että vaikka on mennyt kohta vuosi niin edelleenkin soittoaika on kerran viikossa ja tapaamiset kerran kk:ssa muutaman tunnin?
Onko tämä normaali
käytäntö
6442
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
päätetä hoitopalaverissa?
Sain käsityksen, että on ollut vahva syy siihen että et tapaa lapsiasi kuin parituntia?? Valvotusti?? Vai saavatko olla kotonasi? Kyllä luulisi että vuoden aikana olet saanut todistetuksi, että kykenet toimimaan lastesi kanssa myös kauemmin.
Itselläni meni todella hullusti, en saanut lapsia lainkaan, mutta isovanhemmat saivat sitten siitäkin edestä, noin 2vko/kk.
Kerran sitten en jaksanut vain enää hmyillä, vaan yksinkertaisesti Räjähdin!! Sen jälkeen sain lapsia kerran kuussa yökylään, ja juhannuksena sain jopa soittamalla pidennettyä vierailua vuorokaudella.
Onneksi vaihtui sossu, joka tajusi tilanteen nurinkurisuuden.
32 e § (29.6.2006/583)
Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen. Vaikutus huoltosuunnitelmaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan
Lain 31, 31 a–31 c, 32 ja 32 a §:ssä tarkoitettujen rajoitustoimenpiteiden käytön seurannan ja valvonnan turvaamiseksi on lastensuojelulaitoksen asianmukaisesti kirjattava käyttämänsä rajoitustoimenpiteet. Kirjaamisen tulee sisältää rajoitustoimenpiteen kuvaus, toimenpiteen peruste ja kesto, toimenpiteestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimi sekä tarvittaessa 31 a §:n 1 momentissa ja 31 b §:n 3 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Lisäksi on mainittava toimenpiteen mahdollinen vaikutus hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Kirjaamisessa on myös mainittava, miten lasta on kuultu ennen rajoitustoimenpiteestä päättämistä tai sen toteuttamista ja lapsen mielipide asiasta. Kirjaamisen sisällöstä voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Lasta koskevaa huoltosuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida lapseen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden tavoitteiden toteutumista ja niiden vaikutusta huoltosuunnitelmaan. Jos tarvetta huoltosuunnitelman välittömään tarkistamiseen ilmenee, laitoksen johtajan tai hänen määräämänsä laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvan henkilön tulee viipymättä ilmoittaa asiasta sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle.
Lapsen kanssa tulee riittävästi keskustella häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä ja mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja huoltosuunnitelmaan.
32 f § (29.6.2006/583)
Lääninhallituksen valvonta
Lääninhallituksen on seurattava lastensuojelulaitoksen toimintaa ja erityisesti valvottava tämän lain nojalla tapahtuvaa rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Lääninhallitus voi valvontaa toteuttaessaan varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun lääninhallituksen edustajan kanssa.
Tämä on 2007 vuoden, mutta en muista olisiko paljon muuttunut nyt uuden lain suhteen.
62 §
Yhteydenpidon rajoittaminen
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 63 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 30 §:ssä tarkoitetussa asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos:
1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai
2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:
1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;
2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai -välineitä käyttäen;
3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä
4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.
Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille.
Edellä 1–3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 63 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa.
63 §
Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös
Edellä 62 §:n 1–3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan.
Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen 13 §:n 3 momentissa tarkoitettu lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai lapsen kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä 62 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole 62 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen.
määrän suhteen vaikuttaa
on oltava lastensuojeluviranomaisen tekemä
valituskelpoinen tapaamisten rajoitusta koskeva päätös, joka voi olla vain 1 vuoden kerrrallaan voimassa.
Tapaamisten rajoituksenkin on perustuttava laissa mainittuihin esimerkiksi lapsen terveys (lääkäri tms lausunto)
seikkoihin.
Huolto- ja tapaamisoikeuskiistat. PESUE on vienyt 6 huostaanottotapausta ja huostaanotetun lapsen tapaamisoikeustapausta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Minä saan tavata lapsiani, siis kahta nuorinta, joka toinen viikonloppu. Lomilla pidempään. Soitto on kolmesti viikossa, ja lapset saavat puhua niin kauan kuin haluavat. Vahimmat lapseni, vanhimmat tosin jo täysi-ikäisiä ovat saaneet olla luonani. Keskimmäisen sain kotiin 13.vuotiaana, vaikka lain mukaan olisin saanut hänet jo 12. vuotiaana. Mutta laki on sossuilla niinkuin he sen lukevat. Eli pidä pintasi.