--
laitan sormeni napaasi
ja ihmettelen:
onko sinulla ollut napa
ennen minua
ja kuinka raskasta
sinun on ollut kantaa
tyhjänä mollottavaa,
yksinäistä napaa
sehän on kuin luotu sormeani varten,
vain minun ilkikurista
tanssivaa, leikittelevää, tutkivaa
sormeani varten
mutta äkkiä
kauhistuttava ajatus
valtaa mieleni - voi sentään!
katson silmiisi
ja sinä vakuutat
kirkkain silmin, ettei kukaan
ole täyttänyt sinua näin
rakkaani, miksi ajattelenkaan sellaista
napasi ei nyt enää
tunnu samalta kuin hetki sitten,
sormeni veltostuu
näppäimistöllä, kuinka saisin runoon
lisää potkua,
kertoisin sinulle rakkaani
en ole koskaan avautunut
jollekin toiselle näin,
en ole koskaan kertonut syvimpiä
tuntojani
niin kuin juuri nyt teen,
vain sinulle
rakkaani
laitan sormeni napaasi
ja ihmettelen:
onko sinulla ollut napa
ennen minua
ja kuinka raskasta
sinun on ollut kantaa
tyhjänä mollottavaa,
yksinäistä napaa
sehän on kuin luotu sormeani varten,
vain minun ilkikurista
tanssivaa, leikittelevää, tutkivaa
sormeani varten
mutta äkkiä
kauhistuttava ajatus
valtaa mieleni - voi sentään!
katson silmiisi
ja sinä vakuutat
kirkkain silmin, ettei kukaan
ole täyttänyt sinua näin
rakkaani, miksi ajattelenkaan sellaista
napasi ei nyt enää
tunnu samalta kuin hetki sitten,
sormeni veltostuu
näppäimistöllä, kuinka saisin runoon
lisää potkua,
kertoisin sinulle rakkaani
en ole koskaan avautunut
jollekin toiselle näin,
en ole koskaan kertonut syvimpiä
tuntojani
niin kuin juuri nyt teen,
vain sinulle
rakkaani
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olet Sinä mainio, kirjoittaa nyt runo navasta ja
yhdistää siihen rakkaus. Ja koko runo on taas
kerran Sinun aina yhtä hienoista sanoista ja
lauseista koostuva nautinnollinen kokonaisuus.
Ei voi kuin pitää.
ilman rakkautta? Sehän on yksi maailman söpöimpiä paikkoja! Kirjoittaessani en tosin ajatellut niin... no, totta se kuitenkin on: naisen napa. Onkohan kukaan kirjoittanut kirjaa naisen navoista? Siinäpä loistoidea, ihmisläheinen kirja olisi varmasti myyntimenestys: "SINUN NAPASI, RAKKAANI. Kymmenen suomalaista miesrunoilijaa valokuvasi puolisoidensa navan ja kirjoitti rakkausrunon - navasta! Loistoteos värikuvin, maailman intiimein kirja. Ennakkomyynti Suuri Suomalainen Kirjakauppa. 108 euroa." Sitten voisimme järjestää kulttuuri-iltamat missä runoilijat lausuu runoja puolisoidensa navoista: "MAAILMAN VIEHÄTTÄVIN ILTA, VAIN TÄNÄÄN: NAPA! Helsingin kulttuuritalo 28. 5. 2008. Tule kuuntelemaan kotimaisten miesrunoilijoiden lausuntaa - aiheena puolison intiimein ruumiinosa, napa. EXTRA: illan päätteeksi kolme runoilijanpuolisoa esittelee napansa! EXTRA EXTRA: Paikalla nuoria sinkkumiesrunoilijoita antamassa nimikirjoituksia vapaiden naisten navanseutuville! Liput ainoastaan 399 euroa. Eläkeläisalennus 25 %. Paikkoja rajoitettu määrä. Tilaa lippusi ajoissa: Helsingin kaupungin matkailutoimiston lippupalvelu, Bulevardi 23-27, puh. 096138611."
RUNO NAVASTA, 28. 3. 2008.
Minulla ei ole ketään
kenen navasta kirjoittaisin,
mikä onni
Nyt voin kirjoittaa
navasta
ihan vain yleisluontoisesti,
pelkäämättä
Mustasukkaisuuttasi:
Kenen navasta sinä oikein
kirjoitat?
:)
...oiva pohdiskelu...totta tuokin. Uusi näkökulma:)
tuntea sormesi navallani!*
Hienoa. :)
Syön tässä karjalanpiirakkaa samalla, laitoin päälle paprikakermajuustoa ja teetä hörppäilen, ei yhtä väkevää kuin äsken, se oli vähän liiankin väkevää. Mutta hyvä sekoitus, taidan tehdä tätä toistekin.
Mihin jäimmekään?
Jees, varmasti saat tuntea minun sormeni navallasi! Kuka minä se sitten onkin. Varmasti hän on juuri se oikea ihminen sinulle, oma rakas puolisko.
Teille (minälle ja sinälle) sydämestäni suotuisia matkailmoja, hyviä onnellisia hetkiä toivotellen
-parta
P.S.
Kieliopillisiin seikkoihin takertuvana jäin miettimään ensimmäistä lausetta:
"Varmasti saat tuntea minun sormeni navallasi".
Ehkä on täsmällisemmin ilmaistu: Varmasti saat tuntea minun-sormeni navallasi, tai ehkä vielä täsmällisemmin: Varmasti saat tuntea hänen minun-sormeni navallasi?
Ensimmäinen lause?
Kyllä vain, se oli ensimmäinen lause, tai itse asiassa toinen. Ensin oli Hienoa.
"Syön tässä karjanpiirakkaa samalla (laitoin päälle paprikakermajuustoa) ja hörppäilen teetä, ei yhtä väkevää kuin äsken, oli vähän liiankin väkevää. Hyvä sekoitus, taidan tehdä tätä toistekin. Mihin jäimmekään?"
on jälkeenpäin lisätty.
Sitten korjasin kirjoitusvirheen "karjanpiirakkaa" ja muotoilin virkettä, niin että lopputulokseksi välivirkkeelle muodostui:
Syön tässä karjalanpiirakkaa samalla, laitoin päälle paprikakermajuustoa ja teetä hörppäilen, ei yhtä väkevää kuin äsken, se oli vähän liiankin väkevää. Mutta hyvä sekoitus, taidan tehdä tätä toistekin.
Mihin jäimmekään?
Runo...
KAUPUNKI KOHISEE
Kaupunki kohisee,
ihmisten loputon virta
Anna napajääsi sulaa, mieti jo asioita
toistenkin kannalta
yritä nähdä ettet sinä ole
koko maailma
Katselen kasvojani peilissä, vääntelen naamaani
Etkö osaa muuta kuin
pyytää itsellesi
aina vain pohtia itseäsi ja
toisten mahdollisia mielikuvia sinusta
Vaihtelen äänenpainoa ja ilmeitä
Voi sinua - sanon römeällä bassoäänellä
ja sitten kuiskaten:
Etkö voisi viimein nöyrtyä
Menen kontalleen lattialle,
tähyän peilin suuntaan
Onko hyvä nyt
Katselen näyttöpäätettä ja siemailen teetä,
sivelen partaani
Tällainen runo tällä kertaa tuli, tällainen
ajatuskulku, mielikuvien rykelmä!
Ja minät
peileinä toisilleen
vaeltavat ihmisten virrassa
Vain kuiskaus katujen kohinassa ohittavalle lähimmäiselleni
Anna napajäätikkösi sulaa,
mitä ihmettä se sitten tarkoittaneekin
Niin niin
Olen suorittanut esikatselun
ja nyt - "Lähetä viesti"
- -
TOINEN RUNO
Tämä
on totta,
neljä kirjainta
joiden todellisuutta
ihmettelen.
