Tuossa alapuolella olikin jo keskustelua aiheesta, mutta kyselen silti kokemuksia muilta, jotka ovat siirtäneet ihan pienen vauvan omaan huoneeseen nukkumaan.
Meidän esikoisella on laskettuaika kuukauden päästä ja vauvalle on laitettu oma pieni huone. Asutaan kolmiossa ja toiselle makkarille ei muuten ollut käyttöä, itseasiassa sen vuoksi muutettiin kolmioon, että saadaan vauvalle oma huone.
Tarkoituksena on laittaa vauva heti alusta alkaen nukkumaan omaan huoneeseen, aluksi kehtoon ja myöhemmin pinnasänkyyn. Huoneessa on myös hoitopöytä, vauvan vaatteet ja tarvikkeet ja 80cm leveä sänky, johon voin tarvittaessa mennä vauvan kanssa nukkumaan.
Meillä mies tekee 3-vuorotyötä ja on muutenkin kärsinyt pitkään uniongelmista. Ei saa nukahdettua ja heräilee pieniinkin ääniin ja taas ei saa unta. Hänellä jää yöt usein muutamaan hassuun tuntiin jo nyt ennen vauvaa, joten siinä syy, miksi laitettaisiin vauva ihan omaan huoneeseen.
Luin jostakin, että sitä jopa ihan suositellaan, koska äidit usein "liian helposti" reagoi kaikkiin pieniinkin äännähdyksiin, joita vauva päästää ihan puoliunessa eikä vauvalla ole hätää, mutta jos äiti näihin pieniin äännähdyksiin heti reagoi esim koskettamalla tms. vauvaa, sen oma uni kärsii ja vauva oppii siihen, että ihan jokaisesta äännähdyksestä joku tulee silittämään.
Vauvan makuuhuone olisi aivan meidän huoneen vieressä ja varmasti kuulen/kuulemme makkariin, jos vauva alkaa itkeä ja hänellä on joku hätänä. Ja jos vauva kovasti heräilee, niin voin tosiaan mennä vauvan huoneeseen nukkumaan niin mies saa nukkumisrauhan. Eikö se ole kaikille hyvä, että äiti ja isä ovat jaksavaisia ja saavat mahdollisimman hyvät yöunet ja jaksavat hoitaa vauvaa?
Neuvolassa terveydenhoitaja ei kommentoinut mitään, kun kysyin tätä nukkumisjärjestelyasiaa. Sanoi vain, että kaikki tekee kuin haluaa. Eli ei puoltanut eikä vastustanut..
Pari ystävääni, joilla on toisella 2,5v. ja toisella 8kk. ikäiset lapset, ovat lähestulkoon haukkuneet meidät, kun aijomme laittaa lapsen omaan huoneeseen heti pienestä asti. Kuulemma lapsi ei saa tunnesidettä vanhempiin jne. Kai se vauva saa sen tunnesiteen ihan hereillä ollessaan luotua ja ei sitä heitteille olla jättämässä, vaikka omassa huoneessa olisikin...
Mutta niin, olisi kiva kuulla muiden kokemuksia aiheesta :)
Meidän esikoisella on laskettuaika kuukauden päästä ja vauvalle on laitettu oma pieni huone. Asutaan kolmiossa ja toiselle makkarille ei muuten ollut käyttöä, itseasiassa sen vuoksi muutettiin kolmioon, että saadaan vauvalle oma huone.
Tarkoituksena on laittaa vauva heti alusta alkaen nukkumaan omaan huoneeseen, aluksi kehtoon ja myöhemmin pinnasänkyyn. Huoneessa on myös hoitopöytä, vauvan vaatteet ja tarvikkeet ja 80cm leveä sänky, johon voin tarvittaessa mennä vauvan kanssa nukkumaan.
Meillä mies tekee 3-vuorotyötä ja on muutenkin kärsinyt pitkään uniongelmista. Ei saa nukahdettua ja heräilee pieniinkin ääniin ja taas ei saa unta. Hänellä jää yöt usein muutamaan hassuun tuntiin jo nyt ennen vauvaa, joten siinä syy, miksi laitettaisiin vauva ihan omaan huoneeseen.
Luin jostakin, että sitä jopa ihan suositellaan, koska äidit usein "liian helposti" reagoi kaikkiin pieniinkin äännähdyksiin, joita vauva päästää ihan puoliunessa eikä vauvalla ole hätää, mutta jos äiti näihin pieniin äännähdyksiin heti reagoi esim koskettamalla tms. vauvaa, sen oma uni kärsii ja vauva oppii siihen, että ihan jokaisesta äännähdyksestä joku tulee silittämään.
