Vauvahaaveet ja uusi duuni?!

tiukkapipo(ko)

Heips

kaipaisin mielipiteitänne seuraavanlaisesta asiasta: olemme yrittäneet lasta vuoden alusta, toistaiseksi tuloksetta (testasin tänä aamuna negaa, kp 34/29-34). Olen vakituisessa työsuhteessa ihan ok duunissa, mutta nyt minulle on yllättäen tarjottu uutta työpaikkaa. Tarjous on erittäin houkutteleva, mutta pohdiskelen, onko moraalitonta aloittaa uuden työnantajan leivissä tietäen, että jää mahdollisesti (toivottavasti!) jo vuoden sisällä äippälomalle. Työnantaja tuskin asiasta riemastuisi. Toisaalta, enhän voi tietää kauanko yrittämiseen vielä menee tai tärppääkö meillä ylipäätään koskaan.. Tiedän kyllä, mitkä ovat juridiset oikeuteni, mutta kiinnostaisi tietää, mitä mieltä olette asiasta moraalisella tasolla ja jos olette joutuneet vastaavan päätöksen eteen itse, miten toimitte..

Kiitos :)

61

3209

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tuppu

      Ota uusi houkutteleva työ vastaan aivan huoletta. Meitä nuori/nuorehkoja/synnytysikäisiä naisia jätetaan ottamatta töihin juuri tuon lapsenteon pelossa niiiin usein. Eiköhän uuden työn tarjoaja ole pohtinut äitiyslomankin mahdollisuuden sinulle töitä tarjotessasi. Olet siis varmasti hyvä ja pätevä työssäsi.

      Tuo saattoi kuulostaa hieman kärjistetyltä, mutta pointti oli, ota työ, anna työnantajan huolehtia jos huolehtimisen aihetta tulee.

    • Minä

      Mielipiteeni on, että ota vain työt vastaan ja jos et ihan heti halua jäädä äitiyslomalle niin käyttäkää muutama kuukausi ehkäisyä. Toisaalta voit työpaikalla esittää tyyliin "no eihän tämä ihan suunniteltua ollut, mutta tosi ihana yllätys" ja sen jälkeen nauttia raskaudestasi.

      Aika karkeaa/tylyä voi olla työnantajalle, mutta tulethan kuitenkin takaisn äitiyslomalta ja ainakin työnantajat mitä minä olen kohdannut ovat juuri ed. kirjoittajan tyylisiä eli ei oteta tuota töihin se voi olla vaikka raskaana.

      No tämä oli vain minun mielipiteeni ja monet ovat sitä varmaan vastaan, mutta...

      Kaikkea hyvää sinulle mitä päätätkin tehdä ja onnea raskaaksi tulo yritykseen!

      • Minä

        Tietenkin voisit myös keskustella tulevan työnantajan kanssa (riippuu millainen hän on) ja kertoa suunnitelmistanne. Voi olla ettei hän sen jälkeen ota sinua enää töihin, tosin on lainvastaista kysyä naiselta onko hän raskaana ja luulisi, että sillä perusteella ei voisi jättää ottamatta töihin, mutta lakiahan voi tunnetusti kiertää, tai sitten voi olla että työnantajasi on iloinen puolestasi ja pystyy järjestämään tulevalle äitiyslomallesi sijaisen.

        Että tällainen vaihtoehto...=)


      • työnantaja
        Minä kirjoitti:

        Tietenkin voisit myös keskustella tulevan työnantajan kanssa (riippuu millainen hän on) ja kertoa suunnitelmistanne. Voi olla ettei hän sen jälkeen ota sinua enää töihin, tosin on lainvastaista kysyä naiselta onko hän raskaana ja luulisi, että sillä perusteella ei voisi jättää ottamatta töihin, mutta lakiahan voi tunnetusti kiertää, tai sitten voi olla että työnantajasi on iloinen puolestasi ja pystyy järjestämään tulevalle äitiyslomallesi sijaisen.

        Että tällainen vaihtoehto...=)

        antaa mahdollisuuden myös irtisanomiseen...muulla kuin raskauden perusteella, vaikka työntekijä olisikin raskaana. Tuotannolliset syyt ovat hyviä...
        Anteeksi, jos pilasin päivänne. Olen ollut työnantajana niin kauan, että tiedän keinoja olevan.
        Ja kyllä nämä "kikat" on kaikkien muidenkin tiedossa.


      • tiukkapipo(ko)
        työnantaja kirjoitti:

        antaa mahdollisuuden myös irtisanomiseen...muulla kuin raskauden perusteella, vaikka työntekijä olisikin raskaana. Tuotannolliset syyt ovat hyviä...
        Anteeksi, jos pilasin päivänne. Olen ollut työnantajana niin kauan, että tiedän keinoja olevan.
        Ja kyllä nämä "kikat" on kaikkien muidenkin tiedossa.

        ..mutta "työnantaja" vei nyt keskustelun hieman hakoteille. Tiedän kyllä, että raskaanakin olevan työntekijän voi tietyin perustein irtisanoa; se ei ollut jutun pointti, vaan se, onko "oikein" vaihtaa työpaikkaa tällaisessa elämäntilanteessa. Voihan nykyinenkin työnantajani antaa kenkää mahdollisesta raskaudestani kuultuaan. En siis pohdi mahdollista irtisanomisuhkaa vaan asian moraalis-eettisiä ulottuvuuksia.. :)


      • työnantaja
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        ..mutta "työnantaja" vei nyt keskustelun hieman hakoteille. Tiedän kyllä, että raskaanakin olevan työntekijän voi tietyin perustein irtisanoa; se ei ollut jutun pointti, vaan se, onko "oikein" vaihtaa työpaikkaa tällaisessa elämäntilanteessa. Voihan nykyinenkin työnantajani antaa kenkää mahdollisesta raskaudestani kuultuaan. En siis pohdi mahdollista irtisanomisuhkaa vaan asian moraalis-eettisiä ulottuvuuksia.. :)

        sama moraalin kannalta, kumpaa sahaat linssiin.
        Se on homma, joka väkisin tulee tietoon, ennemmin tai myöhemmin.
        Jos kantti kestää valehdella (salata), tee se, mutta vastapuoli on luultavasti yhtä armoton päättäessään omista toimistaan, kun asia hänelle selviää.
        En ymmärrä, mikä pointti tässä muuten on. Jos kerran asian salaat nykyiseltäkin, mikä puristaa?


      • Malla
        työnantaja kirjoitti:

        sama moraalin kannalta, kumpaa sahaat linssiin.
        Se on homma, joka väkisin tulee tietoon, ennemmin tai myöhemmin.
        Jos kantti kestää valehdella (salata), tee se, mutta vastapuoli on luultavasti yhtä armoton päättäessään omista toimistaan, kun asia hänelle selviää.
        En ymmärrä, mikä pointti tässä muuten on. Jos kerran asian salaat nykyiseltäkin, mikä puristaa?

        Mun mielestä ei ainakaan kovin usein työpaikoilla etukäteen huudella et nyt aletaan yrittämään vauvaa... Enkä usko että kaikki työnantajan tämän tavoin koita keksiä syytä erottaa raskaana olevaa työntekijää? Vaan alkaa etsiä sijaista äippäloman ajaksi. Vai olenko täysin hakoteillä? Mun työnantaja oli ainakin onnellinen mun puolesta vaikka "joutuikin" etsimään sijaisen. Nyt pääsin palaamaan hoitovapaan jälkeen vielä "vajaata" päivää tekemään kun 3 vuorotyö ei onnistu miehen työaikojen vuoksi! Ja saan samalla olla enemmän kotona 2-v pikku-ukon kanssa!


      • milla
        Malla kirjoitti:

        Mun mielestä ei ainakaan kovin usein työpaikoilla etukäteen huudella et nyt aletaan yrittämään vauvaa... Enkä usko että kaikki työnantajan tämän tavoin koita keksiä syytä erottaa raskaana olevaa työntekijää? Vaan alkaa etsiä sijaista äippäloman ajaksi. Vai olenko täysin hakoteillä? Mun työnantaja oli ainakin onnellinen mun puolesta vaikka "joutuikin" etsimään sijaisen. Nyt pääsin palaamaan hoitovapaan jälkeen vielä "vajaata" päivää tekemään kun 3 vuorotyö ei onnistu miehen työaikojen vuoksi! Ja saan samalla olla enemmän kotona 2-v pikku-ukon kanssa!

        nyt antaa kuvan, että kaikki työnantajat ovat "omasi" kaltaisia?
        Pakko pudottaa pilvistä!
        Mulle kävi juuri niin, että kenkää tuli äitiysloman jälkeen, tuotannollisista syistä.
        En ollut kertonut työnantajalleni raskaudestani ollenkaan, ennen kuin oli pakko. Tosin ei hänkään mitään kysynyt, mutta se alkaa näkyä kaikilla...ja kyllä tässä on nainen heikoilla, jos ei kerro. Minä en ainakaan suosittelis kellekään valehtelua työhönottotilanteessa. Voisin esittää sulle ihan henkilökohtaisen kyssärin:
        MIKSI SITTEN KATSOT, ETTÄ RASKAUDESTA EI KANNATA ETUKÄTEEN HUUDELLA? JOS SE EI KERRAN TYÖSUHTEESEEN MITENKÄÄN VAIKUTA?
        Taas yksi, joka puhui itsensä pussiin ensi metreillä...


      • tiukkapipo(ko)
        työnantaja kirjoitti:

        sama moraalin kannalta, kumpaa sahaat linssiin.
        Se on homma, joka väkisin tulee tietoon, ennemmin tai myöhemmin.
        Jos kantti kestää valehdella (salata), tee se, mutta vastapuoli on luultavasti yhtä armoton päättäessään omista toimistaan, kun asia hänelle selviää.
        En ymmärrä, mikä pointti tässä muuten on. Jos kerran asian salaat nykyiseltäkin, mikä puristaa?

        Työnantaja, mitäköhän tarkoitat linssiin sahaamisella ja asian salaamisella?! Et kai tosissasi ole sitä mieltä, että jokaisen työssä käyvän naisen tulisi ilmoittaa työnantajalleen vauvahaaveistaan sinä päivänä, jolloin luopuu ehkäisystä? Entä vahinkoraskaudet?! Vai eikö työssä käyvä nainen saisi mielestäsi haluta/yrittää tulla raskaaksi lainkaan? Ja etkö tiedä, ettei työhaastattelussa saa kysyä perhesuunnitelmista? Kuten joku edellä totesi, eiköhän jokainen "vauvansaamisiässä" olevia naisia palkkaava työnantaja ole pohtinut vauvaloman mahdollisuutta. Ehkä kaikki eivät ole sellaisia kuin sinä, vaan haluavat pätevää työvoimaa silläkin uhalla, että he ovat välillä äitiyslomalla.

        Tottakai raskaus tulee väkisinkin kaikkien tietoon jossain vaiheessa ja yleensä siitä kai kerrotaankin viimeistään siinä vaiheessa, kun raskaus alkaa näkyä, (tosin lain mukaan riittää muistaakseni 2 kk ennen äitiysloman alkua), mutta enpä usko, että kovin moni haluaa kertoa asiasta ainakaan ennenkuin riskialtis ensimmäinen raskauskolmannes on turvallisesti ohitettu jo ihan siksi, ettei sitten tarvitse kiertää kaikille selittelemässä, jos jotain meneekin pieleen. Eikä mikään mahti maailmassa velvoita asiasta kertomaan kovin varhain, se ei kuulu kenellekään.

        Pointtini oli se, että mietin, onko "reilumpaa" jäädä äitiyslomalle työstä, jossa on jo ollut vuosia, kuin uudesta työpaikasta, jossa on parhaassa tapauksessa ehtinyt olemaan vain hetken eli onko oikein, että vauvaa yrittävä vaihtaa työpaikkaa. Yritykseenhän voi kulua vuosia tai vauvaa ei välttämättä saa koskaan; ei kai lapsesta haaveilun tarvitse tarkoittaa sitä, että pitää jumittaa samassa duunissa, jos kerran parempaakin on tarjolla.

        En tiedä millä alalla työskentelet, mutta omallani en ole kyllä koskaan kuullut, että raskauden takia olisi irtisanottu ketään, päinvastoin suhtautuminen on ollut myötätuntoista ja positiivista, vaikka täällä harva se kuukausi joku ilmoittaa iloisia vauvauutisia. :)


      • työnantaja
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Työnantaja, mitäköhän tarkoitat linssiin sahaamisella ja asian salaamisella?! Et kai tosissasi ole sitä mieltä, että jokaisen työssä käyvän naisen tulisi ilmoittaa työnantajalleen vauvahaaveistaan sinä päivänä, jolloin luopuu ehkäisystä? Entä vahinkoraskaudet?! Vai eikö työssä käyvä nainen saisi mielestäsi haluta/yrittää tulla raskaaksi lainkaan? Ja etkö tiedä, ettei työhaastattelussa saa kysyä perhesuunnitelmista? Kuten joku edellä totesi, eiköhän jokainen "vauvansaamisiässä" olevia naisia palkkaava työnantaja ole pohtinut vauvaloman mahdollisuutta. Ehkä kaikki eivät ole sellaisia kuin sinä, vaan haluavat pätevää työvoimaa silläkin uhalla, että he ovat välillä äitiyslomalla.

        Tottakai raskaus tulee väkisinkin kaikkien tietoon jossain vaiheessa ja yleensä siitä kai kerrotaankin viimeistään siinä vaiheessa, kun raskaus alkaa näkyä, (tosin lain mukaan riittää muistaakseni 2 kk ennen äitiysloman alkua), mutta enpä usko, että kovin moni haluaa kertoa asiasta ainakaan ennenkuin riskialtis ensimmäinen raskauskolmannes on turvallisesti ohitettu jo ihan siksi, ettei sitten tarvitse kiertää kaikille selittelemässä, jos jotain meneekin pieleen. Eikä mikään mahti maailmassa velvoita asiasta kertomaan kovin varhain, se ei kuulu kenellekään.

        Pointtini oli se, että mietin, onko "reilumpaa" jäädä äitiyslomalle työstä, jossa on jo ollut vuosia, kuin uudesta työpaikasta, jossa on parhaassa tapauksessa ehtinyt olemaan vain hetken eli onko oikein, että vauvaa yrittävä vaihtaa työpaikkaa. Yritykseenhän voi kulua vuosia tai vauvaa ei välttämättä saa koskaan; ei kai lapsesta haaveilun tarvitse tarkoittaa sitä, että pitää jumittaa samassa duunissa, jos kerran parempaakin on tarjolla.

        En tiedä millä alalla työskentelet, mutta omallani en ole kyllä koskaan kuullut, että raskauden takia olisi irtisanottu ketään, päinvastoin suhtautuminen on ollut myötätuntoista ja positiivista, vaikka täällä harva se kuukausi joku ilmoittaa iloisia vauvauutisia. :)

        Edelleen on työnantajan kannalta herttasen sama kumpaa viilaat linssiin raskausasiassasi. Edelleen! Kun haluat olla epärehellinen, ole!
        Miksi kyselet "reilumpaa" kun reiluus on toimistasi kaukana?
        Miksi niin oleellinen asia perhesuhteesta pitää salata? Kerrothan sä puolisosi nimenkin?
        Ja asioita terveydestäsi yleensä! Kerrot muita henkilökohtaisia asioita myös. Harrastuksiasi ja mitä olet aina halunnut tehdä. Mutta et sitä, että mahdollisesti tulet jäämään mammalomalle, koska haluat lapsen? Miksi? Häpeätkö puuhasteluasi? Pelkäätkö ettet tulekaan valituksi? Vai pelkäätkö saavasi myöhemmin kenkää tuotannollisista syistä?

        "Pointtini oli se, että mietin, onko "reilumpaa" jäädä äitiyslomalle työstä, jossa on jo ollut vuosia, kuin uudesta työpaikasta, jossa on parhaassa tapauksessa ehtinyt olemaan vain hetken eli onko oikein, että vauvaa yrittävä vaihtaa työpaikkaa. Yritykseenhän voi kulua vuosia tai vauvaa ei välttämättä saa koskaan; ei kai lapsesta haaveilun tarvitse tarkoittaa sitä, että pitää jumittaa samassa duunissa, jos kerran parempaakin on tarjolla."
        Tämän kun kerrot työhaastattelussa, olet tehnyt oman osuutesi. Loppu jää työnantajalle.

        Ja raskauden takia ei saa irtisanoa. Mutta tuotannollisista syistä saa irtisanoa raskaana olevankin.

