Aaltoileva laminaattilattia

Olen tuosta samaa mieltä, että ei pitäisi tähän vuodenaikaan olla turvotusongelmia. Lattiaa ei pitäisi mikään kosteuttaa kun ilmankosteuskin on sisällä koneellisesta ilmanvaihdosta ja takan poltosta johtuen kuiva. Rakenteellsistakaan kosteutta ei voi betonilaatassa enää olla, koska lattia on valettu yli 5 vuotta sitten. Kapillaariseen kosteuden nousuun alapohjastakaan en usko. Sen verran huolella alustäytöt on tehty ja salaojituksesta ym. huolehdittu. Lattialämmitys löytyy ja ongelma onkin suurimmillaan aamuisin lämmitysjakson jälkeen. Lattian lämpötila on kuitenkin melko alhainen lämmityksen jälkeen. Vain noin 22-23 astetta, kun valmistaja sallii maksimissaan 27 asteen lämpötilan.

Jos huoneilman kosteus on vain 20 tai vielä alle, se on jo asukkaillekin kiusallisen kuiva.
Ymmärsinkö oikein alkuperäisestä viestistäsi, että laminaatit olisivat tulleet kuperiksi? Jos näin on, ilmeisesti huoneilma on vielä kuivempikin kuin tuo 20% RH. Laminaattinne on ilmeisesti rakenteeltaan sellainen, että sen pohjassa ei ole niin tukevaa vastavetolaminaattia, joka pitäisi rungon tasaisena, vaikka kosteusarvot menisivätkin noin alas, tai vastavetolaminaattia ei ole lainkaan. Muodonmuutoksen pitäisi kuitenkin korjaantua, kun huoneilman kosteus palaa 30% RH seutuville.
Kerroit, että laminaatti olisi työntynyt toisen laminaatin päälle...tarkoitatko, että saumaan on tullut ns porras? Onko kyseessä pitkä sauma vai päätysauma?
Ritinä ilmeisesti johtuu siitä, että kun laminaatit ovat nyt hieman kaarevia/kuperia, ne painuvat normaalia enemmän alas, kun saumojen päälle astutaan.

Laminaattori Original kirjoitti:

Jos huoneilman kosteus on vain 20 tai vielä alle, se on jo asukkaillekin kiusallisen kuiva.
Ymmärsinkö oikein alkuperäisestä viestistäsi, että laminaatit olisivat tulleet kuperiksi? Jos näin on, ilmeisesti huoneilma on vielä kuivempikin kuin tuo 20% RH. Laminaattinne on ilmeisesti rakenteeltaan sellainen, että sen pohjassa ei ole niin tukevaa vastavetolaminaattia, joka pitäisi rungon tasaisena, vaikka kosteusarvot menisivätkin noin alas, tai vastavetolaminaattia ei ole lainkaan. Muodonmuutoksen pitäisi kuitenkin korjaantua, kun huoneilman kosteus palaa 30% RH seutuville.
Kerroit, että laminaatti olisi työntynyt toisen laminaatin päälle...tarkoitatko, että saumaan on tullut ns porras? Onko kyseessä pitkä sauma vai päätysauma?
Ritinä ilmeisesti johtuu siitä, että kun laminaatit ovat nyt hieman kaarevia/kuperia, ne painuvat normaalia enemmän alas, kun saumojen päälle astutaan.

Lue lisää

Luulen tosiaan että kuivuus, joka on muutenkin ongelma, vaikuttaa myös tähän. Pintalaminaatti on kuivempi kuin vastavetolaminaatti ja aiheuttaa siksi vetojännitystä ja reunojen nousua ylöspäin. Eli saumakohdilta on irti lattiasta.

"Kerroit, että laminaatti olisi työntynyt toisen laminaatin päälle...tarkoitatko, että saumaan on tullut ns porras?"

Parissa kohdassa on pieni porras. Toisen laminaatin pinta "kynnystää" hiukan toisen päällä. Nyt tosin ongelma on pienentynyt kun olen saanut nostettua ilman suhteellista kosteutta 20%:sta 25%:een.

Ilmeisesti huonekosteudelle on tehtävä jotain ensi lämmityskaudeksi.

mki kirjoitti:

Luulen tosiaan että kuivuus, joka on muutenkin ongelma, vaikuttaa myös tähän. Pintalaminaatti on kuivempi kuin vastavetolaminaatti ja aiheuttaa siksi vetojännitystä ja reunojen nousua ylöspäin. Eli saumakohdilta on irti lattiasta.

"Kerroit, että laminaatti olisi työntynyt toisen laminaatin päälle...tarkoitatko, että saumaan on tullut ns porras?"

Parissa kohdassa on pieni porras. Toisen laminaatin pinta "kynnystää" hiukan toisen päällä. Nyt tosin ongelma on pienentynyt kun olen saanut nostettua ilman suhteellista kosteutta 20%:sta 25%:een.

Ilmeisesti huonekosteudelle on tehtävä jotain ensi lämmityskaudeksi.

Lue lisää

Oikeastaan siinä on enemmän kyse laminaatin rungon elämisestä kuin pintojen elämisestä. Pintaosa on kuivemmassa ja ilmeisesti myös lämpimämmässä tilassa kuin pohja. Laminaatin pohjassa olevan vastavetolaminaatin vain tulisi olla yhtä tukeva kuin kulutuspintalaminaatti on, silloin runkomateriaalin eläminen tuntuisi/tapahtuisi vain vaakatasossa ja näkyisi vain liikuntasaumoissa.
Ilmeisesti laminaattisi lukkopontti on "sitä pyöreämpää mallia", koska siinä syntyy kynnystä.

Jos liikuntasaumat ovat näissä olosuhteissa pienet, kannattaa viimeistään kesäkuun alussa tarkastaa, joutuuko jonnekin päin tekemään lisää liikuntavaroja. Samaan aikaan kun lehti alkaa tulla puihin, ilmankosteudet kasvavat. Elokuun puolenvälin jälkeen kosteudet alkavat olla kovimmillaan ja kun yötkin ovat kosteita, silloin niitä liikuntasaumoja vasta oikeasti tarvitaankin.

Laminaattori Original kirjoitti:

Oikeastaan siinä on enemmän kyse laminaatin rungon elämisestä kuin pintojen elämisestä. Pintaosa on kuivemmassa ja ilmeisesti myös lämpimämmässä tilassa kuin pohja. Laminaatin pohjassa olevan vastavetolaminaatin vain tulisi olla yhtä tukeva kuin kulutuspintalaminaatti on, silloin runkomateriaalin eläminen tuntuisi/tapahtuisi vain vaakatasossa ja näkyisi vain liikuntasaumoissa.
Ilmeisesti laminaattisi lukkopontti on "sitä pyöreämpää mallia", koska siinä syntyy kynnystä.

Jos liikuntasaumat ovat näissä olosuhteissa pienet, kannattaa viimeistään kesäkuun alussa tarkastaa, joutuuko jonnekin päin tekemään lisää liikuntavaroja. Samaan aikaan kun lehti alkaa tulla puihin, ilmankosteudet kasvavat. Elokuun puolenvälin jälkeen kosteudet alkavat olla kovimmillaan ja kun yötkin ovat kosteita, silloin niitä liikuntasaumoja vasta oikeasti tarvitaankin.

Lue lisää

Näistä oli apua.