään ihan synnitön.
Tai,mitenkäs perskules määrittelet synnin? Tulee vaan mieleen näin toisena pääsiäspäivänä.Onkos kaikki kiva syntiä?Mikä tuntuu hyvältä ja nauttii?
Tulee mietittyä ihmisenä olemisen stragediaa.Että miten päin olla.Oletkos ihan itsellesi? Vai palveletkos muita ja muiden mieltä?
Ja jumankekka,vielä taivasta pitäisi palvella.Synnittömänä.Ajetaankos me ittemme
tosta vaan ahtaaseen rakoseen? Ja eletään noin vaan puolivaloilla ja himmeällä liekillä?
Ja sanotaan toisellekkin jotta miten elää ja ajatella?
Onkos se elämää rajata toisen tekemistä?Saakura,tietääkös sitä ,mikä toiselle on hyvä?Eikös se elämän lahja ole jokaisen oma?
Ja jokainen omassa omalaatuisessa viisaudessa
sitä käyttää? Meinaten vaan,että eikös se ole jumalaton synti tosta vaan määritellä toista ihmistä?
Niin kauan,kun puukot ja puntarit ei heilu,
niin eikos tekeminen ja sanominen ole rajoissa.
Ja jokahinen viisas itse päättämään?Meinaten
että ei ole syntiä ajatella ja jos vaikka siitä kirjoittaa,ei sekään kuoleman synti.
Kukin jotta tavallansa.
Tavasta jos tehdään synti,niin sehän loppuu
kirjuutelu ja ajttelu käpertyy ja ollaan vaan epäluuloisia ja ahdistuneita.Orgaanisia
olentoja käppyrässä jossakin nurkassa.Ja niin valmiita näkemään toisessa ihmisessä jotain
hankalaa.
En suostu tuohon peliin.Olen minä semmoinen
syntisäkki.Ja ei kun kivaa päivää
palstalaisille.
Vastaukset 34
Vanhimmat
kokeeko joku itsensä synnittömäksi??
Puhtaan valkoseksi ja tahrattomaksi??
Kannatta miettiä tarkemmin uudestaan
ja harkitsee sitten heittääkö sittenkään sitä
ensimmäistä kiveä.
Kiitos vastauksestasi.
Tulee vaan mieleen,kun on ihmisiä,jotka kovasti arvostelee,opastaa ja neuvoo,muita ihmisiä.
Määrittelee mielellään muille tekemisen rajat.
Että he varmaan ovat puhtoisia ja synnittömiä.
Ja että onko tuollaisilla ihmisillä loipulta
harkintaa? Vai pelkästään se oma täydellisyys?
En itse kyllä haluaisi olla niin kivetön
ja synnitön.
Mukavaa päivää sinulle.
on syntyä syntisäkiksi ja olla sitä viimeiseen henkäykseensä asti. Pääsiäinen muistuttaa siitä, että Jumala Jeesuksessa otti kantaakseen syntiemme seuraukset olemme siksi armahdettuja syntisäkkejä. Oma valinta on suostummeko siihen.
Kiitos ajatuksistasi.
Kyllä minusta elämän tuhlaaminen on se suurin
synti,johon voimme syyllistyä.Emme käytä lahjaa,
joka on annettu jokaiselle.
Minusta jokaisella on velvollisuus elämää kohtaa elää niin kuin sielu sanoo ja sydän kuiskaa.
Ja suoda toiselle ihmiselle se sama.
Mukavaa ja iloista päivää sinulle.
lähtökohta elämälle,kulkea koko elämä kyyryssä ja viimeistä tuomiota peläten.
Mistä lähtee tuollainen itte ruoskinta? itte kun on tullut kuljettua valossa ja varjossa niin ei hyvältä näyttäis tuon systeemin mukaan.
Kumminkaan en osaa tulevaa pelätä koska en ole tieten tahtoen pahaa kellekkään tehnyt.
Pidä vielä taskussa ne kivet kuitenki.
Vastasin vaan uteliaana jos joku ns. tahraton
ilmottautuu ja kertoo puhtaasta elämästään.
En ilku, enkä irvaile.
Täällä kuitenkin on paljon ihmisiä jotka
mielestään hyvinki synnittöminä elellee.
Toisaalta tehtyä on vaikee saada tekemättömäksi.
Riittääkö kun katuu??
Jos huomaa katua.
Elämä on kuitenkin niin ihanaa ettei
välttämättä ehdi kaikkia hölmöyksiään
edes huomata.
Ei voi kun yrittää parhaansa.
Joten jatketaan näillä eväillä.
Minusta on hyvä jotenkin,jos tekemäänsä vääryyttä katuu.Jopa pyytää anteeksi.
Jotenkin tuntuu,että ihan tärkeintä on,jos
ymmärtää ottaa opiksi.Ja tekee asiat
paremmalla tavalla.
Virheistään oppiminen on aika iso asia lopulta.
Se vaatii nöyryyttä ja viisautta.
että on armahdettu syntisäkki, sitä on helpompi armahtaa ne kanssaeläjätkin. Kukaan ei pysty aitoon nuhteettomuuteen. Elämän eettiset ohjeet ovat kirjoitettuna kaikkien meidän sieluumme. Itse valitsemme halaammeko lohdutukseksi ja kuuntelemme vai heitämmekö kivellä ja juoruilemme.
Elämä on virheistään oppimista.
Lapsesta asti kaikki perustuu siihen että
opit missä kohtaa viimeksi meni pieleen.
Seuraavalla kerralla osaa jo toimia paremmin.
Ei niitä mokia voi kaikkia välttää etukäteen,
eikä voi esim lapsiaan suojella kaikelta.
On vaan opittava ja vaikka harmittaa ne
itse tehdyt mokat on itse tehtyjä.
Ei niistä voi muita syyttää.
Siis edelleen pidetään kivet taskussa.
kun hyväksyy lähtökohtansa, ymmärtää paremmin, ei tarvitse teeskennellä ja on näinollen vapaa elämään ja iloitsemaan ihmisyydestään ja elämästä. valmis ja avoin rakkaudelle ja sisäiselle rauhalle. Itsepetos on elämän suurin taakka.
Eli olemmekos samaa mieltä,että terve itsekritiikki ja kyky nauraa itselleen,on elämässä paras
lääke?
Jatketaan matkaamme kivet helisten!
joka kirjoitti meidän olevan tuomittuja syntymässämme.
Täysin samaa mieltä ollaan,
vieläkään ei asioista tule riitaa.
Hyvä niin.
Nauru pidentää ikää.
Ole varovainen niitten kivien kanssa,
ettet satuta ittees.
pointtina
lasten tuomitsemista helvettiin oikopäätä,tosi typerää ,en viitsi enempää jauhaa pashaa.
En tosin kiellä sinua jatkamasta valitsemalla tielläsi,onnea.
Jos kovasti kivitämme ja juoruamme,niin varmaan
se yhteys sydämestä älyymme pätkii.
Varmaan siinä on itsetutkiskelun paikka ja joka päivähän on syytä asioita käydä läpi itsessään.
Mukavaa päivää sinulle.
Siis meinaat että minulla omat kivet ja vieraat menee sekaisin taskussa niin,että tekee kipiää?
Hymyillään.
Vaikeaa niitä on
kivet toisistaan erottaa.
Tarviikokaan??
Mä hymyilen jo.
;-)
mitään sakramenteista ja niiden merkityksestä?
Mitäpä tärkeitä ja mukavia kiviä tosistaan erottamaan.Pitää hyvää huolta ja välillä vaikka kiillotella,se minusta soveliaampaa.
Ja etenkin keväisin kun pörhäkästi liikutaan,
kivet mukavasti taskussa helisee.
Hymyillään.
Paavalista tuli apostoli ja hän kertoo (1.Tim.1:15) olevansa 'suurin syntinen', mutta Jeesuksen pelastaneen hänet ja asettaneen hänet apostoliksi:
Tuossapa 1.Tim.1:12-17:
12 Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa
13 minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa;
14 ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
16 Mutta sentähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi.
17 Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle, kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti! Amen.
1. kirje Timoteukselle 1:12-17 . Raamattu 1933/1938
12 Ja minä kiitän meidän Herraamme Kristusta Jesusta, joka minun voimalliseksi tehnyt on, ja luki minun uskolliseksi, asettain tähän virkaan,
13 Joka ennen pilkkaaja ja vainooja ja häpäisijä olin, mutta minulle on laupius tapahtunut; sillä minä tein sitä tietämättä epäuskossa.