        Vielä tästä salaamisesta. Koska se on yleistä ja lailla suojattua on työnantajat tulleet siihen tilanteeseen, ettei oteta työhön naisia, jotka ovat perheenperustamisiässä, jos jonossa on muita. Ja yleensä kyllä on.
        Työnantaja joutuu näin itse arvioimaan puuhaako se lasta vai ei, koska sitä ei saa kysyä. Tai kysyä saa, mutta vastata ei tarvitse. Onko se sitten kumman kannalta oikein? Minusta ei ainakaan työnhakijan, koska hakijana saattaa olla esim. nainen, joka ei koskaan saakaan lasta!
        Minä kun haastattelen, eikä vastausta tule, tulee miinus paperiin. Jos vastaus tulee, oli se mikä tahansa, kunhan on sitten myös totta (omat seuraamuksensa mikäli ei) meille pääsee kyllä työhön vaaditulla pätevyydellä. Lisäksi kanssani on mahdollista neuvotella helpompia hommia yms. jos on rehellinen. Mutta varmasti vastaan samalla mitalla, jos minua on huijattu.

        Mutta jos sulla kerran on siellä nyt synnytyslaitos työpaikkana, jossa ollaan iloisia vauvalomista, älä lähde sieltä minnekään. Saattaa tulla molemminpuolinen pettymys.

        Ja sitten paras!!!
        "Tottakai raskaus tulee väkisinkin kaikkien tietoon jossain vaiheessa ja yleensä siitä kai kerrotaankin viimeistään siinä vaiheessa, kun raskaus alkaa näkyä, (tosin lain mukaan riittää muistaakseni 2 kk ennen äitiysloman alkua), mutta enpä usko, että kovin moni haluaa kertoa asiasta ainakaan ennenkuin riskialtis ensimmäinen raskauskolmannes on turvallisesti ohitettu jo ihan siksi, ettei sitten tarvitse kiertää kaikille selittelemässä, jos jotain meneekin pieleen. Eikä mikään mahti maailmassa velvoita asiasta kertomaan kovin varhain, se ei kuulu kenellekään."

        Kerron tähän väliin surullisen tarinan mitä tapahtui, kun työntekijä salasi raskautensa kaikilta.
        Työnantaja ei tiennyt eikä työtoverit, miehiä kaikki.
        Nainen pyörtyi kesähelteellä ja kaverit kantoivat hänet sitten taukohuoneeseen. Työ oli suht raskasta. Helpompaakin olisi ollut järjestettävissä, mutta kun ei sitä voinut pyytää!
        Aikansa levättyään alkoi nainen tulla tajuihinsa ja syytti hellettä. Työnantaja käski kotiin loppupäiväksi.
        Nainen lähti ja matkalla saikin keskenmenon. Raskaus oli viidennessä kuussa.
        Sinä syytät tästä varmasti työnantajaa.

        Jos kerrot työnantajalle AIKEISTASI työhönotossa, luuletko, että tuleva työnantajasi laittaa asian lehteen, tai tulevan työpaikkasi ilmoitustaululle? Ja ettei hän ymmärrä, että kyseessä on aie? Kuinka tyhmälle olet pyrkimässä työhön? Yhtä tyhmälle ja kierolle kuin itsekin olet?? Nämä ovat LUOTTAMUKSELLISTA tietoa, kaikki henkilökohtaiset asiat.
        Ja tämä riskialtis kolmannes, kyllä sulla huumoria ja selityksiä riittää! Kyllä sekin käytännössä on niin, nainen juoruaa sen kaikkialla, joka ikiselle taholle ENNEN ensimmäistä kolmannesta! Paitsi EI työnantajalle, koska se saattaa olla vahingollista, ja sitä sinäkin pelkäät! Etkä syyttä. Et vain halua sitä myöntää.
        Mutta miksi tosiaan vaihtaisit synnärin johonkin epävarmaan? Tee se siellä, missä TIEDÄT, ettei tarvitse pelätä irtisanomista!
        Tämä on työnantajan neuvo siinä tapauksessa, mikäli et voi olla rehellinen uuden työpaikkasi haastattelijalle.


      • sivullinen
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Työnantaja, mitäköhän tarkoitat linssiin sahaamisella ja asian salaamisella?! Et kai tosissasi ole sitä mieltä, että jokaisen työssä käyvän naisen tulisi ilmoittaa työnantajalleen vauvahaaveistaan sinä päivänä, jolloin luopuu ehkäisystä? Entä vahinkoraskaudet?! Vai eikö työssä käyvä nainen saisi mielestäsi haluta/yrittää tulla raskaaksi lainkaan? Ja etkö tiedä, ettei työhaastattelussa saa kysyä perhesuunnitelmista? Kuten joku edellä totesi, eiköhän jokainen "vauvansaamisiässä" olevia naisia palkkaava työnantaja ole pohtinut vauvaloman mahdollisuutta. Ehkä kaikki eivät ole sellaisia kuin sinä, vaan haluavat pätevää työvoimaa silläkin uhalla, että he ovat välillä äitiyslomalla.

        Tottakai raskaus tulee väkisinkin kaikkien tietoon jossain vaiheessa ja yleensä siitä kai kerrotaankin viimeistään siinä vaiheessa, kun raskaus alkaa näkyä, (tosin lain mukaan riittää muistaakseni 2 kk ennen äitiysloman alkua), mutta enpä usko, että kovin moni haluaa kertoa asiasta ainakaan ennenkuin riskialtis ensimmäinen raskauskolmannes on turvallisesti ohitettu jo ihan siksi, ettei sitten tarvitse kiertää kaikille selittelemässä, jos jotain meneekin pieleen. Eikä mikään mahti maailmassa velvoita asiasta kertomaan kovin varhain, se ei kuulu kenellekään.

        Pointtini oli se, että mietin, onko "reilumpaa" jäädä äitiyslomalle työstä, jossa on jo ollut vuosia, kuin uudesta työpaikasta, jossa on parhaassa tapauksessa ehtinyt olemaan vain hetken eli onko oikein, että vauvaa yrittävä vaihtaa työpaikkaa. Yritykseenhän voi kulua vuosia tai vauvaa ei välttämättä saa koskaan; ei kai lapsesta haaveilun tarvitse tarkoittaa sitä, että pitää jumittaa samassa duunissa, jos kerran parempaakin on tarjolla.

        En tiedä millä alalla työskentelet, mutta omallani en ole kyllä koskaan kuullut, että raskauden takia olisi irtisanottu ketään, päinvastoin suhtautuminen on ollut myötätuntoista ja positiivista, vaikka täällä harva se kuukausi joku ilmoittaa iloisia vauvauutisia. :)

        kysyisin sinulta, että mitä hyötyä on PÄTEVÄSTÄ TYÖVOIMASTA, jos se on jatkuvasti äitiyslomalla?

        Työhönhän otetaan sitä varten, että työpanos suoritetaan määrättynä aikana, josta sen jälkeen irtoaa korvaus eli palkka.

        En jaksa kyllä millään uskoa, 30 työssäolovuoteni jälkeen, kun olen nähnyt, minne työelämä nykyisin on menossa, että jossain työpaikassa OIKEASTI iloitaan (ainakaan työnantaja) äitiyslomasta! Tai jos on oikein inhottu työntekijä, tietty silloin voi kaverit olla innoissaan, kun saavat olla vuoden (vai mitä se nyk. on) ilman inhotusta. Muuten en kyllä käsitä.

        Toisaalta, jos on täysin epäpätevä henkilö, sama se, vaikka äitiyslomalla onkin...


      • uskottavuutta, toivon
        työnantaja kirjoitti:

        Edelleen on työnantajan kannalta herttasen sama kumpaa viilaat linssiin raskausasiassasi. Edelleen! Kun haluat olla epärehellinen, ole!
        Miksi kyselet "reilumpaa" kun reiluus on toimistasi kaukana?
        Miksi niin oleellinen asia perhesuhteesta pitää salata? Kerrothan sä puolisosi nimenkin?
        Ja asioita terveydestäsi yleensä! Kerrot muita henkilökohtaisia asioita myös. Harrastuksiasi ja mitä olet aina halunnut tehdä. Mutta et sitä, että mahdollisesti tulet jäämään mammalomalle, koska haluat lapsen? Miksi? Häpeätkö puuhasteluasi? Pelkäätkö ettet tulekaan valituksi? Vai pelkäätkö saavasi myöhemmin kenkää tuotannollisista syistä?

        "Pointtini oli se, että mietin, onko "reilumpaa" jäädä äitiyslomalle työstä, jossa on jo ollut vuosia, kuin uudesta työpaikasta, jossa on parhaassa tapauksessa ehtinyt olemaan vain hetken eli onko oikein, että vauvaa yrittävä vaihtaa työpaikkaa. Yritykseenhän voi kulua vuosia tai vauvaa ei välttämättä saa koskaan; ei kai lapsesta haaveilun tarvitse tarkoittaa sitä, että pitää jumittaa samassa duunissa, jos kerran parempaakin on tarjolla."
        Tämän kun kerrot työhaastattelussa, olet tehnyt oman osuutesi. Loppu jää työnantajalle.

        Ja raskauden takia ei saa irtisanoa. Mutta tuotannollisista syistä saa irtisanoa raskaana olevankin.

        Vielä tästä salaamisesta. Koska se on yleistä ja lailla suojattua on työnantajat tulleet siihen tilanteeseen, ettei oteta työhön naisia, jotka ovat perheenperustamisiässä, jos jonossa on muita. Ja yleensä kyllä on.
        Työnantaja joutuu näin itse arvioimaan puuhaako se lasta vai ei, koska sitä ei saa kysyä. Tai kysyä saa, mutta vastata ei tarvitse. Onko se sitten kumman kannalta oikein? Minusta ei ainakaan työnhakijan, koska hakijana saattaa olla esim. nainen, joka ei koskaan saakaan lasta!
        Minä kun haastattelen, eikä vastausta tule, tulee miinus paperiin. Jos vastaus tulee, oli se mikä tahansa, kunhan on sitten myös totta (omat seuraamuksensa mikäli ei) meille pääsee kyllä työhön vaaditulla pätevyydellä. Lisäksi kanssani on mahdollista neuvotella helpompia hommia yms. jos on rehellinen. Mutta varmasti vastaan samalla mitalla, jos minua on huijattu.

        Mutta jos sulla kerran on siellä nyt synnytyslaitos työpaikkana, jossa ollaan iloisia vauvalomista, älä lähde sieltä minnekään. Saattaa tulla molemminpuolinen pettymys.

        Ja sitten paras!!!
        "Tottakai raskaus tulee väkisinkin kaikkien tietoon jossain vaiheessa ja yleensä siitä kai kerrotaankin viimeistään siinä vaiheessa, kun raskaus alkaa näkyä, (tosin lain mukaan riittää muistaakseni 2 kk ennen äitiysloman alkua), mutta enpä usko, että kovin moni haluaa kertoa asiasta ainakaan ennenkuin riskialtis ensimmäinen raskauskolmannes on turvallisesti ohitettu jo ihan siksi, ettei sitten tarvitse kiertää kaikille selittelemässä, jos jotain meneekin pieleen. Eikä mikään mahti maailmassa velvoita asiasta kertomaan kovin varhain, se ei kuulu kenellekään."

        Kerron tähän väliin surullisen tarinan mitä tapahtui, kun työntekijä salasi raskautensa kaikilta.
        Työnantaja ei tiennyt eikä työtoverit, miehiä kaikki.
        Nainen pyörtyi kesähelteellä ja kaverit kantoivat hänet sitten taukohuoneeseen. Työ oli suht raskasta. Helpompaakin olisi ollut järjestettävissä, mutta kun ei sitä voinut pyytää!
        Aikansa levättyään alkoi nainen tulla tajuihinsa ja syytti hellettä. Työnantaja käski kotiin loppupäiväksi.
        Nainen lähti ja matkalla saikin keskenmenon. Raskaus oli viidennessä kuussa.
        Sinä syytät tästä varmasti työnantajaa.

        Jos kerrot työnantajalle AIKEISTASI työhönotossa, luuletko, että tuleva työnantajasi laittaa asian lehteen, tai tulevan työpaikkasi ilmoitustaululle? Ja ettei hän ymmärrä, että kyseessä on aie? Kuinka tyhmälle olet pyrkimässä työhön? Yhtä tyhmälle ja kierolle kuin itsekin olet?? Nämä ovat LUOTTAMUKSELLISTA tietoa, kaikki henkilökohtaiset asiat.
        Ja tämä riskialtis kolmannes, kyllä sulla huumoria ja selityksiä riittää! Kyllä sekin käytännössä on niin, nainen juoruaa sen kaikkialla, joka ikiselle taholle ENNEN ensimmäistä kolmannesta! Paitsi EI työnantajalle, koska se saattaa olla vahingollista, ja sitä sinäkin pelkäät! Etkä syyttä. Et vain halua sitä myöntää.
        Mutta miksi tosiaan vaihtaisit synnärin johonkin epävarmaan? Tee se siellä, missä TIEDÄT, ettei tarvitse pelätä irtisanomista!
        Tämä on työnantajan neuvo siinä tapauksessa, mikäli et voi olla rehellinen uuden työpaikkasi haastattelijalle.

        Jos sanot irti tuotannollisista syistä, et voi palkata ketään tilalle muistaakseni yhdeksään kuukauteen. Joten tuollainen ei useimmille työnantajille ole kovin kannattavaa, sillä harvoin työntekijää otetaan sellaiseen työhön, jonka voi jättää tekemättä, kun sen tekijä lähtee. Eikä aina ole mahdollista muuttaa työnkuvaakaan, millä asiaa voisi yrittää kiertää.


      • työnantaja
        uskottavuutta, toivon kirjoitti:

        Jos sanot irti tuotannollisista syistä, et voi palkata ketään tilalle muistaakseni yhdeksään kuukauteen. Joten tuollainen ei useimmille työnantajille ole kovin kannattavaa, sillä harvoin työntekijää otetaan sellaiseen työhön, jonka voi jättää tekemättä, kun sen tekijä lähtee. Eikä aina ole mahdollista muuttaa työnkuvaakaan, millä asiaa voisi yrittää kiertää.

        Ihan kaikkeen löytyy keinot, jolla voi asian kiertää. Myös tähän ongelmaan.
        Pitää vain tietää. Laithan on porsaanreikiä täynnä...
        Usko pois.


      • naisyrittäjä
        uskottavuutta, toivon kirjoitti:

        Jos sanot irti tuotannollisista syistä, et voi palkata ketään tilalle muistaakseni yhdeksään kuukauteen. Joten tuollainen ei useimmille työnantajille ole kovin kannattavaa, sillä harvoin työntekijää otetaan sellaiseen työhön, jonka voi jättää tekemättä, kun sen tekijä lähtee. Eikä aina ole mahdollista muuttaa työnkuvaakaan, millä asiaa voisi yrittää kiertää.

        "TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

        6 §

        Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

        Irtisanomisen perusteet

        Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta syystä ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

        Soveltamisohje:

        Erityisen painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä."

        Tästä kun lähdetään, varmasti alkaa sullakin raksuttaa. Ei kaikki lait ole yksin työntekijäpuolen hallinnassa. Kuten "työnantaja" sanoikin, mahdollisuuksia on. Täytyy vain tietää, mitä lakia käyttää mihinkin. Niin pitkä ja vaikeaselkoinen ei työlainsäädäntö ole, ettei sitä ymmärrä.

        Hyvä olisi vielä muistaa sekin, ettei kannata purra ruokkivaa kättä.
        Työsuhde on nimenomaan suhde. Se ei voi perustua riitaa, ei valheeseen, kuten ei mikään muukaan toimiva suhde. Tähän täällä joku viittasikin, tosin sitä ei kukaan ymmärtänyt.


      • naisyrittäjä
        sivullinen kirjoitti:

        kysyisin sinulta, että mitä hyötyä on PÄTEVÄSTÄ TYÖVOIMASTA, jos se on jatkuvasti äitiyslomalla?

        Työhönhän otetaan sitä varten, että työpanos suoritetaan määrättynä aikana, josta sen jälkeen irtoaa korvaus eli palkka.

        En jaksa kyllä millään uskoa, 30 työssäolovuoteni jälkeen, kun olen nähnyt, minne työelämä nykyisin on menossa, että jossain työpaikassa OIKEASTI iloitaan (ainakaan työnantaja) äitiyslomasta! Tai jos on oikein inhottu työntekijä, tietty silloin voi kaverit olla innoissaan, kun saavat olla vuoden (vai mitä se nyk. on) ilman inhotusta. Muuten en kyllä käsitä.

        Toisaalta, jos on täysin epäpätevä henkilö, sama se, vaikka äitiyslomalla onkin...

