Salaojituksen tarkistuskaivot

svedupelle

Ostamassamme valmiissa talossa on salaojituksen tarkistuskaivot jätetty auki (kaivo tulee 30cm maanpinnan yläpuolelle ja siinä ei ole kantta). Ne jätettiin avoimeksi/korkeaksi edellisen omistajan mukaan pihatöiden takia.

Saanko/kannattaako vetäistä nuo maan tasalle ja pistää kannet ja maata/ruohoa/soraa päälle? Entä miten olette merkanneet kaivojen paikat? Karttaan? Kokeilemallahan ne tietenkin myöhemminkin löytyy, mutta entisenä maanmittarina tiedän että esim. pyykin etsiminen maan alta ei ole kivaa...

12

9049

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • rakentanut

      me jätettiin tarkastuskaivot sellaset 30 cm maan pinnan alle ja merkattiin sala-ojakarttaan kaivojen sijainnit , otettiin aina kulmista sopivat ristimitat mitat ja merkattiin ne karttaan niin ei oo pelkän kuvan varassa.

      • Anssi

        Tuo on hyvä konsti, lisäksi voisi ottaa valokuvat. Mietin itse että jospa laittaisi rautapalasen kannen sisäpuolelle, niin sen löytäisi ainakin metallinpaljastimella :) tai palanen uraania, niin se löytyy säteilymittarilla :)


    • rkm

      Mikä ihmeen into ihmisillä on piilotella niitä tarkastuskaivoja? Mitähän varten ne ovat olemassa? Vai aiotko muka JOKA VUOSI kaivaa kannet maan alta ja tarkastaa, että kaivot ovat kunnossa? Tein juuri tänä kesänä kuntoarvioinnin muutamassa kerrostalossa. Osa tarkastuskaivoista piti etsiä maan alta ja hyvä että etsin: tukossahan niistä oli suurin osa. Taloissa oli tosin muitakin kosteusvaurioiden aiheuttajia, mutta osa vaurioista oli ilmeisesti juuri näiden toimimattomien salaojien syytä. Eivät ne kaivonkannet tietenkään kauniita ole ja ruohonleikkuutakin ne haittaavat, mutta se on pieni riesa riskeihin verrattuna.

      Outoa, ettei kaivoissa ole tähän asti ollut kansia. Se on paha juttu; siinähän ne nopeimmin tukkeutuvat, kun tuuli lennättää niihin lehtiä ja roskia. Puhdista kaivot ja tarvittaessa myös salaojaputket. Voit katkaista kaivot matalammiksi, mutta jätä ne maanpinnan yläpuolelle ja varusta kansilla.

      • svedupelle

        Heips ja kiitos vastauksista.

        Neuvojen jälkeen toimin seuraavasti: nykäisen ne kaivot "ruohonjuuritasolle", mutta siten että kannet jäävät näkyviin - eipähän sitten tuota tuskaa etsiä niitä. Soralla olevan kaivon piilotan muutaman sentin soran alle ja merkkaan karttaan. Pihasora on aika isorakeista, joten esiin kaivaminen onnistuu helposti - vaikka joka kesä.

        Kuntotarkastuksessa kaivot ja salaojitus todettiin hyviksi, siitäkin huolimatta että niissä ei ollut kansia, mutta tulevaisuutta varten ne kannattaa ilman muuta peittää, joten täytyy lähteä kansiostoksille. Mitähän nuo rautakaupassa maksavat!?


      • Jocu

        Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
        Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.


      • rkm
        Jocu kirjoitti:

        Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
        Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.

        Totta; salaojitus ehkäisee routimista eikä kosteus ole ongelmana pilariperustuksissa. Useimmat talot on kuitenkin perustettu joko perusmuurin tai laatan varaan. Oikein mitoitettu routaeristys estää routimisen märässäkin maassa, joten huvin vuoksiko perustukset lisäksi salaojitetaan? Kosteutta pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti, mikä ei toki läheskään aina aiheuta minkäänlaisia vaurioita, mutta ei ole järkeä ottaa turhia riskejä.