Tahtoisin ottaa ne kouraani
mutta en voi,
näyttöruutu särkyisi!
Vain haavoja kämmenellä
onko siis
todellisuus:
Tämä.
¤
Hän ratsastaa auringonkultaaman kukkulan
rinnettä,
tuuli saa hänen mustat hiuksensa
joita aurinko kiillottaa
viuhumaan tuulessa niin kuin
toisiinsa sidottu kimppu kukkasia,
kun niiden naru katkaistaan
Ne sinkoutuvat valtoimenaan tuulessa
hänen ratsastaessaan niityllä
ja kääntyessään taas takaisin päin, seison aidan luona
Sydän pamppaillen,
katselen varmoja, hallittuja liikkeitään -
minun rakkaani!
Laskisipa aurinko nopeasti, saisimme taas uneksia vieretysten
avoimen taivaan alla kun tähtien hopeinen tuike
heittäytyisi kasvoillemme, ja räiskyvä nuotio pitäisi käärmeet poissa
makuupussiemme luota
kietoutuisimme toisiimme, kietoutuisimme toisiimme
ah!
Hitsi vieköön, pitikö minun herätä nyt juuri?
Katson televisioruutua,
elokuva on loppunut - missä vaiheessa
nukahdin?
Muistan: hän ratsasti
auringonkultaaman kukkulan rinnettä ja silmäni
alkoivat lurpsahdella
Vietävä sentään
unikuvani sekoittuivat elokuvaan, nousen
Käyn kusella
Katselen itseäni peilistä, ryhdistän olemustani
Olen minä sentään aikamoinen lännemies
pervo! Ei tullut tällä kertaa mielenkään mitään epäsopivaa.
Ja ihan vaan tiedoksi, että teesi juonti ei ole kiinnostavaa, puhumattakaan sen merkistä.
Onko inhimilliset asiat kuten ihmisen tarve olla toiselle ainutlaatuinen ja siihen liittyen hämmentävät, kiusalliset ajatukset että joku toinenkin on ollut hänelle joskus ainutlaatuinen niin kuin minä, perverssiä? Elämään kuuluu kipeitä kokonaisuuksia, ei kaikki ole aina niin siloiteltua ja ehjää. Sellaisista asioista kirjoittaminen ei mielestäni myöskään ole pervoa. Asia mahdollisesti kyllä muuttuu pervoksi asenteen ja mielikuvamaailman kautta mikä kirjoittajalla on. Tai sitten asenteen ja mielikuvamaailman kautta mikä lukijalla on. Siinä mennään subjektiivisiin todellisuuksiin. Myös voi olla että toinen kuvittelee toisen mielikuvitusta likaisemmaksi kuin se on. Kenen mielikuvituksesta silloin on kyse?
Kiitos palautteesta teen juontia koskien. :)
Tiedänpä nyt sitten ettei teenjuontini kiinnosta sinua. En kyllä ole ajatellutkaan että se varsinaisesti ketään kiinnostaisi, mutta kuuluu tyyliini kirjoittaa. Ehkä silläkin tavalla korostan kirjoitetun todellisuuden (fiktiomaailma) ja kirjoittajan todellisuuden (faktamaailma) eroa ja limittymistä:
Olen myös todellisena henkilönä olemassa...
Silleen.
voi tosiaan tulkita niin monelta näkökulmalta.
Pidän runoistasi, ne ovat syvällisiä ja koskettavia. Jatka vaan samaa rataa. Tee kohdat tosin skippaan yli.
Hyvää yötä, vaikka tunnut olevan yöeläjä :) Toivottavasti aamulla on tullut uusia runojasi.
Skip?
KIITOS.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=4500000000000409&posting=22000000034002333
Hyvää yötä.
♥