14 Mutta meidän Herramme armo oli sitä runsaampi, uskon ja rakkauden kanssa, joka Kristuksessa Jesuksessa on.
15 Se on totinen sana ja kaiketi mahdollinen ottaa vastaan, että Kristus Jesus on tullut maailmaan syntisiä vapahtamaan, joista minä suurin olen:
16 Mutta sentähden om minulle laupius tapahtunut, että Jesus Kristus minussa ensin osoittais kaiken pitkämielisyyden niille esikuvaksi jotka hänen päällensä pitää uskoman ijankaikkiseen elämään.
17 Mutta Jumalalle, ijankaikkiselle kuninkaalle, kuolemattomalle ja näkymättömälle, ja ainoalle viisaalle olkoon kunnia ja ylistys ijankaikkisesta ijankaikkiseen, amen!
1. kirje Timoteukselle 1:12-17 Biblia 1776
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Tuolta sinä saat vastauksen oikeasti.
Mielestäni paras käännös on 1933/1938 käännös.
Laita hakusanaksi tuon ylläolevan osoitteen sivun ylälaitaan 'synti' tai 'syntinen' ja saat vastauksen. Voit laittaa hakusanaksi myös 'armo' tai 'anteeksiantamus' tai 'pelastus' tai 'Jeesus'. Omalla hyvyydellään ihminen ei pelastu.
Pääsiäisen sanomakin pitäisi selvitä Raamatusta. Jos kävit kirkossa Pääsiäisena, niin ehkäpä joku asia jäi mieleen? Kävitkö kirkossa Pääsiäisenä?
'Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta'(Room. 10:17)
Siunattua Pääsiäistä ja siunattua kevättä!
Toki aloituksessani oli ihmismäisiä piirteitä.
Itse ajattelen että uskossa kuuleminen on tärkeää.Kuullun ymmärtäminen.Ja sen muuttaminen itselle omaksi ajattelemiseksi ja tekemiseksi.
Eli usko ei saa jähmettyä sisälle,vaan tulla ulos ihmisen näköisenä ja oloisena.
Me saimme elämän että nauttisimme siitä.
Miksi me koetamme rajoitta elämää,jotta nauttisimme mahdollisimman vähän?
Minusta tämä kysymys on uskon ja synnin
kysymyksissä se iso kysymys.
Mukavaa toista pääsiäspäivää myös sinulle.
näkyy näillä palstoillakin.
Voi tätä kateutta, haukutaan
toiset kirjoittajat lyttyyn,
melkein syljetään päälle.
Kadehditaan niin ettei veri kierrä.
Muistakaa se tosiasia, että vielä
tulee se päivä, kun puntit
tasataan. Ne, jotka itsensä ylentävät,
alennetaan. Loppujen lopuksi,
kaikki me joskus lykätään horsmaa
hautuumaalla. Tämä totuus
ei pala tulessakaan :)
Jos kuoleman jälkeisestä asiasta puhutaan,ihminenhän eläessään saa jo määrätä,minne joutuu ja haluaa.
Mä ainaski haluan itsestäni jokaisen murusen pois maan päältä,joko mereen tai vuorenrinteiltä taivaan tuuliin!
Voi sanoa että se siitä sitten!
Valoisaa päivää,niin kauan kun sitä riittää,itsekullekin.
näin yhdellä lukaisulla läpi aloituksesi,
tuli mieleeen virrensanat,,,,,,,
"raskas on kulkuni maisella tiellä, elon tiellä".
Tuo antamasi virsi - tai hengellinen laulu löytyy vanhasta Koraalikirjasta (kirkon kanttoreilta) numero 6. Sen on alunperin tehnyt Johann Sebastian Bach.
Se laulettiin faarin (isänisä) hautajaisissa ja vielä rakkaan setäni hautajaisissa pari vuotta sitten. Olin isoisani (siis "faarin") hautajaissa 9-vuotias ja tätini lauloi sen. Laulu ei ole unohtunut koskaan ja lauloin sen tätini kanssa setäni hautajaisissa pari vuotta sitten. Soittotaitoinen rovasti itse säesti meitä rakkaan setäni muistotilaisuudessa.