        Aina ei voida varmuudella sanoa, mistä jonkin vaurion aiheuttanut kosteus on peräisin. Siinä suhteessa yksi noista mainitsemistani kerrostaloista oli erikoistapaus. Porrashuoneen väliseinän alaosassa oli kosteusvaurio koko seinän matkalla, vaikka lähettyvillä ei edes ollut vesi- tai lämpöputkia, joiden vuoto selittäisi asian. Koska kyseessä ei ollut ulkoseinä, kosteus ei voinut olla sade- tai sulamisvesistä peräisin. Piirustuksista ilmeni, että juuri sen seinän viertä kulki salaoja, joka lähti keskeltä rakennusta ja yhtyi ilman tarkastuskaivoa rakennuksen ulkopuoliseen salaojaan. Lähimmästä kaivosta totesin salaojan olevan tukossa, joten haara oli ilmeisesti ohjannut tulvan keskelle rakennusta. Vaikka tämä olikin erikoistapaus, se osoittanee, ettei kosteuden nousu haitallisessa määrin ole mahdotonta. Ellei taloaan ole rakentanut itse tai nähnyt sitä rakennettavan, ei voi olla varma, että kaikki kapillaarikatkot ovat virheettömiä. Silloin on viisainta ottaa huomioon sekin vaihtoehto, ettei näin ole.


      • Jocu
        rkm kirjoitti:

        Totta; salaojitus ehkäisee routimista eikä kosteus ole ongelmana pilariperustuksissa. Useimmat talot on kuitenkin perustettu joko perusmuurin tai laatan varaan. Oikein mitoitettu routaeristys estää routimisen märässäkin maassa, joten huvin vuoksiko perustukset lisäksi salaojitetaan? Kosteutta pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti, mikä ei toki läheskään aina aiheuta minkäänlaisia vaurioita, mutta ei ole järkeä ottaa turhia riskejä.

        Aina ei voida varmuudella sanoa, mistä jonkin vaurion aiheuttanut kosteus on peräisin. Siinä suhteessa yksi noista mainitsemistani kerrostaloista oli erikoistapaus. Porrashuoneen väliseinän alaosassa oli kosteusvaurio koko seinän matkalla, vaikka lähettyvillä ei edes ollut vesi- tai lämpöputkia, joiden vuoto selittäisi asian. Koska kyseessä ei ollut ulkoseinä, kosteus ei voinut olla sade- tai sulamisvesistä peräisin. Piirustuksista ilmeni, että juuri sen seinän viertä kulki salaoja, joka lähti keskeltä rakennusta ja yhtyi ilman tarkastuskaivoa rakennuksen ulkopuoliseen salaojaan. Lähimmästä kaivosta totesin salaojan olevan tukossa, joten haara oli ilmeisesti ohjannut tulvan keskelle rakennusta. Vaikka tämä olikin erikoistapaus, se osoittanee, ettei kosteuden nousu haitallisessa määrin ole mahdotonta. Ellei taloaan ole rakentanut itse tai nähnyt sitä rakennettavan, ei voi olla varma, että kaikki kapillaarikatkot ovat virheettömiä. Silloin on viisainta ottaa huomioon sekin vaihtoehto, ettei näin ole.

        Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.

        Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
        Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.

        Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
        Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
        Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.

        Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
        Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.


      • rkm
        Jocu kirjoitti:

        Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.

        Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
        Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.

        Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
        Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
        Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.

        Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
        Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.

        Minäkin olen nähnyt hyväkuntoisia vanhoja taloja, joiden ei teorioitten mukaan enää luulisi olevan pystyssä. On kuitenkin otettava huomioon, että sata vuotta sitten rakennuspaikka valittiin yleensä huolellisesti - epäedullisilla paikoilla sijainneita rakennuksia ei enää ole olemassa tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyään on tavallista, että varsinkin kaupungeissa rakennetaan paikoille, jotka eivät vanhoihin rakennustapoihin sovellu. Siksi tarvitaan nämä uudet konstit, kuten salaojitus ja routaeristys. Toki uusikin talo voi otollisissa olosuhteissa säilyä moitteettomana, vaikka se olisi täynnä määräyksistä tai suosituksista poikkeavia ratkaisuja, mutta ei sen perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki muutkin talot voitaisiin huoletta rakentaa samalla tavalla.

        "Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä."

        Vai niin. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sanotaan yksiselitteisesti, että sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Yksikään rakennustarkastaja ei enää päästä sellaista läpi. Jos salaoja- ja sadevedet viemäröidään saman kaivon kautta, siihen on asennettava padotusventtiili estämään veden tulviminen salaojiin.


      • Jocu
        rkm kirjoitti:

        Minäkin olen nähnyt hyväkuntoisia vanhoja taloja, joiden ei teorioitten mukaan enää luulisi olevan pystyssä. On kuitenkin otettava huomioon, että sata vuotta sitten rakennuspaikka valittiin yleensä huolellisesti - epäedullisilla paikoilla sijainneita rakennuksia ei enää ole olemassa tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyään on tavallista, että varsinkin kaupungeissa rakennetaan paikoille, jotka eivät vanhoihin rakennustapoihin sovellu. Siksi tarvitaan nämä uudet konstit, kuten salaojitus ja routaeristys. Toki uusikin talo voi otollisissa olosuhteissa säilyä moitteettomana, vaikka se olisi täynnä määräyksistä tai suosituksista poikkeavia ratkaisuja, mutta ei sen perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki muutkin talot voitaisiin huoletta rakentaa samalla tavalla.

