Ostamassamme valmiissa talossa on salaojituksen tarkistuskaivot jätetty auki (kaivo tulee 30cm maanpinnan yläpuolelle ja siinä ei ole kantta). Ne jätettiin avoimeksi/korkeaksi edellisen omistajan mukaan pihatöiden takia.
Saanko/kannattaako vetäistä nuo maan tasalle ja pistää kannet ja maata/ruohoa/soraa päälle? Entä miten olette merkanneet kaivojen paikat? Karttaan? Kokeilemallahan ne tietenkin myöhemminkin löytyy, mutta entisenä maanmittarina tiedän että esim. pyykin etsiminen maan alta ei ole kivaa...
Salaojituksen tarkistuskaivot
12
5522
Vastaukset
- rakentanut
me jätettiin tarkastuskaivot sellaset 30 cm maan pinnan alle ja merkattiin sala-ojakarttaan kaivojen sijainnit , otettiin aina kulmista sopivat ristimitat mitat ja merkattiin ne karttaan niin ei oo pelkän kuvan varassa.
- Anssi
Tuo on hyvä konsti, lisäksi voisi ottaa valokuvat. Mietin itse että jospa laittaisi rautapalasen kannen sisäpuolelle, niin sen löytäisi ainakin metallinpaljastimella :) tai palanen uraania, niin se löytyy säteilymittarilla :)
- rkm
Mikä ihmeen into ihmisillä on piilotella niitä tarkastuskaivoja? Mitähän varten ne ovat olemassa? Vai aiotko muka JOKA VUOSI kaivaa kannet maan alta ja tarkastaa, että kaivot ovat kunnossa? Tein juuri tänä kesänä kuntoarvioinnin muutamassa kerrostalossa. Osa tarkastuskaivoista piti etsiä maan alta ja hyvä että etsin: tukossahan niistä oli suurin osa. Taloissa oli tosin muitakin kosteusvaurioiden aiheuttajia, mutta osa vaurioista oli ilmeisesti juuri näiden toimimattomien salaojien syytä. Eivät ne kaivonkannet tietenkään kauniita ole ja ruohonleikkuutakin ne haittaavat, mutta se on pieni riesa riskeihin verrattuna.
Outoa, ettei kaivoissa ole tähän asti ollut kansia. Se on paha juttu; siinähän ne nopeimmin tukkeutuvat, kun tuuli lennättää niihin lehtiä ja roskia. Puhdista kaivot ja tarvittaessa myös salaojaputket. Voit katkaista kaivot matalammiksi, mutta jätä ne maanpinnan yläpuolelle ja varusta kansilla.- svedupelle
Heips ja kiitos vastauksista.
Neuvojen jälkeen toimin seuraavasti: nykäisen ne kaivot "ruohonjuuritasolle", mutta siten että kannet jäävät näkyviin - eipähän sitten tuota tuskaa etsiä niitä. Soralla olevan kaivon piilotan muutaman sentin soran alle ja merkkaan karttaan. Pihasora on aika isorakeista, joten esiin kaivaminen onnistuu helposti - vaikka joka kesä.
Kuntotarkastuksessa kaivot ja salaojitus todettiin hyviksi, siitäkin huolimatta että niissä ei ollut kansia, mutta tulevaisuutta varten ne kannattaa ilman muuta peittää, joten täytyy lähteä kansiostoksille. Mitähän nuo rautakaupassa maksavat!? - Jocu
Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne. - rkm
Jocu kirjoitti:
Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.Totta; salaojitus ehkäisee routimista eikä kosteus ole ongelmana pilariperustuksissa. Useimmat talot on kuitenkin perustettu joko perusmuurin tai laatan varaan. Oikein mitoitettu routaeristys estää routimisen märässäkin maassa, joten huvin vuoksiko perustukset lisäksi salaojitetaan? Kosteutta pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti, mikä ei toki läheskään aina aiheuta minkäänlaisia vaurioita, mutta ei ole järkeä ottaa turhia riskejä.