TUOSSAPA SANAT KOKONAAN:
1.Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä ?
Raskas on kulkuni maisella tiellä.
Saavu, ja milloinka tahtosi lie
Kärsivä kulkija kotihin vie !
Oi saavu Jeesus, miks viivyt sä vielä,
Miks viivyt sä vielä?
Raskas on kulkuni maisella tiellä, Elon tiellä.
2. Kaikki on turhuutta auringon alla
Kukkaset riemun vie tuoni ja halla.
Rikkaus, nautinto, kauneus maan
Kaikki on usvaa ja haavetta vaan
Oi saavu Jeesus, miks viivyt sä vielä,
Miks viivyt sä vielä?
Raskas on kulkuni maisella tiellä, Elon tiellä.
3. Herra ei unhoita kaipaavaa lastaan,
Valmistu, sieluni, auttajaas vastaan !
Hetkellä puolyönkin saapua voi,
Taivainen häälaulu kutsuna soi.
Oi saavu Jeesus, miks viivyt sä vielä,
Miks viivyt sä vielä?
Raskas on kulkuni maisella tiellä, Elon tiellä.
(Tuntematon saksalainen. Suomentanut Ilta Koskimies, s. 1879)
mutta parhaimmalla tahdollanikin ajatuksesi hukkuu sanojen tavattomaan sillisalaattiin.
Yrittäisit hiemen supistaa kerrontaasi, ehkä idea silloin jäisi elämään.
Minusta tämä on avoin keskustelupalsta aikuisille ja me aikuiset ollaan elämää nähty.Eikös olisi
kiva,kun antaisimme toisillemme vapauden ilmaista itseään vapaasti?
Ajatteleppa jos me kaikki ruvetaan toistemme kirjoituksista ja tyylistä etsimäänmeille epämieluisaa.Olisiko se keskustelua vapaassa
mielessä? Vai keskittyisikö kaikki vain siihen,että tyyli ja asia olisi mahdollisimman hyväksyttyä?
Voitaisiinko me sopia,että jokainen kirjoittaa omalla tyylillään? Ja Muka.va sheriffinä määrittelee,mikä kirjoitus positetaan?
Annetaan palstan olla vapaamuotoinen
aikuisten keskustelupalsta.
kuuluisi uskovien palstalle.
Miten kukaan voi meidän eettistä vakaumusta
tarkistaa?
Kuka vaan täällä palstalla voi uskoa mihin hyväks itse katsoo.
Aikusten ihmisten tässä maassa on vaan opittava
jos ei ole jo lapsena oppinut on hyväksyttävä
ihmisten erilaiset mielipiteen.
Mielestäni kaikilla on oikeus kirjoitella omalla tyylillään näille Suomi24:n palstoille. Ylläpitäjät kyllä hoitavat oman työnsä. Nämä urputtajat voisivat lopettaa jo iänikuisen itkemisensä ja toisten mollaamisen. Jos ette normaaliin keskusteluun pysty, olkaa sitten hiljaa.
Sinä mies-v57, jatka vaan kirjoitteluasi, juttujasi on mukava lukea ja niissä on aina ajattelemisen arvoista asiaa.
Lakatkaa inisijät kadehtimasta hyviä kirjoittajia, ohittakaa kirjoitukset jos ne eivät kiinnosta.
Eikö tuo ole hyvin yksinkertaista toteuttaa?
minäkin otan kantaa. Meillä on jokaisella oma tyyli kirjoittaa. Tekstiviestitkö tähän ohjaavat. Pitääkö meidän referoida teksti ennen lähettämistä?
Onko joku tuputtanut ns. "hyviä" neuvoja, vai mistä tämä ajatus tuli mieleesi?
Mistä hitosta ihmiset ovat saaneet päähänsä, että uskovaisen elämän tarkoitus olisi vain kaventaa oma elämänsä johonkin ahtaaseen muottiin ja yrittää vaatia toisilta samaa?
*alkaa muistella aikoja vuonna vasara ja kirves, jolloin taisi itsekin suhtautua hyvin ennakkoluuloisesti*
Ja nimenomaan se hirsi on kaivettava ensin omasta silmästä ennen kuin alkaa roskia syynätä toisten silmistä, sanoi jo Jeesus itse. Niinpä se pahin kyttääjä on pahasti hakoteillä...