aina ja niinhän meikäläisenkin kohdalla taas kerran kävi.
Suoja petti ja haavaa ympäröinyt side pääsi kastumaan kokonaan ja jouduin käsittelemään pirulaisen ihan väärään aikaan.
Nyt sitte taas odotellaan ties miten pitkään, että tuo uskomaton kirvely antaa periksi.
Mitäs ne tyhmyydet teillä muilla...???
Suoja petti ja haavaa ympäröinyt side pääsi kastumaan kokonaan ja jouduin käsittelemään pirulaisen ihan väärään aikaan.
Nyt sitte taas odotellaan ties miten pitkään, että tuo uskomaton kirvely antaa periksi.
Mitäs ne tyhmyydet teillä muilla...???
Vastaukset 20
Vanhimmat
kun viimesyksynä möin pienen Porin Maijan ja sehän olisikin ollut oikein kiva kesähella mökillä.
Vai Porin Maijan menit pistämään rahoiksi;))
no jopas olikin...joo'o heh.
mutta, kun se kuleksi täällä pihalla ressun alla niin kauan, niin ajattelin, että yhdestä hökötyksestä on päästävä eroon.
Huomenna on lehdessä ilmoitukseni missä kyselen sellaista Högforssin pikku hellaa.
Saa nähdä piriseekö puhelin. Pidä peukkuja pystyssä.
Minä tykkään häärätä puuhellan kanssa essu edessä. Taisi katketa jotakin päässä, kun en sitä muistanut.
Hei muutes, onko se sama haava sulla siinä jalassa joka jo kesällä kummitteli?
todellakaan...
toivottavasti saat sen.;DD
Eikö ole metkaa, jos jostakin luovut millä ei kertakaikkiaan ole ollut käyttöä,,, niin luopumisen jälkeen käyttöä olisi.
Viime kesänähän sulla oli niitä krasseja. Kylvä nyt kohta siemenet purkkiin ja kasvata taimet itse, ettei sitten harmita, kun saa maksaa taimista sen mitä kukakin ilkeää pyytää.
Tarkoitin tämän umalle.
taidan kuitenkin ostaa. Isäntä kylvi jo viime vuodelta saadut siemenet,,, erilaisista krasseista.
Tuskin niistä mitään tulee,, ostamalla ainakin saa.
tottakai. Odotas vaan, niin kohta alkaa taimea pukkaamaan.
No minä taas menin tyhmyyttäni lumitöihin pihalle...
ja sakkohan siitä "napsahti"...rankimman päälle...tiiä kuinka kauan saa taas tätäkin sakkoa lusia.......
ja sattuu todellakin nyt...
oli toissa päivänä kupsahtaa kontalleni mennessäni lähikaupungissa kadulta erään pienen liikkeen ovesta sisään.
Systerin kanssa reissussa eikä etukäteen ajateltu kierrellä putiikkeja sen kummemmin, tärkeimmät asiat pois alta ja kotiin.
Eihän sitä maltettu.
Sisko hoksasi pienen putiikin, missä vaattehia myydään ja porhalsi ovelle ja mie tietty perässä sen verran todella turhan kiiruusti, ettei systeri kerinnyt kuin suunsa avata varoittaakseen katutasosta putiikkiin laskeutuvasta parista askelmasta...
-*Hyvää päivää, oi suuri pieni putiikki, saavun näin rähmälläni antimiasi tutkimaan!...*-
En lähde siis enää koskaan edes kaverin kanssa liikenteeseen "vieraalle maaperälle" ilman malttia ja valkoista keppiä! :-)
olen kyllä tällä viikolla hölmöillyt vielä tavallistakin enemmän, jotenkin oli flunssan jälkeen aivot myöhästyneellä pääsiäislomalla ja kaikenlaista pientä on saavutettu... Viimeisin oli tuossa loppuviikosta kaupassa käydessä, työntelin ostoskärryjä jonoon omissa ajatuksissa, ihmiset ympärillä kyllä katsoivat hieman pitkään niitä minun kärryjä mutta eihän sekään mulla mennyt perille asti... Lueskelin siinä lehtien otsikoita ja olin jo melkein päässyt kassalle asti kun satuin sitten katsomaan niitä kärryjä, ne olivat täynnä alennuksessa olevia shampoopulloja... Vähin äänin siitä sitten siirryin jonosta syrjään ja tyrkkäsin sen shampookärryn johonkin nurkkaan, oma kärry löytyi keskeltä kauppaa. No olisihan siinä ollut varmaan shampoota moneksi vuodeksi, eihän se toki hukkaan olisi mennyt...
Eilen illalla ja tänään olen hölmöillyt lähinnä suksilla, eilen laskettelurinteessä ja tänään leijahiihtotapahtumassa, minä en vähällä usko että hyppyrit eivät ole minua varten, kun a) en osaa niitä käyttää ja b) en ole 16-vuotias, joten selkä on aika kipeä mutta ei se kuitenkaan kirvele. :)
Kiitos....nyt sain ne päivän naurutkin, oli tuo shamppoo kärryjuttu senverran hauska...
sielunisimin näin sut hamstraamassa ale-shamppoita koko kärryllisen...... ;))))))
näköjään muillekin. Meikäläinen lähti kerran touhukkaana kassalta laskun maksettuani, kassi tyhjänä kaupasta ulos.
mulle ainakin! Ja minä olen aina ollut tämmöinen. Ja jos pitää näytellä kaikenlaisia kortteja tai muuta ylimääräistä ostaessaan jotain, niin todennäköisyys että tavara unohtuu ottaa mukaan, kasvaa suuresti. :) Londonissa yritin kolmella eri kortilla ennen kuin sain musikaaliliput maksettua, ja lisäksi se mahdoton tehtävä valita paikka, jäljellä oli vain huonoja, huonompia ja surkeita. Onneksi kuitenkin ovella jo muistin, että jotain edelleenkin unohtui, ne maksamani liput.
jälkeenpäin naurattaa, ei juuri sillä hetkellä niinkään kun ei ollut muutenkaan ollut siinä sieluntilassa että olisi osannut nauraa millekään eikä varsinkaan itselleen. :) Jos olisi ollut erilainen päivä, niin minähän olisin kuollut nauruun siinä kassajonossa. Se on kanssa noloa, kun on yksin jossakin ja tulee mieleen jokin hassu juttu ja alkaa kamalasti naurattaa... Olen joskus miettinyt että onneksi nykyään on nuo kännykät, voi ottaa puhelimen äkkiä esille ja mukamas naureskella puhekaverin jutuille. ;o)
sitten viime kansalaissodan, joten hyvillä mielin tässä elellään.
Mutta huvitti kylläkin tuo Pukelin kertomus, kun oli maksanut kaupassa ostoksensa ja jättänyt kuitenkin tavarat kassalle.
Jäiköhän sinne jotain muutakin???