        Vastauksia et näytä saaneen.
        Lieneekö tämä sitten todiste siitä, että olet oikeassa?

        "Tiukkapipolla(ko)" taisi mennä pipo niin tiukkaan, että loppui loppukin virtaus siinä osassa vartaloa, jossa pipoa pidetään.


      • mursu
        naisyrittäjä kirjoitti:

        Vastauksia et näytä saaneen.
        Lieneekö tämä sitten todiste siitä, että olet oikeassa?

        "Tiukkapipolla(ko)" taisi mennä pipo niin tiukkaan, että loppui loppukin virtaus siinä osassa vartaloa, jossa pipoa pidetään.

        Varmaan ainakin kunnallisissa ja valtionalaisissa työpaikoissa, joissa ei ole niin tiukkaa tulosvastuuta. ja kyllä mä uskon että minunkin tämänhetkisessä työpaikassa (yksityinen) oltaisi iloisia vaikka se aiheuttaisikin järjestelyjä.

        On se surullista kun ei anneta nuorten naisten saada lapsia vaan imetään heistä töissä kaikki mehut mitä irti saadaan. Ei ihme että Suomenkin väkiluku laskee. Tämä ei tietysti ole työnantajien ongelma (ainakaan vielä), mutta luulisi että valtio yrittäisi tehdä jotain lapsimyönteisyyden lisäämiseksi. Vaikka helpottaa opiskelijoiden lasten saantia taloudellisesti, sittenpä ei olisi äitiyslomat enää työnantajien päänvaivana.


      • amelia
        mursu kirjoitti:

        Varmaan ainakin kunnallisissa ja valtionalaisissa työpaikoissa, joissa ei ole niin tiukkaa tulosvastuuta. ja kyllä mä uskon että minunkin tämänhetkisessä työpaikassa (yksityinen) oltaisi iloisia vaikka se aiheuttaisikin järjestelyjä.

        On se surullista kun ei anneta nuorten naisten saada lapsia vaan imetään heistä töissä kaikki mehut mitä irti saadaan. Ei ihme että Suomenkin väkiluku laskee. Tämä ei tietysti ole työnantajien ongelma (ainakaan vielä), mutta luulisi että valtio yrittäisi tehdä jotain lapsimyönteisyyden lisäämiseksi. Vaikka helpottaa opiskelijoiden lasten saantia taloudellisesti, sittenpä ei olisi äitiyslomat enää työnantajien päänvaivana.

        Mielestäni kaikkein viimeksi opiskelu ja vauvat yhteen sopii! Jos opiskuaikana aletaan lapsia hommata, eiköhän tuleva ammattitaito kärsi, kun opinnot ovat niin ja näin...
        No, saatais ainakin epäpätevää henkilökuntaa.

        Parempi keino, huomattavasti, olisi puhua reilusti työhaastattelussa asiasta. Se olisi molemmin puolinen etu. Ilman rahaa ei lapsia elätetä.
        Nykyinen tilanne on sietämätön. Olen kohdannut sen monet kerrat. Työnantaja ei saa kysellä, eikä näinollen silloin asiaa käsitelläkään. Kuitenkin hän saa kysyä mm. perhesuhteet. Jos on avo- tai avioliitossa, herkästi synnytysikäinen nainen jää vanhemman, jo lapset saaneen taakse, samoin niiden, joilla ei ole kumppaniakaan.

        Koulussa oli parhaat ystäväni jo lähes nelikymppinen perheellinen, uutta ammattia opiskeleva nainen ja itseäni vuoden nuorempi, naimaton sinkku-tyttö. Molemmat saivat työpaikan alle vuodessa valmistumisestaan.
        Samalla paikkakunnalla, minäkin hain näitä samoja paikkoja, joihin heidät valittiin. Pikkusen paremmilla papereilla jään jalkoihin, koska olen avoliitossa.
        Epäoikeudenmukaiseksi asian tekee se, että minä en koskaan edes saa lapsia. Joten en tule synnyttämään tänä enkä ensi vuonnakaan, vaikka työhön pääsisinkin.
        Mutta näiden asioiden selvittäminen työhönotossa on kielletty niiden ansiosta, jotka siitä huolimatta haluavat päästä työhön, vaikka eivät siellä sitten olisikaan, vaan äitiyslomalla.

        Siitä on seurauksena myös pätkätyöt. Ne ovat yleisimpiä naisvaltaisilla aloilla. Miksihän...?


      • amelia
        mursu kirjoitti:

        Varmaan ainakin kunnallisissa ja valtionalaisissa työpaikoissa, joissa ei ole niin tiukkaa tulosvastuuta. ja kyllä mä uskon että minunkin tämänhetkisessä työpaikassa (yksityinen) oltaisi iloisia vaikka se aiheuttaisikin järjestelyjä.

        On se surullista kun ei anneta nuorten naisten saada lapsia vaan imetään heistä töissä kaikki mehut mitä irti saadaan. Ei ihme että Suomenkin väkiluku laskee. Tämä ei tietysti ole työnantajien ongelma (ainakaan vielä), mutta luulisi että valtio yrittäisi tehdä jotain lapsimyönteisyyden lisäämiseksi. Vaikka helpottaa opiskelijoiden lasten saantia taloudellisesti, sittenpä ei olisi äitiyslomat enää työnantajien päänvaivana.

        Kyllä kait se on niin, että kukaan ei kehtaa sanoa äitiyslomalle jäävälle, että miksi sä tuohon rupesit. Samalaista pelleilyä kuin sekin, ettei tarvii vastata työnantajan raskauskysymykseen.
        Siis salailua ja sievistelyä.

        Mistä sinäkin tiedät, mitä ne työkaverit puhuu sitten, kun et itse ole paikalla...?


      • viitsi
        amelia kirjoitti:

        Mielestäni kaikkein viimeksi opiskelu ja vauvat yhteen sopii! Jos opiskuaikana aletaan lapsia hommata, eiköhän tuleva ammattitaito kärsi, kun opinnot ovat niin ja näin...
        No, saatais ainakin epäpätevää henkilökuntaa.

        Parempi keino, huomattavasti, olisi puhua reilusti työhaastattelussa asiasta. Se olisi molemmin puolinen etu. Ilman rahaa ei lapsia elätetä.
        Nykyinen tilanne on sietämätön. Olen kohdannut sen monet kerrat. Työnantaja ei saa kysellä, eikä näinollen silloin asiaa käsitelläkään. Kuitenkin hän saa kysyä mm. perhesuhteet. Jos on avo- tai avioliitossa, herkästi synnytysikäinen nainen jää vanhemman, jo lapset saaneen taakse, samoin niiden, joilla ei ole kumppaniakaan.

        Koulussa oli parhaat ystäväni jo lähes nelikymppinen perheellinen, uutta ammattia opiskeleva nainen ja itseäni vuoden nuorempi, naimaton sinkku-tyttö. Molemmat saivat työpaikan alle vuodessa valmistumisestaan.
        Samalla paikkakunnalla, minäkin hain näitä samoja paikkoja, joihin heidät valittiin. Pikkusen paremmilla papereilla jään jalkoihin, koska olen avoliitossa.
        Epäoikeudenmukaiseksi asian tekee se, että minä en koskaan edes saa lapsia. Joten en tule synnyttämään tänä enkä ensi vuonnakaan, vaikka työhön pääsisinkin.
        Mutta näiden asioiden selvittäminen työhönotossa on kielletty niiden ansiosta, jotka siitä huolimatta haluavat päästä työhön, vaikka eivät siellä sitten olisikaan, vaan äitiyslomalla.

        Siitä on seurauksena myös pätkätyöt. Ne ovat yleisimpiä naisvaltaisilla aloilla. Miksihän...?

        Jos olet sitä mieltä, että jäät jalkoihin siksi, että olet avoliitossa ja työnantaja pelkää äitiyslomaasi, ei kukaan eikä mikään kiellä sinua kertomasta, että et voi saada lasta.

        On ihan eri asia, että työhönottaja ei saa kysyä lapsenteosta ja toinen juttu se, mitä vapaaehtoisesti itse sanot.


      • merkku
        viitsi kirjoitti:

        Jos olet sitä mieltä, että jäät jalkoihin siksi, että olet avoliitossa ja työnantaja pelkää äitiyslomaasi, ei kukaan eikä mikään kiellä sinua kertomasta, että et voi saada lasta.

        On ihan eri asia, että työhönottaja ei saa kysyä lapsenteosta ja toinen juttu se, mitä vapaaehtoisesti itse sanot.

        miltä tuntuu itse alkaa selittää kysymättä tilannetta! Toiset ei siedä kysymistä raskaudestakaan (jonka piti olla niin iloinen asia työnantajalle ja työtovereille, mutta jostakin syystä tulevalle äidille häpeä) saati sitten monessa työhaastattelussa selität, ettet voi saada lasta! Onko kusta päässäsi?

        Vaikeushan on JUURI siinä, että sitä ei kysytä. Iloista asiaa ei saa kysyä, mutta lapsettomuudesta, josta kukaan nainen tuskin on onnellinen, pitäisi puhua oma-aloitteisesti joka haastattelussa. Olet sairas. Luuletko, ettei se ole kipeä asia kantajalleen?

        Kuulut siihen kastiin, joiden mielestä nuorten naisten ei tarvitse työssä käydä. Minä olen kyllä vähän eri mieltä!


    • iskä

      Vauvahaaveilla ja työllä ei ole juurikaan mitään yhteistä. Tai no on, sen verran että työntekijä ja vauvasta haaveilija ovat sama henkilö.

      Töissä tehdään töitä ja se on vain yksi "rooli" ihmisen elämässä. Ihmiset elävät omaa elämäänsä työn ulkopuolella (pitäisi ainakin elää!), ja siellä sattuu kaikenlaista. Joskus nämä sattuvat asiat vaikuttavat myös työn tekemiseen, mutta se on asia erikseen.

      Eli siis, työelämän roolisi voit suunnitella aivan omien halujesi mukaan. Valitse työpaikkasi miten tahdot. Raskaus ei kuulu työpaikalle muuten kuin siten, että joudut olemaan poissa töistä synnytyksen ja äitiysloman ajan.

      Jos joudut jäämään heti pois uudesta työpaikastasi (muutama viikko, pari kuukautta), voi se tuntua uudesta työnantajasta ja uusista työtovereistakin hieman epäreilulta.

      Puoli vuotta tai vuosi uudessa työssä riittänee todistamaan taitosi työntekijänä ja työyhteisö on ehtinyt tutustua sinuun (ehkäpä siviiliroolissakin). Raskautesi lienee siinä vaiheessa ilahduttava uutinen jopa työtovereillesi. ;)

      Tsemppiä.

      • tiukkapipo(ko)

        Kiitos viestistäsi, tuli hyvä mieli! Kiva huomata että täällä on myös fiksuja ja inhimillisiä ihmisiä, joilta saa asiallisia kommentteja. :)


      • elina

        lisään paatokseesi, jotta jos valehtelee, eikä työnantaja voi irtisanoa, sen kamalampaa ei olekaan kuin olla työpaikkakiusattuna!
        Työtoverit, useimmiten kääntyy asiassa enmmistön puolelle, joka on tietysti työnantajan puolella.
        Sillä loppupeleissä kaikki on huolissaan VAIN omasta paikastaan!
        Ei taida iskä olla ihan tällä vuosisadalla, eikä ainakaan työelämässä!
        Kommentti paljastaa...


      • elina
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi, tuli hyvä mieli! Kiva huomata että täällä on myös fiksuja ja inhimillisiä ihmisiä, joilta saa asiallisia kommentteja. :)

        verran, että haluat ilmeisesti vain saada hankettasi puoltavia vastauksia, etkä totuudenmukaisia.
        On ikävää, jos sulkee silmät totuudelta. Ikäviä seurauksia.
        Muutenkaan en käsitä tuota valehtelujuttua.
        Miksi haluut tehdä ittestäs tarpeettoman heti?


      • iskä
        elina kirjoitti:

        lisään paatokseesi, jotta jos valehtelee, eikä työnantaja voi irtisanoa, sen kamalampaa ei olekaan kuin olla työpaikkakiusattuna!
        Työtoverit, useimmiten kääntyy asiassa enmmistön puolelle, joka on tietysti työnantajan puolella.
        Sillä loppupeleissä kaikki on huolissaan VAIN omasta paikastaan!
        Ei taida iskä olla ihan tällä vuosisadalla, eikä ainakaan työelämässä!
        Kommentti paljastaa...

        Kuulin meidän firman ainoan naisen raskaudesta kun tulin lomilta viime viikolla. Kyllä se on ihan aidosti kiva juttu, ja samaa mieltä täällä tuntuu muutkin miehet olevan.

        En ikinä haluaisi olla töissä sellaisessa paikassa jossa kiusataan. Jos niin joskus kävisi, en todellakaan asettuisi kiusaajien puolelle.

        Kyllä jokaisen velvollisuus on elää omantuntonsa mukaan ja muodostaa mielipiteensä itsenäisesti. Mikä työpaikka se sellainen on, jossa työntekijän mielipide määrätään enemmistön taholta?

        Kirjoittajan työpaikalla lienee vähemmän terve ilmapiiri. Kommentti paljastaa...


      • iskä
        elina kirjoitti:

        verran, että haluat ilmeisesti vain saada hankettasi puoltavia vastauksia, etkä totuudenmukaisia.
        On ikävää, jos sulkee silmät totuudelta. Ikäviä seurauksia.
        Muutenkaan en käsitä tuota valehtelujuttua.
        Miksi haluut tehdä ittestäs tarpeettoman heti?

        Oli vastaus puoltava tai ei, sen voi aina antaa positiivisessa tai ainakin neutraalissa hengessä. Täällä kirjoittajat aloittavat yleensä mollauksen ja haukkumisen ennen ensimmäistäkään rakentavaa kommenttia. Ks. oma viestisi...

        On mukava saada viesti ihmiseltä, joka oikeasti on miettinyt asiaa. Jollain saattaa olla jopa omakohtaisia kokemuksia käsiteltävästä aiheesta. Hyvin perusteltu ja asiallisesti ilmaistu mielipide voidaan kokea positiiviseksi, vaikka itse mielipide olisikin kielteinen.

        Asiallisesti keskustelemisen taito on monelta tämän keskustelupalstan käyttäjältä täysin hukassa.


      • työnantaja
        iskä kirjoitti:

        Kuulin meidän firman ainoan naisen raskaudesta kun tulin lomilta viime viikolla. Kyllä se on ihan aidosti kiva juttu, ja samaa mieltä täällä tuntuu muutkin miehet olevan.

        En ikinä haluaisi olla töissä sellaisessa paikassa jossa kiusataan. Jos niin joskus kävisi, en todellakaan asettuisi kiusaajien puolelle.

        Kyllä jokaisen velvollisuus on elää omantuntonsa mukaan ja muodostaa mielipiteensä itsenäisesti. Mikä työpaikka se sellainen on, jossa työntekijän mielipide määrätään enemmistön taholta?

        Kirjoittajan työpaikalla lienee vähemmän terve ilmapiiri. Kommentti paljastaa...

        tiedät, että hän on työssä?

        Yritätkö väittää, että luovuttaisit työpaikkasi jollekin toiselle, joka on valehtelemalla aiheuttanut konfliktin työmaallasi? Ja, jota siksi ollaan irtisanomassa.

        Selitätkö, että valehtelijan ja vääryyden tekijän puolelle mennään, työnantajaa vastaan? Oma työpaikka uhraten? Mitä sanoo vaimo ja lapset kotona, kun iskä on hurvitellut työpaikkansa? Vain lakolla voit vaikuttaa työnantajaasi silloin, kun olette asiasta eri mieltä.
        Tiedätkö muuten, että tällainen lakko on laiton. Laittoman lakon pitäjät irtisanotaan kaikki tarvittaessa! He joutuvat myös korvauksiin aiheuttamastaan vahingosta.
        Syyn pitää olla laillinen! Ja mitä muita keinoja sinulla on työnantajaasi vastaan kuin lakko?
        Näyt luulevan, että meillä työnantajilla on pelkkiä velvollisuuksia. Mutta meillä ON MYÖS OIKEUKSIA!

        Sinä et missään työpaikassa päätä, mitä siellä tehdään. Vaikka kokisit työtehtävän aika ajoin kuinka rasittavaksi ja omien mielipiteittesi vastaiseksi, ei sinulla ole oikeutta sitä ominpäin muuttaa. Sinä et myöskään työntekijänä sanele työnantajallesi yhtään mitään. Hän tekee puolestasi päätökset. Tulos tai ulos. Itse päätät sen, jos et kykene työhösi annetuin ohjein. Ja irtisanoudut. Se on oikeutesi.
        Olethan ainakin kuullut vanhan vitsin "en mä mitään tiedä, mä oon täällä vaan töissä..."?
        Pitää muuten hirvittävän hyvin paikkansa.