Vauvan makuuhuone olisi aivan meidän huoneen vieressä ja varmasti kuulen/kuulemme makkariin, jos vauva alkaa itkeä ja hänellä on joku hätänä. Ja jos vauva kovasti heräilee, niin voin tosiaan mennä vauvan huoneeseen nukkumaan niin mies saa nukkumisrauhan. Eikö se ole kaikille hyvä, että äiti ja isä ovat jaksavaisia ja saavat mahdollisimman hyvät yöunet ja jaksavat hoitaa vauvaa?
Neuvolassa terveydenhoitaja ei kommentoinut mitään, kun kysyin tätä nukkumisjärjestelyasiaa. Sanoi vain, että kaikki tekee kuin haluaa. Eli ei puoltanut eikä vastustanut..
Pari ystävääni, joilla on toisella 2,5v. ja toisella 8kk. ikäiset lapset, ovat lähestulkoon haukkuneet meidät, kun aijomme laittaa lapsen omaan huoneeseen heti pienestä asti. Kuulemma lapsi ei saa tunnesidettä vanhempiin jne. Kai se vauva saa sen tunnesiteen ihan hereillä ollessaan luotua ja ei sitä heitteille olla jättämässä, vaikka omassa huoneessa olisikin...
Mutta niin, olisi kiva kuulla muiden kokemuksia aiheesta :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Poika nukkui omassa kehdossaan ensin meidän huoneessa n.3kk ikään saakka, sitten vaihdettiin pinnasänkyyn ja joskus 5kk-6kk siirtyi omaan huoneeseen. nukkunut aina aika hyvin yöt, n.4kk ikäisestä saakka täydet yöunet joten sitten kun siirtyi omaan huoneeseen niin ei olla kyllä jouduttu pomppimaan keskellä yötä kun ihan muutamina kertoja siitä lähtien, nyt poika kohta 10kk... eikä huomannut lainkaan siirtymistä, varmaan nukkui jopa vieläkin paremmin sen jälkeen
Meillä alussa oli omassa kopassa makkarissa. Siitä siirtyi viereen ja nyt 5kk häkkisängyssä, kaikki nukkuvat paremmin. Eri huoneeseen en halua laittaa vielä, mutta ajattelen että nämä järjestelyt tehdään kunkin perheen osalta niinkun paras on. Omani oli vieressä koska helpoin yöllä vaan lykätä tissi suuhun ja tulpat suodattavat kaikki inumiset jolloin en herää aina.
meillä poika on alusta asti nukkunut omassa sängyssä, omassa huoneessa. Hyvin on mennyt eikä tuo ainakaan vielä miltään tunnevammaiselta vaikuta. :)
On oppinut sinne nukahtamaan ihan itsekseen ja oon itse todella tyytyväinen että oon pitäny siellä alusta asti ettei ole tottunut mihinkään vieressä nukkumiseen. Kaikki tietty tavallaan.
Meillä mies mennyt aamulla töihin aikaisin joten en ole häntä halunnut valvottaa ja oon itekki saanu paremmin nukuttua. Ei tosiaan joka inahdukseen tartte reagoida.
Ja kokemuksesta voin sanoa että kyllä siihen lapsen itkuun herää vaika toisessa huoneessa ite nukkuisikin.
Mua vaivaa sen verran suuri pelko esim. SIDSin pelko, etten halua nukuttaa vauvaa eri huoneessa. Ei jokaiseen inahdukseen kannatakaan reagoida, vaikka itse havahtuisikin, mutta jos vauva on vaikka tukahtumassa, ei sellaista todellakaan kuule huoneesta toiseen. Oon itse paljon levollisempi kun saan katsoa kaiken olevan kondiksessa, muuten varmaan ravaisin vauvan huoneessa koko ajan ja nukkuisin huonosti.
siihen pikkumakariin!!!! Ja sitten kun unella ei niin väliä niin tulkoon isi sitten äiteen ja vauvan luo isoon makariin.
Meidän mies kanssa 3-vuorotyöläinen ja vaikeuksia unensaannissa, mutta en halua tuota pientä ihmistä häätää yksin nukkumaan. Olen sanonut miehelleni, että nukkuisi pikkuhuoneessa, mutta jos ei sovi, niin ei sinne vauvaakaan laiteta.
meillä tyttö on nukkunu alusta asti omassa huoneessaan juuri sen takia kun minä en saanut nukuttua yhtään kun heräsin jokaiseen pieneen ääneen mitä päästi. hyvin tuo on mennyt, ei oo mitään ongelmaa ollut. kyllä se on jokaisen oma asia miten nukkumisjärjestelyt hoitaa :)
Me laitoimme vauvan heti omaan huoneeseensa, joka on meidän huoneen vieressä. Olen saanut nukuttua erinomaisesti. Herään kylläkin joka yö jos vauva hiemankin inahtaa enemmän ja käyn sitten vilkaisemassa ja laittamassa peittoa päälle tms. Moni yö mennään myös ihan illasta aamuun täysillä unilla.
Kyllä saimme hieman syyllistäviä katseita ja kommentteja aikomuksistamme aluksi, mutta itse olemme olleet erittäin tyytyväisiä ratkaisuun. Minkäänlaisia nukahtamisongelmia ei ole ollut, vaan neiti pistää nätisti joka ilta nukkumaan omaan petiinsä. Neiti nyt 7 kk.
meillä oli ensin kolmio ja vauva sai oman huoneen kun minä heräsin jopa siihen että vauva vaihtoi asentoa vauva oli 2kk kun nukkui koko yön ja samaan aikaan laitoin sen omaan huoneeseen. sit muutimme isoon kaksioon kun kuitenkin parempi asunto niin harmittaa kun ei omaa huonetta lapsille. ja kyllä meillä meni tosi hyvin silloin neuvolassa täti ihmetteli että miten voin olla niin iloinen ja pirteä mutta kerroin järjestelyn niin hän oli vain onnellinen puolestamme.
Nyt olen jo kovasti miettinyt et pitäiskö rakentaa väli seinä makkariin niin että lapsille tulee tavallaan oma huone ja meille aikuisille myös.
odottaa ja katsoa minkälainen vaavi sieltä mahasta tulee. Esikoista yritin nukuttaa omaan huoneeseen mutta ei siitä mitään tullut. Olin aivan väsy kun puoli yötä vietin pojan makkarissa nukuttaen. Sain parmmin unta kun otin pojan viereeni nukkumaan ja pikkuhiljaa opetin omaan sänkyyn jäämistä...tosin samaan huoneeseen. Vasta 2v hän siirtyin omaan huoneeseen. Kakkosen kanssa toimin niin että poika nukutetaan omaan sänkyyn mutta yöimetyksen jälkeen hän jää meidän väliin. Ihan siitä syystä että alkuyöstä uni on levottomampaa lapsella ja hän nukkuu rauhallisemmin vieressäni. Saan siis itse paremmin/enemmän nukuttua ennen esikoisen heräämistä. TOiset lapset ovat ns. sylilapsia ja vaatii kontaktia äitiin ensimmäisten kuukausien aikana. Toiset taas nukkuvat kuin murmelin omaan sänkyyn ilman suurempia nukutuksia. KAtso missä vauvasi on tyytyväisin mikä itsellesi/jaksamisellesi on parasta ja toimi sen mukaan...myöhemmin kyllä ehtii lasta opettamaan muihin kuvioihin jos lapsen haluaa siirtää omaan huoneeseen. Onnea loppuodotukseen!!
että vauva tavallaan luulee jonkun aikaa olevansa osa äitiä,siksi niin helposti vaistoaa äitinsä poissaolon. Olette 9kk eläneet toistenne energioissa ja alkuvaiheessa energiakentät ovat vielä yhtyneinä oli vauva sitten nukkumassa tai valveilla. Tunnesiteen muodostuminen on herkkä ja erittäin tärkeä asia,lisäksi sanotaan,että kun vauva itkee on jo myöhäistä. Viittaan siihen,että miten pian olisit vauvan luona,kun hän yöllä heräilee syömään? Aluksi minä itse tosiaan heräsin pienimpäänkin inahdukseen,mutta nyt jo sen verran univelkaa tilillä,että vauva saa puhkua joskus aika pitkäänkin,ennen kuin havahdun. Toisaalta on hirveän paljon kätevämpää,kun vauvan sänky on mahdollisimman lähellä omaa sänkyäsi,ei tarvitse kuin napata vauva rinnalle syömään ja sitten taas jatkaa unia. Jos miehesi häiriintyy,olisiko sinun silloin hyvä nukkua vauvan kanssa siellä toisessa huoneessa ainakin muutama kuukausi??