Aina ei voida varmuudella sanoa, mistä jonkin vaurion aiheuttanut kosteus on peräisin. Siinä suhteessa yksi noista mainitsemistani kerrostaloista oli erikoistapaus. Porrashuoneen väliseinän alaosassa oli kosteusvaurio koko seinän matkalla, vaikka lähettyvillä ei edes ollut vesi- tai lämpöputkia, joiden vuoto selittäisi asian. Koska kyseessä ei ollut ulkoseinä, kosteus ei voinut olla sade- tai sulamisvesistä peräisin. Piirustuksista ilmeni, että juuri sen seinän viertä kulki salaoja, joka lähti keskeltä rakennusta ja yhtyi ilman tarkastuskaivoa rakennuksen ulkopuoliseen salaojaan. Lähimmästä kaivosta totesin salaojan olevan tukossa, joten haara oli ilmeisesti ohjannut tulvan keskelle rakennusta. Vaikka tämä olikin erikoistapaus, se osoittanee, ettei kosteuden nousu haitallisessa määrin ole mahdotonta. Ellei taloaan ole rakentanut itse tai nähnyt sitä rakennettavan, ei voi olla varma, että kaikki kapillaarikatkot ovat virheettömiä. Silloin on viisainta ottaa huomioon sekin vaihtoehto, ettei näin ole. - Jocu
rkm kirjoitti:
Totta; salaojitus ehkäisee routimista eikä kosteus ole ongelmana pilariperustuksissa. Useimmat talot on kuitenkin perustettu joko perusmuurin tai laatan varaan. Oikein mitoitettu routaeristys estää routimisen märässäkin maassa, joten huvin vuoksiko perustukset lisäksi salaojitetaan? Kosteutta pääsee nousemaan maaperästä kapillaarisesti, mikä ei toki läheskään aina aiheuta minkäänlaisia vaurioita, mutta ei ole järkeä ottaa turhia riskejä.
Aina ei voida varmuudella sanoa, mistä jonkin vaurion aiheuttanut kosteus on peräisin. Siinä suhteessa yksi noista mainitsemistani kerrostaloista oli erikoistapaus. Porrashuoneen väliseinän alaosassa oli kosteusvaurio koko seinän matkalla, vaikka lähettyvillä ei edes ollut vesi- tai lämpöputkia, joiden vuoto selittäisi asian. Koska kyseessä ei ollut ulkoseinä, kosteus ei voinut olla sade- tai sulamisvesistä peräisin. Piirustuksista ilmeni, että juuri sen seinän viertä kulki salaoja, joka lähti keskeltä rakennusta ja yhtyi ilman tarkastuskaivoa rakennuksen ulkopuoliseen salaojaan. Lähimmästä kaivosta totesin salaojan olevan tukossa, joten haara oli ilmeisesti ohjannut tulvan keskelle rakennusta. Vaikka tämä olikin erikoistapaus, se osoittanee, ettei kosteuden nousu haitallisessa määrin ole mahdotonta. Ellei taloaan ole rakentanut itse tai nähnyt sitä rakennettavan, ei voi olla varma, että kaikki kapillaarikatkot ovat virheettömiä. Silloin on viisainta ottaa huomioon sekin vaihtoehto, ettei näin ole.Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.
Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.
Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.
Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin. - rkm
Jocu kirjoitti:
Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.
Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.
Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.
Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.Minäkin olen nähnyt hyväkuntoisia vanhoja taloja, joiden ei teorioitten mukaan enää luulisi olevan pystyssä. On kuitenkin otettava huomioon, että sata vuotta sitten rakennuspaikka valittiin yleensä huolellisesti - epäedullisilla paikoilla sijainneita rakennuksia ei enää ole olemassa tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyään on tavallista, että varsinkin kaupungeissa rakennetaan paikoille, jotka eivät vanhoihin rakennustapoihin sovellu. Siksi tarvitaan nämä uudet konstit, kuten salaojitus ja routaeristys. Toki uusikin talo voi otollisissa olosuhteissa säilyä moitteettomana, vaikka se olisi täynnä määräyksistä tai suosituksista poikkeavia ratkaisuja, mutta ei sen perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki muutkin talot voitaisiin huoletta rakentaa samalla tavalla.
"Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä."
Vai niin. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sanotaan yksiselitteisesti, että sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Yksikään rakennustarkastaja ei enää päästä sellaista läpi. Jos salaoja- ja sadevedet viemäröidään saman kaivon kautta, siihen on asennettava padotusventtiili estämään veden tulviminen salaojiin. - Jocu
rkm kirjoitti:
Minäkin olen nähnyt hyväkuntoisia vanhoja taloja, joiden ei teorioitten mukaan enää luulisi olevan pystyssä. On kuitenkin otettava huomioon, että sata vuotta sitten rakennuspaikka valittiin yleensä huolellisesti - epäedullisilla paikoilla sijainneita rakennuksia ei enää ole olemassa tai ne ovat huonokuntoisia. Nykyään on tavallista, että varsinkin kaupungeissa rakennetaan paikoille, jotka eivät vanhoihin rakennustapoihin sovellu. Siksi tarvitaan nämä uudet konstit, kuten salaojitus ja routaeristys. Toki uusikin talo voi otollisissa olosuhteissa säilyä moitteettomana, vaikka se olisi täynnä määräyksistä tai suosituksista poikkeavia ratkaisuja, mutta ei sen perusteella voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kaikki muutkin talot voitaisiin huoletta rakentaa samalla tavalla.
"Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä."
Vai niin. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sanotaan yksiselitteisesti, että sadevesiä ei saa johtaa salaojiin. Yksikään rakennustarkastaja ei enää päästä sellaista läpi. Jos salaoja- ja sadevedet viemäröidään saman kaivon kautta, siihen on asennettava padotusventtiili estämään veden tulviminen salaojiin.Sotien jälkeenkin rakennetut talot ovat hyvässä kunnossa, vaikka kaikesta mahdollisesta jouduttiin tinkimään - varsinkin sementistä. Paikkaakaan ei niin hirmuisesti päässyt valitsemaan.
Kotikadullani talot on rakennettu 80-luvulla. Useimmissa ei ole sadevesiviemäreitä lainkaan, ja rakennustarkastaja ei ole kiinnostunut niiden sadevesiasiosta. Useimmat laskettelevat vedet salaojiin.
Kyllä 100 vuotta sittenkin tehtiin karkeita virheitä, mutta syynä lieni se, että varsinkin maaseudulla rakentaminen oli niin 'halpaa', että asiasta ei ehkä niin välitetty.
Osasyynä taisi myös olla se, että osaaminen rakennushommissa oli silloin sattumanvaraista. Niin kuin vielä nytkin, valitettavasti. Sehän on luettavissa näiltäkin palstoilta. - Anssi
Jocu kirjoitti:
Käytännössähän salaojitus on routimisen estämistä varten. Tämähän on ongelma esim. mökkirakentamisessa. Perustukset ovat usein järven pinnan alapuolella, joten salaojitus ei pelaa. Homma on hoidettava eristämällä. Ei sieltä mitään kosteutta ainakaan pilariperustuksessa nouse.
Laatoillekin mökkejä tehdään (ilman salaojituksia) tosi märkiin paikkoihin, ja eivät ne pystyyn mätäne.Eristeet on routimisen estämistä varten, salaojat estävät perustusten tulvimisen.
- Anssi
Jocu kirjoitti:
Kun kerran salaojat ovat tärkeät, mutta samalla ongelmalliset, niin miksi sitten kapillaari-ilmiötä ei estetä vedenpitävästä betonista tehdyllä sokkelilla. Asiantuntijan mukaan siitä aiheutuva lisäkustannus olisi varsin vähäinen.
