Hei. Onko teillä kellään ollut masennusta, jos on minkälaista se on ollut? Mä oon tässä alkanu pohtimaan että onko mulla masennus, vai mikä meneillään.. Kaikki on alkanu tuntumaan jotenki rumalta ja tyhjälta. Ihan ku oisin heränny jostaki kaúniista unesta ja avannu silmät kaikelle pahalle. Ennen olin se kaveri porukkani ilopilleri, nyt oon vaan se joka on kaikkina päivinä kärttynen ja äkänen..en muista ees millon oisin oikiasti nauranu. Tunneilla en jaksais mitenkään olla ja välillä meinaan ihan nukahtaa niille. Kaikista pahinta on se etten yritä enään ees esittää ilosta, ja vaikka välillä yritänki hymyillä, se ei onnistu. Oiku voisin palata vuen takasin elämässä, oisin vielä ysillä ja kaikki tuntuis niin helpolta ku sillon..
....
sdgsff
4239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikka sulla oliskin masennusta niin ei siinä ei ole mitään ihmeellistä.
Jokaiselle ihmiselle tulee jossakin elämänsä vaiheessa pieni masennus ja se myös lähtee pois yhtä nopeasti kuin se tulikin.
Mut jos sul on sellanen fiilis et olis masennusta niin mene ja puhu vanhemmilles siitä.
Mitä nopeemmin puhut jollekin toiselle tästä niin sitä nopeemmin mahdollinen masennus lähtee pois.
Puhuminen on paras lääke masennukseen :)
Kaikkea hyvää sulle ja Jumalan siunausta :)
Se voi olla myös tämä ikä. Hyvin normaalia.
Mutta jos susta alkaa tuntua, ettei mikään enää kiinnosta ja et saa itteäs sängystä ylös, niin sitten alkais olla jo kiire vaikka terkkarin juttusille.
Ja vaikka sinulla ei olisikaan masennusta, niin voisithan juttelemalla saada itsellesi helpotusta tilanteeseesi. Olosi on varmaan masentunut, vaikkei sinulla olisikaan sitä ''sairautta'' nimeltä masennus.
Mua vituttaa ja ahdistaa ja hävettää ja masentaa. Vois alkaa viiltelee.. Oikeesti. Ehkä se auttas, en kyl usko mut kauhee ahdistus pääl nyt. Aina kavereitten kans vitsaillu kaikist teiniangstaajista. Mut voi helvetti, oon itekki sellanen, hävettää, ahdistaa.. Miten saan ahdistuksen loppumaan tää on iha kamalaaaaa, mitä te teette ku ahistaa?
Sinuna menisin ja puhuisin jollekin ku ahdistaa.
Vanhemmille, kavereille, terkkarille jne.
Kaikki aliarvioi puhumisen.
Älä sä aliarvoi sitä :)
Jumalan siunausta :)