kaikella on tarkoituksensa

..kellojen siirto tekee aina saman ongelman nukkumisen kanssa. Paras käyttää aika heti tehokkaasti, jotta seuraavana yönä pystyy pääsemään normaalirytmiin. Mukavaa, jos pidit runostani, vaikka se tälläkertaa onkin vähän kuivahko.
Reipasta työviikon alkua sinulle : )

..kovastikin mietittyä tuota "kaikella on tarkoituksensa" juttua. Laittelin sen nyt runon muodossa paperille, jotta pääsen seuraavalla ihmettelyllä vähemmälle.
Reipasta maanantainjatkoa sinulle :)

..pitkä on runo, kieltämättä. Olisin voinut sen muotoilla toisin ja viedä tuonne toiselle runopuolelle. Tähän ympäristöön oli vaikea sovittaa ajatuksiaan (paitsi sen neljännen osalta, josta sinäkin pidit).
Kiitos kommentistasi ja aurinkoista päivänjatkoa : )

..ihqut pikaiset kiitokset ilahduttavasta palautteestasi. Oikea aika, väärä paikka tai päinvastoin. Mutta kuitenkin sieltä takaa löytyy se kaiken tarkoitus.
Piteleppäs aurinkolaseja tänään. Otsonit on vähissä.
O-O

..tämä oli nimenomaan kerronnallinen runo. Ehkä siksi olisi sopinut tuolle toiselle runopalstalle paremmin. Tällä puolella ei niin paljon kerronnallista näy, paitsi sinun hyvät runosi (jotka olen tunnollisesti lukenut).

Mukavaa maanantainjatkoa sinulle : )

padme_amidala kirjoitti:

..tämä oli nimenomaan kerronnallinen runo. Ehkä siksi olisi sopinut tuolle toiselle runopalstalle paremmin. Tällä puolella ei niin paljon kerronnallista näy, paitsi sinun hyvät runosi (jotka olen tunnollisesti lukenut).

Mukavaa maanantainjatkoa sinulle : )

sun runo on mielestäni rakkausrunoutta jos mikä, siis sopivan laajasti käsitettynä, eikä tarvitse mihinkään tulkinnallisuuksiin asti laajentaa. Tässä parisuhteen tunteet välittyy hyvin nimenomaan kerronnallisella tavalla, että tulee tuntuma oikeasta ihmisestä ajatustensa, tuntemustensa, pohdintansa, muistojensa kanssa. Oikein hyvä rakkausruno.

Rakkausrunolle ei ole mitään määrättyä tyyliä että millaisen muotokaavan ja rytmityksen mukaan pitää kirjoittaa ja millaisia sanavalintoja käyttää että olisi rakkausruno...

Jos rakkausruno oikein ahtaasti määritellään mun runot pitäisi kaikki olla toisella puolella sitten, koska ne ei oo rakkausrunoja kaavan mukaan. Siis, jos rakkausrunon täytyy olla

1. Henkilökohtaisesti tietylle rakkaalle osoitettu
2. Muodoltaan tunnelmallinen, kaunis taide-elämys jossa esteettinen muoto parhaalla tavalla palvelee tekstin tarkoitusta: toiselle kohdistettua, hellää rakkaudentunnustusta

Rakkausrunoni eivät ole rakkausrunoja vaan rakkaudesta kertovia runoja, joissa usein ja yleensä tarkastelen rakkausrunoutta ja sen tematiikkaa enemmän kuin itse rakkautta, vaikka niitä joskus voi olla vaikea erottaa. Kuten varmaan olet huomannut, limitän kuvauksia tunteista ja tunteiden kuvaamisesta, jopa kuvitelmia tunteiden kuvaamisesta ja tunteiden kuvaamisen kuvaamisesta, etten itsekään aina tiedä kumpaa olen tekemässä ja onko sillä merkitystäkään. Joka tapauksessa olen havainnut että tälläkin tapaa, ikäänkuin kiertokautta voi löytää asioiden ytimeen tai sellaisille vinoille reuna-alueille joiden tavoittaminen kuvaksi on tavattoman vaikeaa. Minua jotenkin kiinnostaa alleviivata että runoteksti on vain teksti, pelkkiä sanoja joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, oma hieroglyfinen tavumaailmansa, siis elämän kuvailemista mutta yhtä vähän elämää kuin valokuva saaresta on oikea saari tuulessa heiluvine oksineen ja tuoksuineen; ja että samalla, ollessaan pelkkä kuva vailla tosiallista elämää, teksti jollain oudolla tapaa koskettaa todellisuutta niinkin syvästi, että muisto oksien havinasta ja kukkien tuoksusta saattaa helähtää sisimmässämme ikäänkuin voimakkaampana kuin silloin, kun itse asia tapahtui. Runous on suuri arvoitus. Ja vaikka runoteksteissäni usein on ironiaa, piikikästäkin sarkasmia - joka välttämättä ei näy muille kuin omalle silmälleni - niin se ei kohdistu niinkään rakkauteen ja sen lieveilmiöihin, parisuhteen kiemuroihin, vaan tekstiin itseensä eli asioista kirjoittamiseen; ennen kaikkea hymyilen hyväntahtoisen ironisesti itselleni, yritän tehdä sovinnon kirjoittamíseni kanssa.

Ihmisen tunteita ja inhimillisiä valintoja en osaa väheksyä ja pilkata vaikka olisinkin moraalisesti tai muuten eri mieltä kuvattavani kanssa. Jos olen jotakin asiaa pilkkaavinani, on se yleensä kierteinen kannanotto - haluan osoittaa kuinka älytöntä pilkkaaminen on. Sellaiset runot tosin on helppo ymmärtää väärin, ja myönnän että ylilyöntejä on tullut. Joskus olen mennyt liian pitkälle ja ylittänyt sopivaisuuden rajat, omastakin mielestä.

No, olen antanut itselleni luvan tällä tapaa rakkausrunouden tematiikan kautta tarkastella inhimillisiä tunteita ja niistä kirjoittamisen vaikeutta ja mielestäni lopputulokset ovat rakkausrunoja siinä kuin aidommat, tarkemmin kohtien 1 ja 2 ehdot täyttävät runot.
Mutta se on tietysti määritelmäkysymys.

Aihe joka tapauksessa on laaja ja moninainen.

..ja rakkaudella sanoppas muuta. Mukava kuulla, että sinä olet huomannut nuo asiat. Silloin voi luottaa siihen, että runon tunnelma on välittynyt lukijalle.
Kiitos kauniista palautteestasi : )
Mukavaa maanantainjatkoa sinulle : )