        "Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä."

        Vai niin. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sanotaan yksiselitteisesti, että sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Yksikään rakennustarkastaja ei enää päästä sellaista läpi. Jos salaoja- ja sadevedet viemäröidään saman kaivon kautta, siihen on asennettava padotusventtiili estämään veden tulviminen salaojiin.

        Sotien jälkeenkin rakennetut talot ovat hyvässä kunnossa, vaikka kaikesta mahdollisesta jouduttiin tinkimään - varsinkin sementistä. Paikkaakaan ei niin hirmuisesti päässyt valitsemaan.

        Kotikadullani talot on rakennettu 80-luvulla. Useimmissa ei ole sadevesiviemäreitä lainkaan, ja rakennustarkastaja ei ole kiinnostunut niiden sadevesiasiosta. Useimmat laskettelevat vedet salaojiin.

        Kyllä 100 vuotta sittenkin tehtiin karkeita virheitä, mutta syynä lieni se, että varsinkin maaseudulla rakentaminen oli niin 'halpaa', että asiasta ei ehkä niin välitetty.
        Osasyynä taisi myös olla se, että osaaminen rakennushommissa oli silloin sattumanvaraista. Niin kuin vielä nytkin, valitettavasti. Sehän on luettavissa näiltäkin palstoilta.


      • Anssi
        Jocu kirjoitti:

        Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
        Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.

        Eristeet on routimisen estämistä varten, salaojat estävät perustusten tulvimisen.


      • Anssi
        Jocu kirjoitti:

        Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.

        Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
        Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.

        Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
        Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
        Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.

        Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
        Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.

        Kun alueen rakentamien etenee, niin pohjavesiolosuhteet muuttuu. Yllensä veimäröinti kuivattaa alueita, mutta onhan pohjaveden tulviminenkin mahdollista, jos ei muuten niin vesijohtovaurion vuoksi. Silloin on hyvä että salaojat on olemassa, vaikka ne siihen asti olisivat olleet turhat (vertaa auton turvavyöhön). Lisäksi on paljon paikkoja joissa ajoittani pohjavesi voi nousta niinkin korkealle että sitä riittää perustuksiin asti.

        Salaojat ei ole mikään uusi keksintö ja ne on toimiviksi todettu. Suurin osa pelloistahan on salaojitettu jo aika päiviä sitten. Maan alla oleva reijitetty putki on kyllä imuri siinä mielessä että maassa on maanpaine, mutta putken sisällä ilmanpaine, eli vesi pyrkii korkeammasta paineesta matalampaan.

        Vanhoista taloista huonot ja huonolla paikalla olleet ovat hajonneet tai hylätty. Käytössä ja meidän ihasteltavana on vain hyviä tapauksia.


    • Antero

      Uusi höylähirsihuvila tasaisella tontilla, entistä pellonpohjaa, maanpinta viereiseen järveen nähden (keskivedenkorkeus) tasan plus kaksi metriä. Laatan yläpinta/sokkelikorkeus 80 cm, alla routaeristykset ja 60 cm soraa, maaperä muuten silttiä (hieno hieta, karkea ja hieno hiesu), juonteina saveakin. Salaojitus tehtiin 100-millisestä, kaivot neljällä nurkalla, kannet näkyvissä. Sadevesikaivot ja sadeveden johtaminen pois erikseen..Salaojasysteemin laskuputki rantaojaan lirittelee iloisesti keväisin ja pitkin kesääkin tarkastuskaivoissa on aina vettä. Löysin kaivoista jopa kuolleita sammakoita (tulleet laskuputken kautta), kunnes älysin tukkia putken suun teräsverkolla. Olen hemmetin tyytyväinen, että järjestelmä tehtiin, toimii ja tarkastuskaivot ovat keskeinen osa sitä. Ilman salaojia tällä tontilla ei pärjättäisi, luulen...ja että tarkastuskaivot olisivat jossakin nurmikon alla piilossa....huh, huh...! Ps. Tarkastuskaivossa pysyy muuten Olvin 6-pakki piilossa ja sisältö kylmänä, mikä ei ole ihan merkityksetön seikka sekään. (Kunhan muistaa tämän: "Älä ota sitä vakavasti"). Antero

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3181
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1610
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1472
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1379
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1334
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      156
      1246
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1178
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1009
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe