Kuu

Jättää auringon säteet,
maailmamme yön syleilyyn

Tarrautuvat hämärän varjot,
herättämään kuun saloineen

Pimeyden suuhun säteilemään

Aloittamaan hidasta matkaansa,
katseen luomaan maailmaan,
suruihinsa kyyneleen antamaan,
iloihinsa hymynsä suojaamaan

Rakastuneille sillan rakentamaan,
vesien pinnat koristamaan,
maailman kirkkauden hämyynsä

Jossa me kahden vain,
katseillamme ojennamme,
alun matkalleen toivotamme

Tunnethan samoin,
tämän lämmön syleissämme,
palon kuuman rinnassamme

Sinne kauas

Uskon niin

Emme antaudu unen viettelyksiin,
sinä meille antannoit maailman

Unenomaisen

Kohottautuvat käsiemme varjot,
sivelymme pinnaltasi huomannet,
yhteiseen kosketukseen ojentaudumme

Äänen maailman hiljensit,
juuri meille vaimennit

Tietäen tämän yön taikuuden,
jota viimeksi sinulta pyysin

Ja annoit sen

Huokaa pois huomenen,
hälle uneen vaipumisen

Ja antaa auringon nousta

Rakkautemme valona

Silmiemme kajossa
3239
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Otin vastaan kuun kyyneleen
kuun hymyn sydämeeni tallensin
ei pimeys säälinyt
mutta turvan antoi
matkalle kahden hullun eksyneen

Kiitos tästä kauniista runosta sinulle

Äänestä
  • Kyynel viipyy matkallaan,
    saa kajon hämäryyden
    Hauraana hymynsä koskettaa,
    käsistä säälimättömän pimeyden

    Saaden päänsä matkalleen,
    sydämen suojaan lämpöiseen
    Näkymättömän kartan ojentaa,
    tunteen hulluille antaa

    Oppaakseen


    Minunhan tässä kiittää pitää runostasi tunteikkaasta.

    Äänestä

Miten kauniita oli molempien runot,liikutti.
upeat sielun maisemat:)!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yön eläjä kirjoitti:

Jättää auringon säteet,
maailmamme yön syleilyyn

Tarrautuvat hämärän varjot,
herättämään kuun saloineen

Pimeyden suuhun säteilemään

Aloittamaan hidasta matkaansa,
katseen luomaan maailmaan,
suruihinsa kyyneleen antamaan,
iloihinsa hymynsä suojaamaan

Rakastuneille sillan rakentamaan,
vesien pinnat koristamaan,
maailman kirkkauden hämyynsä

Jossa me kahden vain,
katseillamme ojennamme,
alun matkalleen toivotamme

Tunnethan samoin,
tämän lämmön syleissämme,
palon kuuman rinnassamme

Sinne kauas

Uskon niin

Emme antaudu unen viettelyksiin,
sinä meille antannoit maailman

Unenomaisen

Kohottautuvat käsiemme varjot,
sivelymme pinnaltasi huomannet,
yhteiseen kosketukseen ojentaudumme

Äänen maailman hiljensit,
juuri meille vaimennit

Tietäen tämän yön taikuuden,
jota viimeksi sinulta pyysin

Ja annoit sen

Huokaa pois huomenen,
hälle uneen vaipumisen

Ja antaa auringon nousta

Rakkautemme valona

Silmiemme kajossa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu