Salaojituksen tarkistuskaivot

Tuo on hyvä konsti, lisäksi voisi ottaa valokuvat. Mietin itse että jospa laittaisi rautapalasen kannen sisäpuolelle, niin sen löytäisi ainakin metallinpaljastimella :) tai palanen uraania, niin se löytyy säteilymittarilla :)

Heips ja kiitos vastauksista.

Neuvojen jälkeen toimin seuraavasti: nykäisen ne kaivot "ruohonjuuritasolle", mutta siten että kannet jäävät näkyviin - eipähän sitten tuota tuskaa etsiä niitä. Soralla olevan kaivon piilotan muutaman sentin soran alle ja merkkaan karttaan. Pihasora on aika isorakeista, joten esiin kaivaminen onnistuu helposti - vaikka joka kesä.

Kuntotarkastuksessa kaivot ja salaojitus todettiin hyviksi, siitäkin huolimatta että niissä ei ollut kansia, mutta tulevaisuutta varten ne kannattaa ilman muuta peittää, joten täytyy lähteä kansiostoksille. Mitähän nuo rautakaupassa maksavat!?

Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.

Jocu kirjoitti:

Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.

Lue lisää

Totta; salaojitus ehkäisee routimista eikä kosteus ole ongelmana pilariperustuksissa. Useimmat talot on kuitenkin perustettu joko perusmuurin tai laatan varaan. Oikein mitoitettu routaeristys estää routimisen märässäkin maassa, joten huvin vuoksiko perustukset lisäksi salaojitetaan? Kosteutta pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti, mikä ei toki läheskään aina aiheuta minkäänlaisia vaurioita, mutta ei ole järkeä ottaa turhia riskejä.

Aina ei voida varmuudella sanoa, mistä jonkin vaurion aiheuttanut kosteus on peräisin. Siinä suhteessa yksi noista mainitsemistani kerrostaloista oli erikoistapaus. Porrashuoneen väliseinän alaosassa oli kosteusvaurio koko seinän matkalla, vaikka lähettyvillä ei edes ollut vesi- tai lämpöputkia, joiden vuoto selittäisi asian. Koska kyseessä ei ollut ulkoseinä, kosteus ei voinut olla sade- tai sulamisvesistä peräisin. Piirustuksista ilmeni, että juuri sen seinän viertä kulki salaoja, joka lähti keskeltä rakennusta ja yhtyi ilman tarkastuskaivoa rakennuksen ulkopuoliseen salaojaan. Lähimmästä kaivosta totesin salaojan olevan tukossa, joten haara oli ilmeisesti ohjannut tulvan keskelle rakennusta. Vaikka tämä olikin erikoistapaus, se osoittanee, ettei kosteuden nousu haitallisessa määrin ole mahdotonta. Ellei taloaan ole rakentanut itse tai nähnyt sitä rakennettavan, ei voi olla varma, että kaikki kapillaarikatkot ovat virheettömiä. Silloin on viisainta ottaa huomioon sekin vaihtoehto, ettei näin ole.

rkm kirjoitti:

Totta; salaojitus ehkäisee routimista eikä kosteus ole ongelmana pilariperustuksissa. Useimmat talot on kuitenkin perustettu joko perusmuurin tai laatan varaan. Oikein mitoitettu routaeristys estää routimisen märässäkin maassa, joten huvin vuoksiko perustukset lisäksi salaojitetaan? Kosteutta pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti, mikä ei toki läheskään aina aiheuta minkäänlaisia vaurioita, mutta ei ole järkeä ottaa turhia riskejä.

Aina ei voida varmuudella sanoa, mistä jonkin vaurion aiheuttanut kosteus on peräisin. Siinä suhteessa yksi noista mainitsemistani kerrostaloista oli erikoistapaus. Porrashuoneen väliseinän alaosassa oli kosteusvaurio koko seinän matkalla, vaikka lähettyvillä ei edes ollut vesi- tai lämpöputkia, joiden vuoto selittäisi asian. Koska kyseessä ei ollut ulkoseinä, kosteus ei voinut olla sade- tai sulamisvesistä peräisin. Piirustuksista ilmeni, että juuri sen seinän viertä kulki salaoja, joka lähti keskeltä rakennusta ja yhtyi ilman tarkastuskaivoa rakennuksen ulkopuoliseen salaojaan. Lähimmästä kaivosta totesin salaojan olevan tukossa, joten haara oli ilmeisesti ohjannut tulvan keskelle rakennusta. Vaikka tämä olikin erikoistapaus, se osoittanee, ettei kosteuden nousu haitallisessa määrin ole mahdotonta. Ellei taloaan ole rakentanut itse tai nähnyt sitä rakennettavan, ei voi olla varma, että kaikki kapillaarikatkot ovat virheettömiä. Silloin on viisainta ottaa huomioon sekin vaihtoehto, ettei näin ole.

Lue lisää

Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.

Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.

Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.

Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.

Jocu kirjoitti:

Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.

Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.

Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.

Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.

Lue lisää

Minäkin olen nähnyt hyväkuntoisia vanhoja taloja, joiden ei teorioitten mukaan enää luulisi olevan pystyssä. On kuitenkin otettava huomioon, että sata vuotta sitten rakennuspaikka valittiin yleensä huolellisesti - epäedullisilla paikoilla sijainneita rakennuksia ei enää ole olemassa tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyään on tavallista, että varsinkin kaupungeissa rakennetaan paikoille, jotka eivät vanhoihin rakennustapoihin sovellu. Siksi tarvitaan nämä uudet konstit, kuten salaojitus ja routaeristys. Toki uusikin talo voi otollisissa olosuhteissa säilyä moitteettomana, vaikka se olisi täynnä määräyksistä tai suosituksista poikkeavia ratkaisuja, mutta ei sen perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki muutkin talot voitaisiin huoletta rakentaa samalla tavalla.

"Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä."

Vai niin. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sanotaan yksiselitteisesti, että sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Yksikään rakennustarkastaja ei enää päästä sellaista läpi. Jos salaoja- ja sadevedet viemäröidään saman kaivon kautta, siihen on asennettava padotusventtiili estämään veden tulviminen salaojiin.

rkm kirjoitti:

Minäkin olen nähnyt hyväkuntoisia vanhoja taloja, joiden ei teorioitten mukaan enää luulisi olevan pystyssä. On kuitenkin otettava huomioon, että sata vuotta sitten rakennuspaikka valittiin yleensä huolellisesti - epäedullisilla paikoilla sijainneita rakennuksia ei enää ole olemassa tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyään on tavallista, että varsinkin kaupungeissa rakennetaan paikoille, jotka eivät vanhoihin rakennustapoihin sovellu. Siksi tarvitaan nämä uudet konstit, kuten salaojitus ja routaeristys. Toki uusikin talo voi otollisissa olosuhteissa säilyä moitteettomana, vaikka se olisi täynnä määräyksistä tai suosituksista poikkeavia ratkaisuja, mutta ei sen perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki muutkin talot voitaisiin huoletta rakentaa samalla tavalla.

"Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä."

Vai niin. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sanotaan yksiselitteisesti, että sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Yksikään rakennustarkastaja ei enää päästä sellaista läpi. Jos salaoja- ja sadevedet viemäröidään saman kaivon kautta, siihen on asennettava padotusventtiili estämään veden tulviminen salaojiin.

Lue lisää

Sotien jälkeenkin rakennetut talot ovat hyvässä kunnossa, vaikka kaikesta mahdollisesta jouduttiin tinkimään - varsinkin sementistä. Paikkaakaan ei niin hirmuisesti päässyt valitsemaan.

Kotikadullani talot on rakennettu 80-luvulla. Useimmissa ei ole sadevesiviemäreitä lainkaan, ja rakennustarkastaja ei ole kiinnostunut niiden sadevesiasiosta. Useimmat laskettelevat vedet salaojiin.

Kyllä 100 vuotta sittenkin tehtiin karkeita virheitä, mutta syynä lieni se, että varsinkin maaseudulla rakentaminen oli niin 'halpaa', että asiasta ei ehkä niin välitetty.
Osasyynä taisi myös olla se, että osaaminen rakennushommissa oli silloin sattumanvaraista. Niin kuin vielä nytkin, valitettavasti. Sehän on luettavissa näiltäkin palstoilta.

Jocu kirjoitti:

Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.

Lue lisää

Eristeet on routimisen estämistä varten, salaojat estävät perustusten tulvimisen.

Jocu kirjoitti:

Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.

Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.

Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.

Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.

Lue lisää

Kun alueen rakentamien etenee, niin pohjavesiolosuhteet muuttuu. Yllensä veimäröinti kuivattaa alueita, mutta onhan pohjaveden tulviminenkin mahdollista, jos ei muuten niin vesijohtovaurion vuoksi. Silloin on hyvä että salaojat on olemassa, vaikka ne siihen asti olisivat olleet turhat (vertaa auton turvavyöhön). Lisäksi on paljon paikkoja joissa ajoittani pohjavesi voi nousta niinkin korkealle että sitä riittää perustuksiin asti.

Salaojat ei ole mikään uusi keksintö ja ne on toimiviksi todettu. Suurin osa pelloistahan on salaojitettu jo aika päiviä sitten. Maan alla oleva reijitetty putki on kyllä imuri siinä mielessä että maassa on maanpaine, mutta putken sisällä ilmanpaine, eli vesi pyrkii korkeammasta paineesta matalampaan.

Vanhoista taloista huonot ja huonolla paikalla olleet ovat hajonneet tai hylätty. Käytössä ja meidän ihasteltavana on vain hyviä tapauksia.