Kirjoittaako se ruotsi vai ei

Tässä yo-kirjoitusten aikaan taas mietin minkälaisia yliopisto-opiskelijoita saan ruotsin kursseilleni ensi lukuvuonna.

Moni abi on siinä uskossa ettei ruotsia tarvitse lukion jälkeen. Kaikki eivät kirjoita ruotsia ja toisilla lukiokurssit menevät välillä siinä ja siinä.

Mutta miten väärässä sitä onkaan. Niin ammattikorkeassa kuin yliopistossa tulee jokaiselle kuuluva ruotsin kurssi (tai useampi kurssi) vastaan. Yliopistoissa yleensä toisena tai kolmantena vuonna. Ilman ruotsia ei valmistu.

Kyseessä on omaan alaan liittyvä opintokokonaisuus, ja jos kielioppi ja perussanasto lukioajalta eivät ole hallinnassa niin itku tulee. Aika ja paukut eivät riitä mitenkään kaiken uuden omaksumiseen.

Korkea-asteella (amk ja yliopisto) kurssi tai kurssit ovat lyhytkestoisia, pääsääntöisesti kontaktiopetusta vajaat 30 tuntia ja saman verran aktiivista itsenäistä työtä. Aikaa perusasioiden kertaamiselle ei ole. Kaikki uusi siis kaatuu päälle mikäli pohjatiedot ovat hatarat.

Kurssilla testataan sekä kirjallinen että suullinen taito, joiden osuus on tasan 50%-50%.

Vajaan 20 vuoden yliopisto-opettajan kokemuksella tuon esille sen tosiasian, että lukion jälkeen tulee vastaan oman alan lisäksi kieliopintoja, ja ruotsi on yksi niistä. Urani aikana olen huomannut että kirjoittamatta jättäneet / lukion kurssit rimaa hipoen suorittaneet joutuvat tekemään moninkertaisesti työtä läpäistääkseen kurssin. Uusintoihin joutuu ja moni useaan kertaan.

Valmistuminen on monella opiskelijalla lähellä mutta...

Monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa alle m:n tai c:n kirjoittaneet tai ne joilla lukiokurssien keskiarvo on alle 8 tai 7 joutuvat alkutestiin ja/tai suoraan kertauskurssille. Aikaa menee ennen kuin varsinainen kurssi on mahdollista suorittaa.

Joten ruotsikin kannattaa opiskella lukiossa kunnolla.