katkenneet sirpaleet
ovat hiljaisuuteni helmiä
miten usein herään öisin
katsellen muistojen heijastuksia
öinä joina nukun
näen nimettömiä unia
päivisin jatkan matkaa
tuntemattomille vesille
kartoittamattoman sieluni erämaasta
huutaa sanaton tyhjyys
olen puhdistanut mieleni
käynyt istumaan
levännyt
ensimmäinen kevätsade
kevätpurot
ääni hiljaisuudesta sanoo;
odota
ovat hiljaisuuteni helmiä
miten usein herään öisin
katsellen muistojen heijastuksia
öinä joina nukun
näen nimettömiä unia
päivisin jatkan matkaa
tuntemattomille vesille
kartoittamattoman sieluni erämaasta
huutaa sanaton tyhjyys
olen puhdistanut mieleni
käynyt istumaan
levännyt
ensimmäinen kevätsade
kevätpurot
ääni hiljaisuudesta sanoo;
odota
Vastaukset 2
Vanhimmat
et pettänyt nytkään, yhtä tunteen täyttävä runo-
si kuten aina. Ja yhtä omintakeisilla lauseilla
koottu, herkkää ja kaunista kaipausta.
Pidin kovasti tästä runostasi!:)