        Vastasit varmasti tuonne minullekin aiemmin. Tekstisi paljastaa.

        Ps. oletko sinäkin samalla synnärillä kuin tiukkapipo vai oletko peräti sama henkilö? hmmm...


      • Minä
        iskä kirjoitti:

        Oli vastaus puoltava tai ei, sen voi aina antaa positiivisessa tai ainakin neutraalissa hengessä. Täällä kirjoittajat aloittavat yleensä mollauksen ja haukkumisen ennen ensimmäistäkään rakentavaa kommenttia. Ks. oma viestisi...

        On mukava saada viesti ihmiseltä, joka oikeasti on miettinyt asiaa. Jollain saattaa olla jopa omakohtaisia kokemuksia käsiteltävästä aiheesta. Hyvin perusteltu ja asiallisesti ilmaistu mielipide voidaan kokea positiiviseksi, vaikka itse mielipide olisikin kielteinen.

        Asiallisesti keskustelemisen taito on monelta tämän keskustelupalstan käyttäjältä täysin hukassa.

        "Asiallisesti keskustelemisen taito on monelta tämän keskustelupalstan käyttäjältä täysin hukassa. "

        Olet täysin oikeassa iskä! Ja varsinkin ylläoleva pitää täysin paikkansa. Monet ovat täällä vain provosoidakseen muita, ei suinkaan keskustelemassa.


      • mette
        Minä kirjoitti:

        "Asiallisesti keskustelemisen taito on monelta tämän keskustelupalstan käyttäjältä täysin hukassa. "

        Olet täysin oikeassa iskä! Ja varsinkin ylläoleva pitää täysin paikkansa. Monet ovat täällä vain provosoidakseen muita, ei suinkaan keskustelemassa.

        osa mieltää keskustelun sellaiseksi, että vastausten kuuluu olla omien halujen mukaisia.
        Vastaajien pitäisi hirmu tarkkaan miettiä, mitä kysyjä haluaa kuulla vastauksena. Näkemyksesi keskustelusta? Onko se sitten enää OMAN mielipiteen ilmaisua? Sehän on toisen mielipiteen tukemista, vaikka itse olisi eri mieltä!
        Eikö se ole mielistelyä? Per****nuolentaa, eikä mitään asiallista keskustelua, jonka pohjana on faktat.
        Jos fakta on eri kuin kysyjän haluama vastaus, alkaa ongelmat. Kuten tässäkin ketjussa kävi.
        Tässä toki on sekin haittapuoli, jollei ole sheriffinä, ettei kirjoittaja tiedä kuinka moni viesti tulee samalta henkilöltä.


      • iskä
        työnantaja kirjoitti:

        tiedät, että hän on työssä?

        Yritätkö väittää, että luovuttaisit työpaikkasi jollekin toiselle, joka on valehtelemalla aiheuttanut konfliktin työmaallasi? Ja, jota siksi ollaan irtisanomassa.

        Selitätkö, että valehtelijan ja vääryyden tekijän puolelle mennään, työnantajaa vastaan? Oma työpaikka uhraten? Mitä sanoo vaimo ja lapset kotona, kun iskä on hurvitellut työpaikkansa? Vain lakolla voit vaikuttaa työnantajaasi silloin, kun olette asiasta eri mieltä.
        Tiedätkö muuten, että tällainen lakko on laiton. Laittoman lakon pitäjät irtisanotaan kaikki tarvittaessa! He joutuvat myös korvauksiin aiheuttamastaan vahingosta.
        Syyn pitää olla laillinen! Ja mitä muita keinoja sinulla on työnantajaasi vastaan kuin lakko?
        Näyt luulevan, että meillä työnantajilla on pelkkiä velvollisuuksia. Mutta meillä ON MYÖS OIKEUKSIA!

        Sinä et missään työpaikassa päätä, mitä siellä tehdään. Vaikka kokisit työtehtävän aika ajoin kuinka rasittavaksi ja omien mielipiteittesi vastaiseksi, ei sinulla ole oikeutta sitä ominpäin muuttaa. Sinä et myöskään työntekijänä sanele työnantajallesi yhtään mitään. Hän tekee puolestasi päätökset. Tulos tai ulos. Itse päätät sen, jos et kykene työhösi annetuin ohjein. Ja irtisanoudut. Se on oikeutesi.
        Olethan ainakin kuullut vanhan vitsin "en mä mitään tiedä, mä oon täällä vaan töissä..."?
        Pitää muuten hirvittävän hyvin paikkansa.

        Vastasit varmasti tuonne minullekin aiemmin. Tekstisi paljastaa.

        Ps. oletko sinäkin samalla synnärillä kuin tiukkapipo vai oletko peräti sama henkilö? hmmm...

        En voi varmasti tietääkään onko Elina töissä. Hän kuitenkin epäili että minä en ole töissä, ja jos hän on tietävinään asiat paremmin kuin minä, oletan että hän ainakin on töissä.

        "Yritätkö väittää, että luovuttaisit työpaikkasi jollekin..." En yritä väittää, sillä en "luovuttaisi" työpaikkaani kenellekään. Totean vain, että minun mielipiteeni ei muutu enemmistön mukana. Minä en osallistu työpaikkakiusaamiseen, vaikka muut osallistuisivatkin. Päinvastoin, yrittäisin puuttua kiusaamiseen, sillä se ei ole oikea tapa ratkaista asioita.

        Onneksi olen työpaikassa, jossa työntekijöiden ajatuksia kuunnellaan. Mielipiteemme otetaan huomioon, ja töitä jopa hankitaan ja järjestellään työntekijän mielenkiinnon kohteiden mukaan. Ja kyllä, töitä riittää ja firmalla menee hyvin.

        "Vastasit varmasti tuonne minullekin aiemmin." Keskustelen yhdessä säikeessä yhdellä nimimerkillä. Se kuuluu mielestäni hyviin tapoihin ylipäätään ja etenkin se kuuluu "netikettiin".


      • työntekijä
        työnantaja kirjoitti:

        tiedät, että hän on työssä?

        Yritätkö väittää, että luovuttaisit työpaikkasi jollekin toiselle, joka on valehtelemalla aiheuttanut konfliktin työmaallasi? Ja, jota siksi ollaan irtisanomassa.

        Selitätkö, että valehtelijan ja vääryyden tekijän puolelle mennään, työnantajaa vastaan? Oma työpaikka uhraten? Mitä sanoo vaimo ja lapset kotona, kun iskä on hurvitellut työpaikkansa? Vain lakolla voit vaikuttaa työnantajaasi silloin, kun olette asiasta eri mieltä.
        Tiedätkö muuten, että tällainen lakko on laiton. Laittoman lakon pitäjät irtisanotaan kaikki tarvittaessa! He joutuvat myös korvauksiin aiheuttamastaan vahingosta.
        Syyn pitää olla laillinen! Ja mitä muita keinoja sinulla on työnantajaasi vastaan kuin lakko?
        Näyt luulevan, että meillä työnantajilla on pelkkiä velvollisuuksia. Mutta meillä ON MYÖS OIKEUKSIA!

        Sinä et missään työpaikassa päätä, mitä siellä tehdään. Vaikka kokisit työtehtävän aika ajoin kuinka rasittavaksi ja omien mielipiteittesi vastaiseksi, ei sinulla ole oikeutta sitä ominpäin muuttaa. Sinä et myöskään työntekijänä sanele työnantajallesi yhtään mitään. Hän tekee puolestasi päätökset. Tulos tai ulos. Itse päätät sen, jos et kykene työhösi annetuin ohjein. Ja irtisanoudut. Se on oikeutesi.
        Olethan ainakin kuullut vanhan vitsin "en mä mitään tiedä, mä oon täällä vaan töissä..."?
        Pitää muuten hirvittävän hyvin paikkansa.

        Vastasit varmasti tuonne minullekin aiemmin. Tekstisi paljastaa.

        Ps. oletko sinäkin samalla synnärillä kuin tiukkapipo vai oletko peräti sama henkilö? hmmm...

        On toisaalta hyvä, että myös työnantajien näkökulma tulee esille, sillä pääosin työntekijöistä koostuvassa väestössä koetaan helposti työnantajat kasvottomina eikä asioita katsota heidän silmiin. Mutta tänne kirjoitelleen "työnantajan" palvelukseen en kyllä halua.

        Vaikuttaa siltä, että tärkeintä tämän "työnantajalle" on osoittaa valtaansa yli työntekijöiden. Mutta mitä tuolla asenteella on saavutettavissa? Mitä työnantajalle tuottaa pakottaa ihmiset mielipiteidensä vastaisiin töihin ja tehdä päätökset (ilmeisesti ottamatta huomioon työntekijän mielipidettä)? Henkistä pahoinvointia, kyllä. Ehkä mielihyvää työnantajalle. Vaikea kuvitella, ettei tuollaisen työnantajan luoma ilmapiiri vaikuttaisi työtehoon ja alaisten halukkuuteen sabotoida yritystään. On ehkä mukava uhitella, että uusia työntekijöitä on jonossa oven takana, mutta kuinka tuottavana pysyy yritys, jossa henkilökunta vaihtuu tuhkatiheään? Jossa juuri kukaan ei ole perillä yrityksen asioista ja jossa aikaa tuhlataan jatkuvasti yrityksen asioiden opiskeluun?

        Joku sanoi, että työsuhde on suhde. Sitä sen kannattaisi olla myös työnantajan puolelta, vaikka tällä onkin "työnantajan" muistuttamat lähes mielivaltaiset oikeudet. "Työnantajan" asenne kyllä aiheuttaisi minulle sen, että päinvastaisista suunnitelmista huolimatta hankkiutuisin raskaaksi (tai etsisin uuden opiskelu- tai työpaikan). Toivottavasti hän kuitenkin on vain suivaantunut yhdestä silmään kusemisesta ja kostettuaan (mitä ilmeisesti ei voi välttää), muuttuu rakentavammaksi ihmiseksi.

        Haluan vielä muistuttaa, että jotkut yritykset toimivat vielä 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua ja pätevä henkilö ehtii hyvinkin työkennellä pitkään äitiyslomista huolimatta.

        Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että vaihtoehtoja ovat: joko otat riskin, ettet saa työpaikkaa kertomalla etukäteen lapsitoiveistasi tai otat riskin, että raivostutat työnantajasi jäämällä pian äitiyslomalle uudessa työpaikassasi. Sinun on punnittava vaihtoehtojen seurauksia verrattuna omiin toiveisiisi.

        Voit tietenkin myös laittaa pään puskaan ja joko jäädä nykyiseen paikkaasi syytä kertomatta tai ottaa uuden paikan vastaan ja "toivoa", ettei vauvaa tulekaan. Voit tietenkin yrittää myös kiertoteitä selvittää, miten tuleva työnantajasi yleensä suhtautuu äitiyslomiin.


      • naisyrittäjä
        työntekijä kirjoitti:

        On toisaalta hyvä, että myös työnantajien näkökulma tulee esille, sillä pääosin työntekijöistä koostuvassa väestössä koetaan helposti työnantajat kasvottomina eikä asioita katsota heidän silmiin. Mutta tänne kirjoitelleen "työnantajan" palvelukseen en kyllä halua.

        Vaikuttaa siltä, että tärkeintä tämän "työnantajalle" on osoittaa valtaansa yli työntekijöiden. Mutta mitä tuolla asenteella on saavutettavissa? Mitä työnantajalle tuottaa pakottaa ihmiset mielipiteidensä vastaisiin töihin ja tehdä päätökset (ilmeisesti ottamatta huomioon työntekijän mielipidettä)? Henkistä pahoinvointia, kyllä. Ehkä mielihyvää työnantajalle. Vaikea kuvitella, ettei tuollaisen työnantajan luoma ilmapiiri vaikuttaisi työtehoon ja alaisten halukkuuteen sabotoida yritystään. On ehkä mukava uhitella, että uusia työntekijöitä on jonossa oven takana, mutta kuinka tuottavana pysyy yritys, jossa henkilökunta vaihtuu tuhkatiheään? Jossa juuri kukaan ei ole perillä yrityksen asioista ja jossa aikaa tuhlataan jatkuvasti yrityksen asioiden opiskeluun?

        Joku sanoi, että työsuhde on suhde. Sitä sen kannattaisi olla myös työnantajan puolelta, vaikka tällä onkin "työnantajan" muistuttamat lähes mielivaltaiset oikeudet. "Työnantajan" asenne kyllä aiheuttaisi minulle sen, että päinvastaisista suunnitelmista huolimatta hankkiutuisin raskaaksi (tai etsisin uuden opiskelu- tai työpaikan). Toivottavasti hän kuitenkin on vain suivaantunut yhdestä silmään kusemisesta ja kostettuaan (mitä ilmeisesti ei voi välttää), muuttuu rakentavammaksi ihmiseksi.

        Haluan vielä muistuttaa, että jotkut yritykset toimivat vielä 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua ja pätevä henkilö ehtii hyvinkin työkennellä pitkään äitiyslomista huolimatta.

        Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että vaihtoehtoja ovat: joko otat riskin, ettet saa työpaikkaa kertomalla etukäteen lapsitoiveistasi tai otat riskin, että raivostutat työnantajasi jäämällä pian äitiyslomalle uudessa työpaikassasi. Sinun on punnittava vaihtoehtojen seurauksia verrattuna omiin toiveisiisi.

        Voit tietenkin myös laittaa pään puskaan ja joko jäädä nykyiseen paikkaasi syytä kertomatta tai ottaa uuden paikan vastaan ja "toivoa", ettei vauvaa tulekaan. Voit tietenkin yrittää myös kiertoteitä selvittää, miten tuleva työnantajasi yleensä suhtautuu äitiyslomiin.

        "On ehkä mukava uhitella, että uusia työntekijöitä on jonossa oven takana, mutta kuinka tuottavana pysyy yritys, jossa henkilökunta vaihtuu tuhkatiheään? Jossa juuri kukaan ei ole perillä yrityksen asioista ja jossa aikaa tuhlataan jatkuvasti yrityksen asioiden opiskeluun?"
        KUINKA NIIN HENKILÖKUNTA VAIHTUU TUHKATIHEÄÄN?
        -totuus on, että kun työntekijälle vihjaa, edes pikkuisen, että seuraavana on ulko-ovi edessä, jollei työtahti (esim.) parane, se PARANEE! Ei tänä päivänä uhmaa työnantajaansa muut kuin idiootit!
        -ja yrityksen asioita opiskellaan siinäkin tapauksessa tuhkatiheään, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Miten se sitten vaikuttaneekaan yrityksen tuottavuuteen?
        VASTAUSTA KIITOS!

        Työhön haluavat nykyisin kaikki. Jospa tietäisitte kuinka paljon hakemuksia tulee, kun laittaa paikan auki lehteen!! Kuinka paljon soi puhelin...ja kysellään töitä, ilman ilmoitustakin!
        Ihan turhaa hehkuttelua ja ideologiaa sinulla ja "iskällä", sillä nyt on työnantajan markkinat! Tilanne muuttuu vasta sitten, kun alkaa olla työvoimasta pula. Jos niin jonakin päivänä käy (epäilen vahvasti) se on Suomen historiassa ainutlaatuinen tilanne!

        Enkä ikinä itse antaisi työntekijän johtaa yritystäni. Minä olen firmastani ja sen työn onnistumisesta (laadusta) vastuussa omalla ja firmani nimellä. Siinä kohdin jää työntekijä kasvottomaksi massaksi ja syyllinen epäonnistumiseen on firmani, vaikka virheen aiheuttaakin työntekijä. Siksi ainakin minun on pidettävä huoli siitä, että niitä epäonnistumisia ei tule. Minun on vaadittava.
        Ja jos se ei jollekulle sovi (tähän asti on sopinut kaikille!) meillä on ovi sisältäpäin auki.
        Tulijoita riittää.


      • mette
        iskä kirjoitti:

        En voi varmasti tietääkään onko Elina töissä. Hän kuitenkin epäili että minä en ole töissä, ja jos hän on tietävinään asiat paremmin kuin minä, oletan että hän ainakin on töissä.

        "Yritätkö väittää, että luovuttaisit työpaikkasi jollekin..." En yritä väittää, sillä en "luovuttaisi" työpaikkaani kenellekään. Totean vain, että minun mielipiteeni ei muutu enemmistön mukana. Minä en osallistu työpaikkakiusaamiseen, vaikka muut osallistuisivatkin. Päinvastoin, yrittäisin puuttua kiusaamiseen, sillä se ei ole oikea tapa ratkaista asioita.

        Onneksi olen työpaikassa, jossa työntekijöiden ajatuksia kuunnellaan. Mielipiteemme otetaan huomioon, ja töitä jopa hankitaan ja järjestellään työntekijän mielenkiinnon kohteiden mukaan. Ja kyllä, töitä riittää ja firmalla menee hyvin.

        "Vastasit varmasti tuonne minullekin aiemmin." Keskustelen yhdessä säikeessä yhdellä nimimerkillä. Se kuuluu mielestäni hyviin tapoihin ylipäätään ja etenkin se kuuluu "netikettiin".

        sinun mielipiteesi ei muutu enemmistön mukana. Kuulut sitten niihin ihmisiin, jotka vaativat muita muuttumaan oman mielipiteesi mukaan. Kuten nyt meitäkin tässä. Itse ainakin pidän kiinni siitä, että asiassa on olemassa moraali. Ja maailmassa järjestys, jota tulee noudattaa, että onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

        Etkä ilmeisesti tiedä, että työpaikkakiusaaja on usein työnjohto, tai joku hyvin lähellä johtoa oleva "kätyri". Varmasti tuolla asenteella kuin sinullakin on joutuu helpostikin linssin alle ja kiusattavaksi. Itse sinun tuskin siihen halutaankaan osallistuvan.

        Firman menestyminen ei ole kiinni työntekijöiden henkilökohtaisista suuntautumisista. Johto on joka firmassa sitä varten, että se vastaa menestyksestä ja tappiosta sekä vahingosta, jonka työntekijä sille aiheuttaa. Vai oletko sitä mieltä, että johtajasi on tarpeeton, että te työntekijät selviäisitte kaikkien omien töittenne lisäksi myös johtamisesta? Että liikeidea onkin teidän, eikä liikkeenjohdon?

        Isäni on ollut suuren suomalaisyrityksen johdossa (ei omistaja) koko työssäoloikänsä. Menestyneen sellaisen. Olen jo lapsesta asti nähnyt kuinka paljon vaatii olla vastuussa jostakin. On oltava kova ja samalla sovitteleva. Ammattimainen johtaja.
        Et voi tosissasi olla kun sanot, että teillä työt hankitaan työntekijöiden mielenkiinnon kohteiden mukaan!! Tulee väkisin tuosta toteamastasi mieleeni, että työskentelet rattopoikana seuralaspalvelussa! Eikö siellä ole ne, jotka ovat suuntautuneet vain miehiin ja vain naisiin. Jotkut kai molempiin.
        Ei yritystä kukaan perusta sitä varten, että työntekijät määräävät mitä siellä tehdään! Aivan älytön floppi! Muistapa tarina siitä pahasta, jolle annetaan pikkusormi...

        Tuosta irtisanomisesta vielä. Tänään on uutisoitu, että Fazer aloittaa yt-neuvottelut.
        Fazer on erinomaisessa tuloskunnossa ja Suomessa markkinajohtaja. Sinun tietämyksesi mukaan tämänkin leipomojätin irtisanomiset ovat laittomia. Sieltä saattaa lähteä (tilaisuuden avauduttua) talolle "vahingollinen" aines, eli äitiys- ja sairaslomilla viihtyneet, pitkäaikaissairaat, lähellä eläkeikää olevat sekä ne, jotka itse haluavat lähteä. Poistuviin kuuluvat usein myös ne, joiden pärstäkerroin ei muuten vain miellytä, ehkä tupakoitsijatkin.
        Isäni johti aikanaan yhden tällaisen irtisanomisen, jotain jäi mieleeni silloin.
        Tällaisessa kohdassa mietitään talon etua. (Teillä varmaan johto irtisanoo itsensä, jotta te saatte jäädä! Olet naurettava...)


      • työntekijä
        naisyrittäjä kirjoitti:

        "On ehkä mukava uhitella, että uusia työntekijöitä on jonossa oven takana, mutta kuinka tuottavana pysyy yritys, jossa henkilökunta vaihtuu tuhkatiheään? Jossa juuri kukaan ei ole perillä yrityksen asioista ja jossa aikaa tuhlataan jatkuvasti yrityksen asioiden opiskeluun?"
        KUINKA NIIN HENKILÖKUNTA VAIHTUU TUHKATIHEÄÄN?
        -totuus on, että kun työntekijälle vihjaa, edes pikkuisen, että seuraavana on ulko-ovi edessä, jollei työtahti (esim.) parane, se PARANEE! Ei tänä päivänä uhmaa työnantajaansa muut kuin idiootit!
        -ja yrityksen asioita opiskellaan siinäkin tapauksessa tuhkatiheään, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Miten se sitten vaikuttaneekaan yrityksen tuottavuuteen?
        VASTAUSTA KIITOS!

        Työhön haluavat nykyisin kaikki. Jospa tietäisitte kuinka paljon hakemuksia tulee, kun laittaa paikan auki lehteen!! Kuinka paljon soi puhelin...ja kysellään töitä, ilman ilmoitustakin!
        Ihan turhaa hehkuttelua ja ideologiaa sinulla ja "iskällä", sillä nyt on työnantajan markkinat! Tilanne muuttuu vasta sitten, kun alkaa olla työvoimasta pula. Jos niin jonakin päivänä käy (epäilen vahvasti) se on Suomen historiassa ainutlaatuinen tilanne!

        Enkä ikinä itse antaisi työntekijän johtaa yritystäni. Minä olen firmastani ja sen työn onnistumisesta (laadusta) vastuussa omalla ja firmani nimellä. Siinä kohdin jää työntekijä kasvottomaksi massaksi ja syyllinen epäonnistumiseen on firmani, vaikka virheen aiheuttaakin työntekijä. Siksi ainakin minun on pidettävä huoli siitä, että niitä epäonnistumisia ei tule. Minun on vaadittava.
        Ja jos se ei jollekulle sovi (tähän asti on sopinut kaikille!) meillä on ovi sisältäpäin auki.
        Tulijoita riittää.

        Tietenkin yritystä on johdettava. Se on ihan eri asia kuin se, että on uhkailtava työntekijöitä irtisanomisilla ja julistettava, että uusia tulisi, jos vain vastaisi pyyntöihin.

        Ihmettelen edelleen, että mikä yritys tuottaa paremmin, jos työntekijät voivat työpaikallaan huonosti (esim. joutuvat pelkäämään irtisanomista) verrattuna sellaiseen, jossa voi käyttää energiansa rakentavammin. On työnantajan osaamista saada työtekijät motivoitumaan työhönsä ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä.

        Kyllä varmaan työtahti paranee, jos ehdottaa ulko-ovea, mutta varmaan samalla työntekijä miettii, että olisiko jossakin paremmin tai kostoksi varastaa jotakin.

        Lapsia syntyy nykyään keskimäärin 1,8/pariskunta, mikä tarkoittaa, että "pahimmassakin" tapauksessa nainen on alle kuusi vuotta äitiyslomalla hoitovapaalla, koska Suomessa lähes kaikki käyvät töissä. Se jättää noin 30 vuotta aikaa tehdä töitä, joten vaikea kuvitella, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Ellei työnantaja sitten välttämättä halua ottaa töihin kuin vain lapsettomia synnytyikäisiä naisia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen valtio tukee lasten hankkimista, vaikka se myös takaa työnantajien markkinat.

        Uhittelusi (ettei työntekijöillä ole sinulle väliä) kuulostaa minusta enemmänkin siltä, että et halua tunnustaa, että heistä (ja heidän hyvinvoinnistaankin) itseasiassa riippuu sinunkin pärjäämisesi.


      • naisyrittäjä
        työntekijä kirjoitti:

        Tietenkin yritystä on johdettava. Se on ihan eri asia kuin se, että on uhkailtava työntekijöitä irtisanomisilla ja julistettava, että uusia tulisi, jos vain vastaisi pyyntöihin.

        Ihmettelen edelleen, että mikä yritys tuottaa paremmin, jos työntekijät voivat työpaikallaan huonosti (esim. joutuvat pelkäämään irtisanomista) verrattuna sellaiseen, jossa voi käyttää energiansa rakentavammin. On työnantajan osaamista saada työtekijät motivoitumaan työhönsä ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä.

        Kyllä varmaan työtahti paranee, jos ehdottaa ulko-ovea, mutta varmaan samalla työntekijä miettii, että olisiko jossakin paremmin tai kostoksi varastaa jotakin.

        Lapsia syntyy nykyään keskimäärin 1,8/pariskunta, mikä tarkoittaa, että "pahimmassakin" tapauksessa nainen on alle kuusi vuotta äitiyslomalla hoitovapaalla, koska Suomessa lähes kaikki käyvät töissä. Se jättää noin 30 vuotta aikaa tehdä töitä, joten vaikea kuvitella, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Ellei työnantaja sitten välttämättä halua ottaa töihin kuin vain lapsettomia synnytyikäisiä naisia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen valtio tukee lasten hankkimista, vaikka se myös takaa työnantajien markkinat.

        Uhittelusi (ettei työntekijöillä ole sinulle väliä) kuulostaa minusta enemmänkin siltä, että et halua tunnustaa, että heistä (ja heidän hyvinvoinnistaankin) itseasiassa riippuu sinunkin pärjäämisesi.

        missä on sellainen työpaikka jossa ei tarvitse pelätä irtisanomista?
        Ts. sellainen yritys, joka ei ikinä tee konkkaa eikä koskaan irtisano ketään mistään syystä?

        Et tajunnut että naisvaltaisella työpaikalla ollaan sitten esim. (työntekijämäärästä riippuen) 15x6 vuotta äitiyslomalla. Yhteensä 90 vuotta 30 vuoden aikana!! Nykyisin ei muuten ole enää näitä pitkiä vuosikymmeniä kestäviä työsuhteita. Ennen ne olivat sääntö, nyt poikkeuksen asemassa.

        Eikä sellaisella työntekijällä ole tosiaan mitään väliä, vaikka lähteekin, jos kerran ei töitään hoida. Niitä on tulossa, jotka ymmärtävät, että palkan eteen on myös tehtävä jotakin (muutakin kuin lapsia).

        Koska Suomen valtio "tukee" (olemattomia, esim yritystukiin verrattuna) lastenhankintaa on naisvaltaisilla aloilla yleistyneet pätkätyöt sekä minun käyttämäni "tarvittaessa töihin kutsuttavat" työntekijät. Ei tule äitiyslomia minun kustannuksellani. Valtio tukee muuten tätäkin. Epävarmuus ja haitat pätkätyöstä suuntautuvat siihen osoitteeseen, jonne ne kuuluvatkin. Mikään ei ole työnantajalle helpompaa ja rahallisesti kannattavampaa kuin pätkätyö. Siinä teetetään vain tarpeellinen. Yhtään "laiskaa" tuntia ei makseta. Työntekijän turva on heikko. Mutta itsehän ovat asiansa järjestäneet. Me elämme juuri niin kuin siitä voi odottaakin.
        Ei ole Suomen valtio vielä NIIN rikas, että täällä lapsentekijät olisivat määräävässä asemassa talouselämässä.


      • naisyrittäjä
        työntekijä kirjoitti:

        Tietenkin yritystä on johdettava. Se on ihan eri asia kuin se, että on uhkailtava työntekijöitä irtisanomisilla ja julistettava, että uusia tulisi, jos vain vastaisi pyyntöihin.

        Ihmettelen edelleen, että mikä yritys tuottaa paremmin, jos työntekijät voivat työpaikallaan huonosti (esim. joutuvat pelkäämään irtisanomista) verrattuna sellaiseen, jossa voi käyttää energiansa rakentavammin. On työnantajan osaamista saada työtekijät motivoitumaan työhönsä ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä.

        Kyllä varmaan työtahti paranee, jos ehdottaa ulko-ovea, mutta varmaan samalla työntekijä miettii, että olisiko jossakin paremmin tai kostoksi varastaa jotakin.

        Lapsia syntyy nykyään keskimäärin 1,8/pariskunta, mikä tarkoittaa, että "pahimmassakin" tapauksessa nainen on alle kuusi vuotta äitiyslomalla hoitovapaalla, koska Suomessa lähes kaikki käyvät töissä. Se jättää noin 30 vuotta aikaa tehdä töitä, joten vaikea kuvitella, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Ellei työnantaja sitten välttämättä halua ottaa töihin kuin vain lapsettomia synnytyikäisiä naisia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen valtio tukee lasten hankkimista, vaikka se myös takaa työnantajien markkinat.

        Uhittelusi (ettei työntekijöillä ole sinulle väliä) kuulostaa minusta enemmänkin siltä, että et halua tunnustaa, että heistä (ja heidän hyvinvoinnistaankin) itseasiassa riippuu sinunkin pärjäämisesi.

        Et varmasti ole tehnyt ikinä työpäivää!
        Tämän päivän meininki työmarkkinoilla on tulos tai ulos! On ollut jo vuosia. Jatkuvasti uutisissa tulee tietoja jätti-irtisanomisista. Paskat siinä välitetään mistään ilmapiireistä sun muista motivaatioista!(Mikä silti on parempi motivoija kuin pelko lopputilistä?)

        Pelkällä hyvällä ilmapiirillä ei makseta kenenkään palkkaa. Se ei elätä.

        Minun pärjäämiseni riippuu ainoastaan minusta itsestäni. En ole riippuvainen yhdestäkään työntekijästäni. He ovat kaikki "tarvittaessa työhön kutsuttavia" synnytysiässä olevia lapsettomia naisia. Näin saan heistä eniten irti.
        Minä määrään tahdin yrityksessäni, on sitten sinulle myrkkyä tai ei.
        Ja usko jo, uusia on tulossa viikottain. Joka ikinen viikko joku tarjoutuu työhön. Pyytämättäni. Vapaaehtoisia löytyy. Ei tarvitse minun ketään pakottaa. Ja ne joita tarvittaessa kutsun työhön, eivät ikinä ole kieltäytyneet, lyhyelläkään varoitusajalla! Aina on raha kelvannut, koskaan ei olla pyydetty palkkaa vielä ilmapiirinä. Mutta jospa minä alan tarjota sitä heille rahan sijaan?

        Työsuhde = suhde, joka syntyy kun toinen maksaa toiselle tämän tekemästä työstä. Mikä muu on työsuhde? Sinun mukaasi se on suhde, joka syntyy, kun työnantaja omalla kustannuksellaan yrittää järjestää työntekijälle mahdollisimman hyvän ilmapiirinja muutenkin huolehtii hänen hyvinvoinnistaan.

        Kirjoituksesi ovat niin älyttömiä, etten vaivaudu enää tämän jälkeen vastaamaan moisiin.
        Sinua en töihin ottaisi. Toivottavasti ei erehdy kukaan muukaan. Sen verran on totuus hukassa sinulta.
        Kuten alussa "työnantaja" sanoi, keinoja on. Ne pitää vain tietää, jotta osaa niitä käyttää...
        Niskanpäälle ei kaltaisesi verenimijät missään olosuhteissa pääse. Ja siksi voin nukkua yöni rauhassa.
        Kun vielä tiedän, että Suomessa on Euroopan heikoin irtisanomissuoja, uskon pärjääväni. Nämä ovat kaikki valtion ja työmarkkinajärjestöjen suomia "tukia" työntekijästä MINULLE. Ei päinvastoin. Sillä ilman yrittäjiä, ei ole talouselämää. Ja ilman sitä ei ole tulonsiirtoja KENELLEKÄÄN.
        Maailma pysähtyy jos yritykset alkavat kaikki lakkoon tai lopettavat. Kukaan ei saa myöskään enää palkkaa.
        Mutta haitanneeko tuo, sinäkin elät kakaroinesi pelkällä ilmapiirillä. ;D (mua naurattaa ihan oikeesti)
        Vaikeaa?? Uskon.


      • naisyrittäjä
        työntekijä kirjoitti:

        Tietenkin yritystä on johdettava. Se on ihan eri asia kuin se, että on uhkailtava työntekijöitä irtisanomisilla ja julistettava, että uusia tulisi, jos vain vastaisi pyyntöihin.

        Ihmettelen edelleen, että mikä yritys tuottaa paremmin, jos työntekijät voivat työpaikallaan huonosti (esim. joutuvat pelkäämään irtisanomista) verrattuna sellaiseen, jossa voi käyttää energiansa rakentavammin. On työnantajan osaamista saada työtekijät motivoitumaan työhönsä ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä.

        Kyllä varmaan työtahti paranee, jos ehdottaa ulko-ovea, mutta varmaan samalla työntekijä miettii, että olisiko jossakin paremmin tai kostoksi varastaa jotakin.

        Lapsia syntyy nykyään keskimäärin 1,8/pariskunta, mikä tarkoittaa, että "pahimmassakin" tapauksessa nainen on alle kuusi vuotta äitiyslomalla hoitovapaalla, koska Suomessa lähes kaikki käyvät töissä. Se jättää noin 30 vuotta aikaa tehdä töitä, joten vaikea kuvitella, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Ellei työnantaja sitten välttämättä halua ottaa töihin kuin vain lapsettomia synnytyikäisiä naisia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen valtio tukee lasten hankkimista, vaikka se myös takaa työnantajien markkinat.

        Uhittelusi (ettei työntekijöillä ole sinulle väliä) kuulostaa minusta enemmänkin siltä, että et halua tunnustaa, että heistä (ja heidän hyvinvoinnistaankin) itseasiassa riippuu sinunkin pärjäämisesi.

        -ja yrityksen asioita opiskellaan siinäkin tapauksessa tuhkatiheään, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Miten se sitten vaikuttaneekaan yrityksen tuottavuuteen?
        VASTAUSTA KIITOS!

        Etkö keksinyt puolustusta väitteellesi? Oikeesti sitä en sulta kyllä odottanutkaan. Tiesin ettei kaltaisesi höynä pysty tätä perustelemaan, miten irtisanomisen perusteella koulutettavat uudet työntekijät vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen negatiivisesti kun taas äitiyslomasijaiseksi koulutettavat vaikuttavat positiivisesti? OLISIN EDELLEEN VASTAUSTA VAILLA.


      • iskä
        mette kirjoitti:

        sinun mielipiteesi ei muutu enemmistön mukana. Kuulut sitten niihin ihmisiin, jotka vaativat muita muuttumaan oman mielipiteesi mukaan. Kuten nyt meitäkin tässä. Itse ainakin pidän kiinni siitä, että asiassa on olemassa moraali. Ja maailmassa järjestys, jota tulee noudattaa, että onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

        Etkä ilmeisesti tiedä, että työpaikkakiusaaja on usein työnjohto, tai joku hyvin lähellä johtoa oleva "kätyri". Varmasti tuolla asenteella kuin sinullakin on joutuu helpostikin linssin alle ja kiusattavaksi. Itse sinun tuskin siihen halutaankaan osallistuvan.

        Firman menestyminen ei ole kiinni työntekijöiden henkilökohtaisista suuntautumisista. Johto on joka firmassa sitä varten, että se vastaa menestyksestä ja tappiosta sekä vahingosta, jonka työntekijä sille aiheuttaa. Vai oletko sitä mieltä, että johtajasi on tarpeeton, että te työntekijät selviäisitte kaikkien omien töittenne lisäksi myös johtamisesta? Että liikeidea onkin teidän, eikä liikkeenjohdon?

        Isäni on ollut suuren suomalaisyrityksen johdossa (ei omistaja) koko työssäoloikänsä. Menestyneen sellaisen. Olen jo lapsesta asti nähnyt kuinka paljon vaatii olla vastuussa jostakin. On oltava kova ja samalla sovitteleva. Ammattimainen johtaja.
        Et voi tosissasi olla kun sanot, että teillä työt hankitaan työntekijöiden mielenkiinnon kohteiden mukaan!! Tulee väkisin tuosta toteamastasi mieleeni, että työskentelet rattopoikana seuralaspalvelussa! Eikö siellä ole ne, jotka ovat suuntautuneet vain miehiin ja vain naisiin. Jotkut kai molempiin.
        Ei yritystä kukaan perusta sitä varten, että työntekijät määräävät mitä siellä tehdään! Aivan älytön floppi! Muistapa tarina siitä pahasta, jolle annetaan pikkusormi...

        Tuosta irtisanomisesta vielä. Tänään on uutisoitu, että Fazer aloittaa yt-neuvottelut.
        Fazer on erinomaisessa tuloskunnossa ja Suomessa markkinajohtaja. Sinun tietämyksesi mukaan tämänkin leipomojätin irtisanomiset ovat laittomia. Sieltä saattaa lähteä (tilaisuuden avauduttua) talolle "vahingollinen" aines, eli äitiys- ja sairaslomilla viihtyneet, pitkäaikaissairaat, lähellä eläkeikää olevat sekä ne, jotka itse haluavat lähteä. Poistuviin kuuluvat usein myös ne, joiden pärstäkerroin ei muuten vain miellytä, ehkä tupakoitsijatkin.
        Isäni johti aikanaan yhden tällaisen irtisanomisen, jotain jäi mieleeni silloin.
        Tällaisessa kohdassa mietitään talon etua. (Teillä varmaan johto irtisanoo itsensä, jotta te saatte jäädä! Olet naurettava...)

        "Vai oletko sitä mieltä, että johtajasi on tarpeeton, että te työntekijät selviäisitte kaikkien omien töittenne lisäksi myös johtamisesta? Että liikeidea onkin teidän, eikä liikkeenjohdon?"

        Ei johtaja ole tarpeeton. Hän antaa oman panoksensa firman toiminnalle. Liikeidea on tosiaan työntekijöiden...

        Olen ollut mukana yrityksen perustamisessa, en kuitenkaan osakkaana. Olen ollut valitsemassa sille mm. nimeä, huonekaluja, strategiaa, graafista ilmettä, asiakkaita, tietokoneita jne.

        En siis kuitenkaan kuulu yrityksen johtoon.

        Aika erikoista vai mitä?

        Ja muuten, firma on pörssissä.

        "Ei yritystä kukaan perusta sitä varten, että työntekijät määräävät mitä siellä tehdään! Aivan älytön floppi!"

        Oma kommenttisi floppasi. Yrityksemme on työntekijöiden perustama ja kaikki suuremmat päätökset tehdään edelleen työntekijöiden mielipiteitä kysymällä.

        "Et voi tosissasi olla kun sanot, että teillä työt hankitaan työntekijöiden mielenkiinnon kohteiden mukaan!!"

        Juu-u, ihan tosissani... Meillä tehdään vain sitä mitä haluamme. Onneksi olemme asemassa jossa voimme niin tehdä.

        "(Teillä varmaan johto irtisanoo itsensä, jotta te saatte jäädä! Olet naurettava...)"

        Meillä ei sanota ketään irti, vaan kaikki suostuvat työajan lyhennyksiin tai palkattomaan lomaan.

        Tämä keskustelu on kyllä pahasti poissa aloittaneen viestin aihepiiristä. Lopetankin asian vatvomisen tähän.


      • työntekijä
        naisyrittäjä kirjoitti:

        -ja yrityksen asioita opiskellaan siinäkin tapauksessa tuhkatiheään, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Miten se sitten vaikuttaneekaan yrityksen tuottavuuteen?
        VASTAUSTA KIITOS!

        Etkö keksinyt puolustusta väitteellesi? Oikeesti sitä en sulta kyllä odottanutkaan. Tiesin ettei kaltaisesi höynä pysty tätä perustelemaan, miten irtisanomisen perusteella koulutettavat uudet työntekijät vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen negatiivisesti kun taas äitiyslomasijaiseksi koulutettavat vaikuttavat positiivisesti? OLISIN EDELLEEN VASTAUSTA VAILLA.

        Hämmästelen agressiivisuuttasi ja ala-arvoista keskustelutyyliäsi.

        Jos yrität hypätä pienestä maailmastasi vähän ulos ja katsoa asiaa yhteiskunnan kannalta, niin ehkä huomaat, että tarvitaan sekä yrityksiä että lapsia. Jälkimmäisen laskun maksaa joka tapauksessa joku.

        Ja olen edelleen sitä mieltä, että hyvä ilmapiiri ei ainakaan vähennä tuottavuutta ja että työnantaja voi siihen myös positiivisesti vaikuttaa - jopa kustannuksitta.


      • merya
        työntekijä kirjoitti:

        Hämmästelen agressiivisuuttasi ja ala-arvoista keskustelutyyliäsi.

        Jos yrität hypätä pienestä maailmastasi vähän ulos ja katsoa asiaa yhteiskunnan kannalta, niin ehkä huomaat, että tarvitaan sekä yrityksiä että lapsia. Jälkimmäisen laskun maksaa joka tapauksessa joku.

        Ja olen edelleen sitä mieltä, että hyvä ilmapiiri ei ainakaan vähennä tuottavuutta ja että työnantaja voi siihen myös positiivisesti vaikuttaa - jopa kustannuksitta.

        ei tosiaan ole se, mihin yritys pyrkii.
        Kai nyt sinäkin tämän verran ymmärrät.
        Yrityksen ON TUOTETTAVA VOITTOA, koska muutoin se on kannattamaton yritys, eikä ole mitään järkeä tuottaa hyvää ilmapiiriä tappiolla!
        Luin tämän ketjun tässä sunnuitaipäiväni ratoksi, ja täytyy sanoa, että jos alkuperäinen kirjoittaja oikeesti on päässyt mielipiteineen jonnekin töihin, kannattaa kyllä pysyä siellä, sillä kyllä tämän päivän sana on RAHA, ihan kaikkialla.
        Ei toki ilmapiiri. Se sinullekin tiedoksi.

        Tällä koulupohjalla ymmärrän minäkin, että yritys käy kauppaa tuottein ei ilmapiirein...
        Miten olisi kolme ilmapiiriä palkkaa ensi tilissä? ;D


      • kirvesmies
        työntekijä kirjoitti:

        Hämmästelen agressiivisuuttasi ja ala-arvoista keskustelutyyliäsi.

        Jos yrität hypätä pienestä maailmastasi vähän ulos ja katsoa asiaa yhteiskunnan kannalta, niin ehkä huomaat, että tarvitaan sekä yrityksiä että lapsia. Jälkimmäisen laskun maksaa joka tapauksessa joku.

        Ja olen edelleen sitä mieltä, että hyvä ilmapiiri ei ainakaan vähennä tuottavuutta ja että työnantaja voi siihen myös positiivisesti vaikuttaa - jopa kustannuksitta.

        Ja huomenna työt odottaa.
        Ikinä en ole mistään lukenu, että työnantajalla ois velvollisuus ylläpitää jotain ilmapiirii työmaalla? Mitä sä oikeen meinaat? Mitä tarkotat ilmapiirillä?
        Ei voi työnantajakaan mitään millekään työntekijöiden keskinäisille riidoille, ja ne jos mitkä huonontaa ilmapiiriä.
        Tää on jotain kakaroitten provoilua tietenkin, ei kukaan aikuinen ole sitä mieltä(joka on työssä), että siellä ilmapiiriin jotain lasketaan, tai että se olis työnantajan velvollisuus.
        Musta työntekijät sen tekee keskenään. Ei siellä voi mikään johtaja ruvetä määräämään ihmisten keskinäisiä suhteita!
        Ja työssä käydään rahan takia, ei lekottelemassa!

        Ja sitä paitsi, maailmansivun on porvari ryöstänyt duunaria. Niin se on nytkin.
        Halusit tai et.
        Ja se idea, että palkka tulee ilmapiirinä...heh, hyvä sinänsä, mutta ei elätä, ja porvari sen kun rikastuu!


      • työntekijä
        kirvesmies kirjoitti:

        Ja huomenna työt odottaa.
        Ikinä en ole mistään lukenu, että työnantajalla ois velvollisuus ylläpitää jotain ilmapiirii työmaalla? Mitä sä oikeen meinaat? Mitä tarkotat ilmapiirillä?
        Ei voi työnantajakaan mitään millekään työntekijöiden keskinäisille riidoille, ja ne jos mitkä huonontaa ilmapiiriä.
        Tää on jotain kakaroitten provoilua tietenkin, ei kukaan aikuinen ole sitä mieltä(joka on työssä), että siellä ilmapiiriin jotain lasketaan, tai että se olis työnantajan velvollisuus.
        Musta työntekijät sen tekee keskenään. Ei siellä voi mikään johtaja ruvetä määräämään ihmisten keskinäisiä suhteita!
        Ja työssä käydään rahan takia, ei lekottelemassa!

        Ja sitä paitsi, maailmansivun on porvari ryöstänyt duunaria. Niin se on nytkin.
        Halusit tai et.
        Ja se idea, että palkka tulee ilmapiirinä...heh, hyvä sinänsä, mutta ei elätä, ja porvari sen kun rikastuu!

        En kirjoittanut, että työnantajan velvollisuus on ylläpitää hyvää ilmapiiriä. En tarkoita myöskään, että työnantaja voi kaiken työntekijöiden henkilökohtaisille väleille. Yritys voi kuitenkin suhtautua eri tavoin työntekijöiden kiistoihin. Se voi esim. olla puuttumatta niihin. Toisaalta myös sillä on merkitystä, millaiset puitteet työnantaja ilmapiirin kehittymiselle luo.

        Työilmapiirillä tarkoitan kulttuurista ja sosiaalista työympäristöä, jossa toiminta (työ) toteutuu.

        En myöskään väittänyt, että yrityksen voitot pienenevät, jos se panostaa ilmapiiriin. Päinvastoin, ne voivat suurentua suhteessa panokseen.


      • kirvesmies
        työntekijä kirjoitti:

        En kirjoittanut, että työnantajan velvollisuus on ylläpitää hyvää ilmapiiriä. En tarkoita myöskään, että työnantaja voi kaiken työntekijöiden henkilökohtaisille väleille. Yritys voi kuitenkin suhtautua eri tavoin työntekijöiden kiistoihin. Se voi esim. olla puuttumatta niihin. Toisaalta myös sillä on merkitystä, millaiset puitteet työnantaja ilmapiirin kehittymiselle luo.

        Työilmapiirillä tarkoitan kulttuurista ja sosiaalista työympäristöä, jossa toiminta (työ) toteutuu.

        En myöskään väittänyt, että yrityksen voitot pienenevät, jos se panostaa ilmapiiriin. Päinvastoin, ne voivat suurentua suhteessa panokseen.

        että voitot pienenee?
        Se on kuule niin, että jos työnantajalla on jotakin hyötyä jostakin, sen se takuulla hyödyntää ilman sun neuvojaskin.
        Ne kun näkyy olevan lasten satukirjasta nää neuvot!

        "Toisaalta myös sillä on merkitystä, millaiset puitteet työnantaja ilmapiirin kehittymiselle luo. "
        Usko jo, työnantaja ei työntekijöiden välisiä suhteita luo, eikä voi niihin vaikuttaa! Ei voi munkaan pomo päättää mun puolesta ilmapiirin parantamiseksi, että mun tarvii alkaa nuoleskelee sitä!
        Mä olen työssä rahan takia. Kuka on muusta syystä? Teen työni niin hyvin kun osaan ja nostan ansaitsemani palkan.

        Ja laithan määrää sosiaalitiloista ja työturvallisuudesta.

        Ja mitä sä mahdoit sitten väittää??


      • merya
        työntekijä kirjoitti:

        Tietenkin yritystä on johdettava. Se on ihan eri asia kuin se, että on uhkailtava työntekijöitä irtisanomisilla ja julistettava, että uusia tulisi, jos vain vastaisi pyyntöihin.

        Ihmettelen edelleen, että mikä yritys tuottaa paremmin, jos työntekijät voivat työpaikallaan huonosti (esim. joutuvat pelkäämään irtisanomista) verrattuna sellaiseen, jossa voi käyttää energiansa rakentavammin. On työnantajan osaamista saada työtekijät motivoitumaan työhönsä ja ylläpitää hyvää ilmapiiriä.

        Kyllä varmaan työtahti paranee, jos ehdottaa ulko-ovea, mutta varmaan samalla työntekijä miettii, että olisiko jossakin paremmin tai kostoksi varastaa jotakin.

        Lapsia syntyy nykyään keskimäärin 1,8/pariskunta, mikä tarkoittaa, että "pahimmassakin" tapauksessa nainen on alle kuusi vuotta äitiyslomalla hoitovapaalla, koska Suomessa lähes kaikki käyvät töissä. Se jättää noin 30 vuotta aikaa tehdä töitä, joten vaikea kuvitella, että äitiyslomat pyörivät jatkuvasti. Ellei työnantaja sitten välttämättä halua ottaa töihin kuin vain lapsettomia synnytyikäisiä naisia. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen valtio tukee lasten hankkimista, vaikka se myös takaa työnantajien markkinat.

        Uhittelusi (ettei työntekijöillä ole sinulle väliä) kuulostaa minusta enemmänkin siltä, että et halua tunnustaa, että heistä (ja heidän hyvinvoinnistaankin) itseasiassa riippuu sinunkin pärjäämisesi.

        olet jättänyt kysymyksiin vastaamatta! Osoittaa huonoa keskustelutaitoa. Vaikuttaa tämän palstan ilmapiiriin...
        Hoet vaan säälittävästi tätä tuottamista paremmassa ilmapiirissä, vaikka sinunlaistesi kanssa menee ilma kuin ilma pilalle!