Minulla on talossani betonisokkeli ja toimimattomat salaojat. Maaperä tontilla on kuitenkin sellainen, että on vaikea kuvitella anturan lillivän vedessä, kun sadevesiviemäröinti on kunnossa, ja talossa on leveät räystäät.
Mitään niin syvältä peräisin olevaa kosteuteen viittaavaa en ole kaivauksissakaan havainnut.
Perustusten salaojitushan on melko uusi käytäntö.
Kun salaojan päällä on muovilla päällystetty routaeristys, tuntuu kaukaa haetulta, että jostakin vielä tulisi vettä salaojiin, ja että salaojilla olisi anturan ja sokkelin kostumisen estävä vaikutus. Eihän se rei'itetty putki mikään imuri ole.
Monethan vielä johtavat sadevedetkin salaojiin, ja aika hyvällä menestyksellä.
Kenties olen väärässä. Olen kuitenkin nähnyt paljon vanhoja taloja, joiden ei enää pitäisi olla pystyssä täälläkin kerrottujen teorioiden perusteella.
Kuitenkin nuo talot jakselevat hyvin.Kun alueen rakentamien etenee, niin pohjavesiolosuhteet muuttuu. Yllensä veimäröinti kuivattaa alueita, mutta onhan pohjaveden tulviminenkin mahdollista, jos ei muuten niin vesijohtovaurion vuoksi. Silloin on hyvä että salaojat on olemassa, vaikka ne siihen asti olisivat olleet turhat (vertaa auton turvavyöhön). Lisäksi on paljon paikkoja joissa ajoittani pohjavesi voi nousta niinkin korkealle että sitä riittää perustuksiin asti.
Salaojat ei ole mikään uusi keksintö ja ne on toimiviksi todettu. Suurin osa pelloistahan on salaojitettu jo aika päiviä sitten. Maan alla oleva reijitetty putki on kyllä imuri siinä mielessä että maassa on maanpaine, mutta putken sisällä ilmanpaine, eli vesi pyrkii korkeammasta paineesta matalampaan.
Vanhoista taloista huonot ja huonolla paikalla olleet ovat hajonneet tai hylätty. Käytössä ja meidän ihasteltavana on vain hyviä tapauksia.
- Antero
Uusi höylähirsihuvila tasaisella tontilla, entistä pellonpohjaa, maanpinta viereiseen järveen nähden (keskivedenkorkeus) tasan plus kaksi metriä. Laatan yläpinta/sokkelikorkeus 80 cm, alla routaeristykset ja 60 cm soraa, maaperä muuten silttiä (hieno hieta, karkea ja hieno hiesu), juonteina saveakin. Salaojitus tehtiin 100-millisestä, kaivot neljällä nurkalla, kannet näkyvissä. Sadevesikaivot ja sadeveden johtaminen pois erikseen..Salaojasysteemin laskuputki rantaojaan lirittelee iloisesti keväisin ja pitkin kesääkin tarkastuskaivoissa on aina vettä. Löysin kaivoista jopa kuolleita sammakoita (tulleet laskuputken kautta), kunnes älysin tukkia putken suun teräsverkolla. Olen hemmetin tyytyväinen, että järjestelmä tehtiin, toimii ja tarkastuskaivot ovat keskeinen osa sitä. Ilman salaojia tällä tontilla ei pärjättäisi, luulen...ja että tarkastuskaivot olisivat jossakin nurmikon alla piilossa....huh, huh...! Ps. Tarkastuskaivossa pysyy muuten Olvin 6-pakki piilossa ja sisältö kylmänä, mikä ei ole ihan merkityksetön seikka sekään. (Kunhan muistaa tämän: "Älä ota sitä vakavasti"). Antero
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6568023Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672306Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332228- 1471803
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi281302Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511244Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1131186Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65855Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.59841Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7769