        Jokainen johtaa yritystään niin kuin parhaaksi näkee. Mikset tajua sitä? Tänä päivänä KAIKKI pelkäävät irtisanomisia. Kaikki, jotka ovat työssä. Osalle se lankeaakin. Yrityksen tuloksesta riippumatta. Onhan tästä esimerkkejä. Tuskin sekään työilmapiiriä parantaa, mutta silti ne, jotka jäädä saavat, -jäävät. Eivät lähde, kun kaverikin joutuo lähtemään.

        Työntekijä saadaan oikein hyvin motivoitua työhönsä (en ymmärrä miten joku motivoitumaton hakeutuisi työhön), kun häntä muistutetaan siitä, ettei mikään ole ikuista tai annetaan muutamalle työtoverille lomautus tai irtisanotaan.

        Ja se ON niin, ettei työnantajat mitään tänä päivänä työntekijästään välitä. Uusia on pilvin pimein tulossa. Vai etkö ole tietoinen siitä, että Suomessa on yhä korkea työttömyysprosentti ja kaikesta propagandasta huolimatta, heikko sosiaaliturva, jolla näin kalliissa maassa ei pärjää!

        Niinpä kaikki pitävät kynsin hampain kiinni työpaikastaan ja jättävät ilmapiirien miettimisen vähemmälle, sillä tarkeintä on pystyä elättämään itsensä ja toisilla on myös perhe.
        Kun luodaan uusi työ ja siihen haetaan tekijää lehdessä, työnantaja saa jopa satoja vastauksia...eikä kukaan kysele ilmapiirin perään työhaastattelussa. Pääasia, että pääsisi työhön.


      • työntekijä
        merya kirjoitti:

        olet jättänyt kysymyksiin vastaamatta! Osoittaa huonoa keskustelutaitoa. Vaikuttaa tämän palstan ilmapiiriin...
        Hoet vaan säälittävästi tätä tuottamista paremmassa ilmapiirissä, vaikka sinunlaistesi kanssa menee ilma kuin ilma pilalle!

        Jokainen johtaa yritystään niin kuin parhaaksi näkee. Mikset tajua sitä? Tänä päivänä KAIKKI pelkäävät irtisanomisia. Kaikki, jotka ovat työssä. Osalle se lankeaakin. Yrityksen tuloksesta riippumatta. Onhan tästä esimerkkejä. Tuskin sekään työilmapiiriä parantaa, mutta silti ne, jotka jäädä saavat, -jäävät. Eivät lähde, kun kaverikin joutuo lähtemään.

        Työntekijä saadaan oikein hyvin motivoitua työhönsä (en ymmärrä miten joku motivoitumaton hakeutuisi työhön), kun häntä muistutetaan siitä, ettei mikään ole ikuista tai annetaan muutamalle työtoverille lomautus tai irtisanotaan.

        Ja se ON niin, ettei työnantajat mitään tänä päivänä työntekijästään välitä. Uusia on pilvin pimein tulossa. Vai etkö ole tietoinen siitä, että Suomessa on yhä korkea työttömyysprosentti ja kaikesta propagandasta huolimatta, heikko sosiaaliturva, jolla näin kalliissa maassa ei pärjää!

        Niinpä kaikki pitävät kynsin hampain kiinni työpaikastaan ja jättävät ilmapiirien miettimisen vähemmälle, sillä tarkeintä on pystyä elättämään itsensä ja toisilla on myös perhe.
        Kun luodaan uusi työ ja siihen haetaan tekijää lehdessä, työnantaja saa jopa satoja vastauksia...eikä kukaan kysele ilmapiirin perään työhaastattelussa. Pääasia, että pääsisi työhön.

        Mikä velvollisuus minulla on vastata jokaiseen jonkun ääliön esittämään kommenttiin ja kysymykseen? Ei ole keskustelutaitoa saivarrella joka lauseesta eikä kommentoida kaikkea. On alhaista yrittää kammeta minua siksi.

        Saan olla yrityksen johtamisesta sitä mieltä, mitä olen ja esittää mielipiteeni. Vaikka se ei sinua mielytä, ei sinun silti tarvitse herjata minua siksi. Se osoittaa vain sinusta jotakin.

        Työnantajien kannalta sinulla on onneksi(?) oikeanlaista nöyryyttä.


      • työntekijä
        kirvesmies kirjoitti:

        että voitot pienenee?
        Se on kuule niin, että jos työnantajalla on jotakin hyötyä jostakin, sen se takuulla hyödyntää ilman sun neuvojaskin.
        Ne kun näkyy olevan lasten satukirjasta nää neuvot!

        "Toisaalta myös sillä on merkitystä, millaiset puitteet työnantaja ilmapiirin kehittymiselle luo. "
        Usko jo, työnantaja ei työntekijöiden välisiä suhteita luo, eikä voi niihin vaikuttaa! Ei voi munkaan pomo päättää mun puolesta ilmapiirin parantamiseksi, että mun tarvii alkaa nuoleskelee sitä!
        Mä olen työssä rahan takia. Kuka on muusta syystä? Teen työni niin hyvin kun osaan ja nostan ansaitsemani palkan.

        Ja laithan määrää sosiaalitiloista ja työturvallisuudesta.

        Ja mitä sä mahdoit sitten väittää??

        Vastasin yhdellä kertaa kahteen tulleeseen viestiin, joista ylemmässä, meryan viestissä väitettiin, että päivän sana on raha. Halusin siinä yhteydessä korostaa, että ilmapiiri voi lisätä tuottoa.

        Esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen työnantajan on jopa luultavasti velvollisuus puuttua eikä hän voi jättää alaisia selvittämään asioita keskenään ja toimenpiteillään vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin.

        Kaiken täältä lukemani perustellaakin joutuisit nuolemaan pomosi persettä, jos hän sitä sinulta vaatii - ilmapiirin tai minkä tahansa takia. Mikä olisi sitten työmotivaatiosi? Tekisitkö edelleen parhaasi?


      • kirvesmies
        työntekijä kirjoitti:

        Vastasin yhdellä kertaa kahteen tulleeseen viestiin, joista ylemmässä, meryan viestissä väitettiin, että päivän sana on raha. Halusin siinä yhteydessä korostaa, että ilmapiiri voi lisätä tuottoa.

        Esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen työnantajan on jopa luultavasti velvollisuus puuttua eikä hän voi jättää alaisia selvittämään asioita keskenään ja toimenpiteillään vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin.

        Kaiken täältä lukemani perustellaakin joutuisit nuolemaan pomosi persettä, jos hän sitä sinulta vaatii - ilmapiirin tai minkä tahansa takia. Mikä olisi sitten työmotivaatiosi? Tekisitkö edelleen parhaasi?

        työpaikkakiusaamiseen työnantajalla pitänyt olla oikein velvollisuus puuttua?
        "Esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen työnantajan on jopa luultavasti velvollisuus puuttua eikä hän voi jättää alaisia selvittämään asioita keskenään ja toimenpiteillään vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin." Etkös sä näin kirjottanu?

        Sinne sitten vaan valittamaan, että pomo nuolettaa persettään! Ei se sen vaikeempaa olis.
        Ja asiat ratkee...

        Nykyisin on kyllä totta, että tietynasteinen nuolenta on oltava päällä koko ajan. Väkeä kun vähennetään, olet eka listassa, jos oot hankala.
        Yleensä riittää se, kun meilläkin. Tulee töihinsä ja tekee sen, mikä määrätty on. Mutta pois ei ollakaan minkään nuhan takia, ei liioin häivytä perjantai-iltapäivällä, jos työnantaja tulee kysymään ylitöihin.

        Ilmapiirin parantamiseksi en persettä nuolis, mut palkan kaksinkertastamiseks kyllä...mitä kukakin tärkeeks näkee. Kuten sanoin käyn työssä vain rahan takia.


    • työtön

      Ei ole ihme, että nuorisotyöttömyys on korkeella!
      Näistä "hormoonihyrristä" sitten saa kärsiä koko porukka työpaikalla ja myös saman ikäiset työttömät, koska kaikkia käsitellään (kun ei saa kysyä) samalla tavalla.

      Minä ainakin sanon työhaastattelussa AINA kysymättä, että kakaroita ei ole hankinnassa. Ja jos niin huono tsäkä kävisi (kahdella samanaikaisella ehkäisyllä aika mahdotonta), että vahinko tulisi, abortin hommaisin. Lasten aika on vasta sitten, kun minulla on tulevaisuus heille tarjottavana.

      • tiukkapipo(ko)

        Huh, jos olisin aavistanut mikä älämölö asiasta nousee, olisin jättänyt kysymättä alkuperäisen kysymykseni. Jotta kenenkään ei nyt tarvitsisi menettää yöuniaan pohtien nykyajan nuorten naisten keskuudessa vallitsevaa moraalin rappiotilaa (=kehtaammekin haaveilla lapsista ilman meidät armollisesti palkanneen esimiehemme lupaa!!), halusin kertoa, että olen päättänyt ottaa vastaan minulle tarjotun uuden työn JA lykätä vauvahaavetta. En tiedä, tarkoittaako valintani sitä, että saamme luopua ko. haaveesta kokonaan, mutta otan sen riskin; kaikkeahan ei voi saada. Kun sitten joskus ennemmin tai myöhemmin jatkamme lapsen yrittämistä, en tosin edelleenkään aio ottaa keskusteluun mukaan esimiestäni. Mutta ehkäpä olenkin saanut jo siihen mennessä potkut ja voin rauhassa keskittyä hyrräämään hormoneineni. :oD


      • duuda
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Huh, jos olisin aavistanut mikä älämölö asiasta nousee, olisin jättänyt kysymättä alkuperäisen kysymykseni. Jotta kenenkään ei nyt tarvitsisi menettää yöuniaan pohtien nykyajan nuorten naisten keskuudessa vallitsevaa moraalin rappiotilaa (=kehtaammekin haaveilla lapsista ilman meidät armollisesti palkanneen esimiehemme lupaa!!), halusin kertoa, että olen päättänyt ottaa vastaan minulle tarjotun uuden työn JA lykätä vauvahaavetta. En tiedä, tarkoittaako valintani sitä, että saamme luopua ko. haaveesta kokonaan, mutta otan sen riskin; kaikkeahan ei voi saada. Kun sitten joskus ennemmin tai myöhemmin jatkamme lapsen yrittämistä, en tosin edelleenkään aio ottaa keskusteluun mukaan esimiestäni. Mutta ehkäpä olenkin saanut jo siihen mennessä potkut ja voin rauhassa keskittyä hyrräämään hormoneineni. :oD

        Onnea uudelle työlle tiukkapipo(ko)!
        Itsellänikin on melkein sama tilanne (tarjottu paikka on vain yrityksen sisällä). Olemme jättäneet ehkäisyn pois kesän alussa ja lapsi olisi tervetullut. Tarjottu työtehtävä on haasteellisempi paikka, jota olen haaveillut aina 2 vuoden ajan. Ajattelin, että ottaisin paikan vastaan (ehkä). Enkä missään nimessä aio avoimesti kertoa omia henkilökohtaisia asioita esimiehelle (siis vauvasuunnitelmia). Ja jos hän kysyy, vastaan, että en ole raskaana (ei ole valehtelua eikä myöskään "linssiin viilaamista", koska en ole vielä). Voipi olla niin, että en koskaan saakaan lapsia...Mutta on ainakin hyvä työpaikka. Ja jos niin hyvin käy, että tulen raskaaksi, niin sitten tulen! Jos tulen heti, ehdin olla reilu puoli vuotta uudessa tehtävässä ennen äippälomalle siirtymistä. Sinä aikana teen työni parhaalla mahdollisella tavalla ja uskon, että olen pätevää työvoimaa! (en ole itserakas vaan minulle on osoitettu luottamusta, että teen työni hyvin.) Tiedän, että työyhteisöni tulee olemaan iloinen, jos ilmoitan, että jään äitiyslomalle (tuon puolen vuoden jälkeenkin).

        En tiedä, millainen se sinun työtilanne on (mitkä työnantajat, millainen sinun työhistoria, mitkä sinun taidot, minkä ikäinen olet jne), mutta ihmettelen, miksi päätitte lykätä vauvan yrittämistä. Raskaaksitulo on luonnollinen asia ja kenelläkään työnantajalla ei ole siihen mitään valittamista!

        Koska vauvasuunnitelmat ovat vasta suunnitelmia ja mikään ei ole varmaa, miksi kertoa niistä työnantajalle. ei kannata tuhota uranluomista vauvasuunnitelmiin - vasta sitten aletaan miettimään enemmän kun saadaan tietää raskaanaolosta, sanon minä.

        Jos joku haluaa kommentoida kirjoitustani, kommentoikoon ystävälliseen sävyyn (neg/pos)!!!


      • tiukkapipo(ko)
        duuda kirjoitti:

        Onnea uudelle työlle tiukkapipo(ko)!
        Itsellänikin on melkein sama tilanne (tarjottu paikka on vain yrityksen sisällä). Olemme jättäneet ehkäisyn pois kesän alussa ja lapsi olisi tervetullut. Tarjottu työtehtävä on haasteellisempi paikka, jota olen haaveillut aina 2 vuoden ajan. Ajattelin, että ottaisin paikan vastaan (ehkä). Enkä missään nimessä aio avoimesti kertoa omia henkilökohtaisia asioita esimiehelle (siis vauvasuunnitelmia). Ja jos hän kysyy, vastaan, että en ole raskaana (ei ole valehtelua eikä myöskään "linssiin viilaamista", koska en ole vielä). Voipi olla niin, että en koskaan saakaan lapsia...Mutta on ainakin hyvä työpaikka. Ja jos niin hyvin käy, että tulen raskaaksi, niin sitten tulen! Jos tulen heti, ehdin olla reilu puoli vuotta uudessa tehtävässä ennen äippälomalle siirtymistä. Sinä aikana teen työni parhaalla mahdollisella tavalla ja uskon, että olen pätevää työvoimaa! (en ole itserakas vaan minulle on osoitettu luottamusta, että teen työni hyvin.) Tiedän, että työyhteisöni tulee olemaan iloinen, jos ilmoitan, että jään äitiyslomalle (tuon puolen vuoden jälkeenkin).

        En tiedä, millainen se sinun työtilanne on (mitkä työnantajat, millainen sinun työhistoria, mitkä sinun taidot, minkä ikäinen olet jne), mutta ihmettelen, miksi päätitte lykätä vauvan yrittämistä. Raskaaksitulo on luonnollinen asia ja kenelläkään työnantajalla ei ole siihen mitään valittamista!

        Koska vauvasuunnitelmat ovat vasta suunnitelmia ja mikään ei ole varmaa, miksi kertoa niistä työnantajalle. ei kannata tuhota uranluomista vauvasuunnitelmiin - vasta sitten aletaan miettimään enemmän kun saadaan tietää raskaanaolosta, sanon minä.

        Jos joku haluaa kommentoida kirjoitustani, kommentoikoon ystävälliseen sävyyn (neg/pos)!!!

        Kiitos viestistäsi sekä onnitteluista ja sydämellinen onnittelu itsellesikin houkuttelevan työtarjouksen johdosta! Alkuperäinen viestini herätti monissa asiaa kommentoineissa niin paljon aggressioita, että aloin jo epäillä olevani outo tapaus suhtautumisessani vauvahaaveisiin vs. uran luomiseen. Lohdullista kuulla, ettei tilanteeni olekaan niin ainutlaatuinen!

        Ajattelen asioista periaatteessa täysin samoin kuin sinä, mutta päätimme lykätä lapsen yrittämistä hieman, jotta voisin keskittyä uuteen, haastavaan työhöni rauhassa. Ehkä olen itsekäs, mutta tunnen itseni: olen stressaajaluonne ja uusi työ on vaativa, joten tuntuu, että jokakuukausittaisessa "tärpinodotuksessa" ja uuteen työhön orientoitumisessa voisi olla vähän liikaa jaksettavaa kerralla. Ja tuskin edes kaiken sen stressin keskellä tulisin raskaaksi.. :) Siksi annamme nyt minulle pienen "hengähdystauon" ja yritämme uudella innolla hetken perästä. Jos itse et koe näin, mitäs sitä lykkäämään. Ehdimme mielestäni kumpikin olla uusissa tehtävissä tarpeeksi kauan ennen mahdollista äitiyslomaa osoittaaksemme, että olemme meihin kohdistuvien odotusten arvoisia, jolloin olemme varmasti tervetulleita kantamaan kortemme kekoon taas mahdollisen äippälomamme jälkeenkin. Ja jos emme ole, kyseessä ei ole työyhteisö, johon ainakaan minä haluaisin muutenkaan jäädä.

        Vauvan yrittämisen lykkääminen voi olla typerä päätös, mutta tämä ratkaisu tuntuu omassa tilanteessani parhaimmalta. Nähtäväksi sitten jää, onko tämä kaikki spekulointi ollut turhaa, eli tulenko ylipäätään ikinä raskaaksi.

        Kaikkea hyvää sinulle jatkossa, otahan sinäkin rohkeasti uudet haasteet vastaan ja eiköhän se plussakin sieltä aikanaan tule.. :)


      • duuda
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Kiitos viestistäsi sekä onnitteluista ja sydämellinen onnittelu itsellesikin houkuttelevan työtarjouksen johdosta! Alkuperäinen viestini herätti monissa asiaa kommentoineissa niin paljon aggressioita, että aloin jo epäillä olevani outo tapaus suhtautumisessani vauvahaaveisiin vs. uran luomiseen. Lohdullista kuulla, ettei tilanteeni olekaan niin ainutlaatuinen!

        Ajattelen asioista periaatteessa täysin samoin kuin sinä, mutta päätimme lykätä lapsen yrittämistä hieman, jotta voisin keskittyä uuteen, haastavaan työhöni rauhassa. Ehkä olen itsekäs, mutta tunnen itseni: olen stressaajaluonne ja uusi työ on vaativa, joten tuntuu, että jokakuukausittaisessa "tärpinodotuksessa" ja uuteen työhön orientoitumisessa voisi olla vähän liikaa jaksettavaa kerralla. Ja tuskin edes kaiken sen stressin keskellä tulisin raskaaksi.. :) Siksi annamme nyt minulle pienen "hengähdystauon" ja yritämme uudella innolla hetken perästä. Jos itse et koe näin, mitäs sitä lykkäämään. Ehdimme mielestäni kumpikin olla uusissa tehtävissä tarpeeksi kauan ennen mahdollista äitiyslomaa osoittaaksemme, että olemme meihin kohdistuvien odotusten arvoisia, jolloin olemme varmasti tervetulleita kantamaan kortemme kekoon taas mahdollisen äippälomamme jälkeenkin. Ja jos emme ole, kyseessä ei ole työyhteisö, johon ainakaan minä haluaisin muutenkaan jäädä.

        Vauvan yrittämisen lykkääminen voi olla typerä päätös, mutta tämä ratkaisu tuntuu omassa tilanteessani parhaimmalta. Nähtäväksi sitten jää, onko tämä kaikki spekulointi ollut turhaa, eli tulenko ylipäätään ikinä raskaaksi.

        Kaikkea hyvää sinulle jatkossa, otahan sinäkin rohkeasti uudet haasteet vastaan ja eiköhän se plussakin sieltä aikanaan tule.. :)

        minkä ikäinen olet "tiukkapipo"? kuinka kauan olet ollut työelämässä ikäänkuin vakituisesti?

        Minä olen 27 ja valmistumisen jälkeen (kokopäiväisessä/vakituisessa) työelämässä ollut 2,5 v.
        Se on kyllä totta, että saattaa olla melko vaikeaa keskittyä uuteen haastavaan työhön JA vauvanyrittämiseen/ensiraskauteen (jolloin saattaa olla paljon pahoinvointia yms.) Tämä asia minuakin vielä mietityttää. Olen kuitenkin sen verran vanha, että en halua lopettaa yrittämistä. Ja toisaalta haluan kuitenkin edetä urallani ja nyt siihen olisi mahdollisuus (ehkä). Miehenikin on samaa mieltä.

        Paljon voimia uuteen duuniin ja älä stressaa liikaa!! (Tuo sinun nimimerkki pitää muuttaa ´ei tiukkapipo´ksi ;)


      • ei-tiukkapipo :D
        duuda kirjoitti:

        minkä ikäinen olet "tiukkapipo"? kuinka kauan olet ollut työelämässä ikäänkuin vakituisesti?

        Minä olen 27 ja valmistumisen jälkeen (kokopäiväisessä/vakituisessa) työelämässä ollut 2,5 v.
        Se on kyllä totta, että saattaa olla melko vaikeaa keskittyä uuteen haastavaan työhön JA vauvanyrittämiseen/ensiraskauteen (jolloin saattaa olla paljon pahoinvointia yms.) Tämä asia minuakin vielä mietityttää. Olen kuitenkin sen verran vanha, että en halua lopettaa yrittämistä. Ja toisaalta haluan kuitenkin edetä urallani ja nyt siihen olisi mahdollisuus (ehkä). Miehenikin on samaa mieltä.

        Paljon voimia uuteen duuniin ja älä stressaa liikaa!! (Tuo sinun nimimerkki pitää muuttaa ´ei tiukkapipo´ksi ;)

        Uskomatonta duuda, meidän tilanne on näköjään lähestulkoon identtinen: olen samanikäinen kuin sinä ja ollut koulutustani vastaavassa/vakituisessa työssä kolmisen vuotta. Eli tosi samanlaisessa tilanteessa ollaan ja tismalleen samojen "ongelmien" kanssa painiskellaan näköjään! Toivotan sulle ja miehellesi sydämen pohjasta tsemppiä tähän jännittävään, muutoksia täynnä olevaan elämäntilanteeseen! Kyllä elämä kantaa.. :)

        Sovitaanko treffit tänne puolen vuoden kuluttua, ois kiva kuulla, miten asiat on kummallakin edennyt? :)


      • lukija
        ei-tiukkapipo :D kirjoitti:

        Uskomatonta duuda, meidän tilanne on näköjään lähestulkoon identtinen: olen samanikäinen kuin sinä ja ollut koulutustani vastaavassa/vakituisessa työssä kolmisen vuotta. Eli tosi samanlaisessa tilanteessa ollaan ja tismalleen samojen "ongelmien" kanssa painiskellaan näköjään! Toivotan sulle ja miehellesi sydämen pohjasta tsemppiä tähän jännittävään, muutoksia täynnä olevaan elämäntilanteeseen! Kyllä elämä kantaa.. :)

        Sovitaanko treffit tänne puolen vuoden kuluttua, ois kiva kuulla, miten asiat on kummallakin edennyt? :)

        vastata itselleen!
        Katsokaa nyt, aivan samanlaista tekstiä, kauttaviivoineen ja hymiöineen!

        Itsensä kanssa keskustelussa on kyllä se hyvä puoli, että saa haluamiaan vastauksia, niitä muuten ei oikein tiukkikselle langennut.

        Onnea vaan monologillesi!


      • tiukkis
        lukija kirjoitti:

        vastata itselleen!
        Katsokaa nyt, aivan samanlaista tekstiä, kauttaviivoineen ja hymiöineen!

        Itsensä kanssa keskustelussa on kyllä se hyvä puoli, että saa haluamiaan vastauksia, niitä muuten ei oikein tiukkikselle langennut.

        Onnea vaan monologillesi!

        olla naurettava!

        Ei mun tarvitse raahautua nettiin asti voidakseni keskustella itseni kanssa, monologi onnistuu ihan ilman teknologiaakin esim. peilin ääressä. Suosittelen lämpimästi sinullekin, se peilin kaveri on tosi empaattinen, aina samaa mieltä ja jopa samalla tuulella kuin itekin..

        Onnea vaan vainoharhoillesi!


      • duuda
        tiukkis kirjoitti:

        olla naurettava!

        Ei mun tarvitse raahautua nettiin asti voidakseni keskustella itseni kanssa, monologi onnistuu ihan ilman teknologiaakin esim. peilin ääressä. Suosittelen lämpimästi sinullekin, se peilin kaveri on tosi empaattinen, aina samaa mieltä ja jopa samalla tuulella kuin itekin..

        Onnea vaan vainoharhoillesi!

        että emme todellakaan ole sama henkilö (vaikka noin tyhmään viestiin en muuten yleensä kommentoi)
        ps. hymiömerkinnät ovat kansainvälisiä.

        Ei-tiukkapipo, voidaanhan me e-treffit sopia (täytyy laittaa kalenteriin) puolen vuoden päähän eli 14.2.04 ystävänpäivänä! Elämäntilanteesta vaan sitten riippuu, millä palstalla liikutaan. (toivottavasti ei enää vauvakuume-palstalla...)

        Mitä alaa olet lukenut? Missä päin Suomea asut? Minä olen lukenut kaupallista ja asun pk-seudulla.

        Nyt taas pitää keskittyä työhön...


      • kotiin kallellaan
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Huh, jos olisin aavistanut mikä älämölö asiasta nousee, olisin jättänyt kysymättä alkuperäisen kysymykseni. Jotta kenenkään ei nyt tarvitsisi menettää yöuniaan pohtien nykyajan nuorten naisten keskuudessa vallitsevaa moraalin rappiotilaa (=kehtaammekin haaveilla lapsista ilman meidät armollisesti palkanneen esimiehemme lupaa!!), halusin kertoa, että olen päättänyt ottaa vastaan minulle tarjotun uuden työn JA lykätä vauvahaavetta. En tiedä, tarkoittaako valintani sitä, että saamme luopua ko. haaveesta kokonaan, mutta otan sen riskin; kaikkeahan ei voi saada. Kun sitten joskus ennemmin tai myöhemmin jatkamme lapsen yrittämistä, en tosin edelleenkään aio ottaa keskusteluun mukaan esimiestäni. Mutta ehkäpä olenkin saanut jo siihen mennessä potkut ja voin rauhassa keskittyä hyrräämään hormoneineni. :oD

        Kun työnantaja siis kyselee nuoren työnhakijan tulevisuuden suunnitelmista ja vauvahaaveista, kysymys esitetään AINA NAISELLE, olipa nainen parisuhteessa tai ei!
        Ei koskaan miehelle! Miehen elämää ja työuraa ei siis lapsen hankinta heilauta millään tavalla!

        Vaikka mies mukavasti vastuuta lapsista ja kodista ottaisikin, koko tivolin pyrittämisen päävastuu on kuitenkin yhä edelleen naisella? Tasa-arvoisesti se ei siis toteudu, esim. niin että kun naisella on työurallaan mielenkiintoinen ja haastava kausi, mies löysäisi vähän omaa työpanostaan ja jättäisi ottamatta vastaan sitä edessä olevaa haasteellista hommaa vaan sanoisi esimiehelle että ei kiitos juuri nyt, perhe ja lapsi tarvitsee minua, mutta parin vuoden kuluttua olen valmis.

        Ikävä tosiasia siis tämä, yhä edelleen, tasa-arvosta huolimatta..'

        Lopuksi tunnustan etten ole tässä millään jaksanut koko ketjua lukea, on liian pitkä, vain duudan ja alkuperäisen muutaman muun kommentin.


      • nainen
        tiukkapipo(ko) kirjoitti:

        Huh, jos olisin aavistanut mikä älämölö asiasta nousee, olisin jättänyt kysymättä alkuperäisen kysymykseni. Jotta kenenkään ei nyt tarvitsisi menettää yöuniaan pohtien nykyajan nuorten naisten keskuudessa vallitsevaa moraalin rappiotilaa (=kehtaammekin haaveilla lapsista ilman meidät armollisesti palkanneen esimiehemme lupaa!!), halusin kertoa, että olen päättänyt ottaa vastaan minulle tarjotun uuden työn JA lykätä vauvahaavetta. En tiedä, tarkoittaako valintani sitä, että saamme luopua ko. haaveesta kokonaan, mutta otan sen riskin; kaikkeahan ei voi saada. Kun sitten joskus ennemmin tai myöhemmin jatkamme lapsen yrittämistä, en tosin edelleenkään aio ottaa keskusteluun mukaan esimiestäni. Mutta ehkäpä olenkin saanut jo siihen mennessä potkut ja voin rauhassa keskittyä hyrräämään hormoneineni. :oD

        ...tämän keskustelun jälkeen, miksi lapsia syntyy Suomeen aina vähemmän.
        Sitäkö tässä nyt sitten halutaankin?


      • toinen nainen
        nainen kirjoitti:

        ...tämän keskustelun jälkeen, miksi lapsia syntyy Suomeen aina vähemmän.
        Sitäkö tässä nyt sitten halutaankin?

        niin, että Suomi on jo niin kallis maa, ettei täällä yksinkertaisesti tule toimeen ilman työtä.
        Kun menettää työnsä ja rahansa, kenellä on halua alkaa elättää yhtä lisää? Tämä on henkilökohtainen valintakysymys.
        Pistää kuule vastuullisen ihmisen kummasti miettimään. Kahteenkin kertaan. Jollei peräti kolmeen.
        Tuskin syntyvyyteen paljon nämä keskustelut vaikuttaa. Enpä usko. Ei ainakaan täysipäiseen aikuiseen ihmiseen, jotka tänä päivänä pääasiassa synnyttävät.


      • nainen
        toinen nainen kirjoitti:

        niin, että Suomi on jo niin kallis maa, ettei täällä yksinkertaisesti tule toimeen ilman työtä.
        Kun menettää työnsä ja rahansa, kenellä on halua alkaa elättää yhtä lisää? Tämä on henkilökohtainen valintakysymys.
        Pistää kuule vastuullisen ihmisen kummasti miettimään. Kahteenkin kertaan. Jollei peräti kolmeen.
        Tuskin syntyvyyteen paljon nämä keskustelut vaikuttaa. Enpä usko. Ei ainakaan täysipäiseen aikuiseen ihmiseen, jotka tänä päivänä pääasiassa synnyttävät.

        ...sitä mitä tarkoitin. Jos ilmapiiri varsinkin työnantajien keskuudessa on synnytysiässä olevia naisia kohtaan noin negatiivinen, eivätkä nämä naiset siitä syystä saa kunnollista, hyväpalkkaista ja vakituista työtä, niin miten sitä uskaltaa lasta yrittää, jos ei edes tiedä, riittääkö rahat yhden tai jopa kahden lapsen kasvatukseen?

        Ja hyvä työnantajat: ei ne lapset tule useinkaan juuri silloin, kun niitä halutaan. Joskus tulee yllätyksenä, joskus täytyy "harjoitella" kauankin, ennenkuin raskaus onnistuu. Pitäisikö sitä naisena istua kotona passivisena ja työttömänä vai siltä varalta, että sattuisi tulemaan raskaaksi? Mitä jos lasta ei tulekaan? Mitä jos lasta täytyy yrittää monta vuotta?
        Kyllä naisena kannattaa ottaa hyvä duuni, jos sellainen tarjotaan. Työntekijät eivät ole hyväntekijöitä, mutta eivät ole naisetkaan. Jokaisen täytyy ajatella omaa parastaan järkevällä tavalla.


      • toinen nainen
        nainen kirjoitti:

        ...sitä mitä tarkoitin. Jos ilmapiiri varsinkin työnantajien keskuudessa on synnytysiässä olevia naisia kohtaan noin negatiivinen, eivätkä nämä naiset siitä syystä saa kunnollista, hyväpalkkaista ja vakituista työtä, niin miten sitä uskaltaa lasta yrittää, jos ei edes tiedä, riittääkö rahat yhden tai jopa kahden lapsen kasvatukseen?

        Ja hyvä työnantajat: ei ne lapset tule useinkaan juuri silloin, kun niitä halutaan. Joskus tulee yllätyksenä, joskus täytyy "harjoitella" kauankin, ennenkuin raskaus onnistuu. Pitäisikö sitä naisena istua kotona passivisena ja työttömänä vai siltä varalta, että sattuisi tulemaan raskaaksi? Mitä jos lasta ei tulekaan? Mitä jos lasta täytyy yrittää monta vuotta?
        Kyllä naisena kannattaa ottaa hyvä duuni, jos sellainen tarjotaan. Työntekijät eivät ole hyväntekijöitä, mutta eivät ole naisetkaan. Jokaisen täytyy ajatella omaa parastaan järkevällä tavalla.

        tuen?
        Minähän kirjoitin vain oman näkemykseni asiasta. En tukenut enkä kaatanut. En ymmärrä nyt yhtään, mitä tarkoitat tukemisella...
        Eikä sinun ekassa viestissäsi montaa sanaa ollutkaan, mitä olisi voinut tukea.

        "En yhtään ihmettele...

        ...tämän keskustelun jälkeen, miksi lapsia syntyy Suomeen aina vähemmän.
        Sitäkö tässä nyt sitten halutaankin?"

        Ensimmäisestä lauseesta olin eri mieltä. Toista en edes kommentoinut...ja tuin???


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      662
      8045
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2315
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2245
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1817
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1335
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1246
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1206
    8. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      863
    9. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      857
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      776
    Aihe