Ihan kiinnostuksen vuoksi kysyisin, että mitä mieltä olette, olisiko järkevää nostaa opintolainaa ja sijoittaa nuo rahat (tai ainakin osa niistä, mitkä nyt elämiseltä liikenisi) esim. erilaisiin rahastoihin? Oletteko tehneet niin ja miten toimitte, jotta riskit menettää olisivat pienet?
Opintolainaa
sijoittamiseen?
61774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllähän se onnistuu. Nyt vain on laskusuhdanne (tosin pientätaitetta on näkyvissä) joten kannattaa olla tarkkana mihin rahansa laittaa. Itse olen sijoitellut hyvällä menestyksellä pari vuotta sitten. Oletko jo selvittänyt miten nykyään saat nostettua mahdollisimman paljon lainasta mahdollisimman lyhyessä ajassa ? Ajallinen hajautus on toki tärkeää vaan kovin pieniä sijoituksia yksitellen ei silti kannata tehdä.
Olen ollut töissä ennen opiskelujen aloittamista ja opintojen aikanakin olen töissä, joten en tarvitse käyttörahaa. Mahdun kuitenkin opintolainavähennyksen piiriin, koska olen aloittanut v. 2005 jälkeen ja saan opinnot kyllä 7 vuodessa loppuun.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/090605125712IL?openDocument
Tämä erityisesti kannustaa nostamaan opintolainaa. Koska en tuota rahaa käyttöön tarvitse, aion sijoittaa ne johonkin turvallisesti. Oikeastaan pelkkä korkeakorkoisella tilillä pitäminenkin olisi kannattavaa, jos en muuta keksi. Kokemusta sijoittamisesta ei ole.
Tätä olen yrittänyt tutuille sanoa, jotka aloittavat esim. AMK:ssa, tai muuten ovat kohtuullisen varmasti valmistumassa ajallaan.
Lainaa kannattaa nostaa ja laittaa joko määräaikaistalletuksiin tai sitten rahamarkkinarahastoihin. Pääsee suunnilleen omilleen, mutta lainavähennyksen saa itselleen. Tietysti, jos sitten pistää pienen osan osakkeisiin, voi tienatakin.
Jos nyt haluat erittäin turvallisesti sijoittaa rahasi, niin tässä yksi ehdotus. Laita 25% osakkeisiin, 25% obligaatioihin ja 50% rahamarkkinarahastoon. Tuolla allokaatiolla on käytännössä mahdotonta olla tappiolla 7 vuoden päästä, sillä vaikka osakesijoitukset olisivat pudonneet nollaan, olisi korkosijoitusten tuotot kattaneet tappiot. Oikeastaan hyperinflaatio ja/tai kolmas maailmansota tai joku muu vastaava tilanne voi tietysti tuoda tappioita, mutta silloin tuskin opintolainat ovat ihan ensimmäisenä mielessä.
Mainoksena loppuun esim. Seligsonin kautta onnistuu pienien summien sijoittaminen ja halvalla.
Ei siinä vaivassa ole paljoa järkeä jos tuloksena vain pääsee omilleen. Missään suhdanteissa mistään määräaikais- tai muustakaan talletuksesta mikään pankki ei takuulla maksa yhtä suurta korkoa kuin sinä maksat marginaaleineen opintolainastasi (joka ei ole sen halvempaa kuin asuntolaina). Opiskelun aikaisilla korkojen verovähennyksillä ei oikeastaan ole merkitystä, koska vastaavasti maksat pääomaveroa talletustuotostasi.
Kannattaa huomioida opintolainan nostokulut jotka halvimmillaan ovat n.50€ vuodessa jos nostat keväällä kaiken kerralla. Tosin ainakin Otaniemessä jollakin pankilla on ensimmäinen nosto ilmainen. Surullisenkuuluisa pääomituskin on lainanottajan kannalta paska homma, sama epäedullinen koronmaksumuoto on yksi syy Arava-talojen vuokrankorotuksiin. Ja jos sijoitat rahastoihin/osakkeisiin, huomioi merkintä/-nostopalkkiot ym.
Tietysti tuo lainavähennys kannustaa ottamaan lainaa. Korkorahastoihin ja osakkeisiin onnekkaasti sijoittamalla voit ehkä päästä sentin pari plussalle, jos uskallat ottaa riskin tämän tuoton tavoittelemiseksi =)
Juuri itsekin mietin, mihin laittaisin kesätyöstä jäävät ylimääräiset pari tonnia. Mutta niin se vain on, että saan parhaan ja varman pankkiiritasoisen "tuoton" vain lyhentämällä sillä opintolainaani. Eikä tarvitse miettiä, valmistunkohan varmasti 7 vuodessa, kun moni elämäntilanteen muutos voi viivästytää opintoja.
"Mutta niin se vain on, että saan parhaan ja varman pankkiiritasoisen "tuoton" vain lyhentämällä sillä opintolainaani. Eikä tarvitse miettiä, valmistunkohan varmasti 7 vuodessa, kun moni elämäntilanteen muutos voi viivästytää opintoja."
Eikö kannattaisi pitää siis se pari tonnia tilillä, koska tosiaan elämässä voi tapahtua mitä vaan, ja sitten kun sitä rahaa tarviisi, niin ai hemmetti, maksoinkin sillä jo opintolainoja pois?
Itse olen nostanut opintolainaa, mutta käytännössä en ole käyttänyt sitä yhtään. Säästötilille ne rahat tungin, eli minulla on jatkuvasti käytössäni useampi tonni rahaa välittömästi jos tarvetta ilmaantuu. Joutuuhan niistä tietty korot maksamaan, mutta sehän on sen rahan hinta, ja sen suostun kyllä maksamaan. Ja kasvaahan se itsellenikin korkoa kokoajan, tosin melko vähän. Ja tietty se opintolainavähennys on tuossa ensimmäisenä mielessä.
Itsekkään en suosittele kyllä mihinkään rahastoon tms. opintolainan laittamista. Ensinnäkin kulut lainan nostamisesta ovat useamman kympin, kuten myös merkintä yms tms palkkiot. Ja kun se opintolainan määrä ei ole edes mikään hirveän suuri (ellei opiskele yli 5 vuotta ja nosta maksimilainat joka vuosi, kyllähän siitä jo vähän kertyy), niin tuotto on aika minimaalista, ellei jopa negatiivista.
Niin, ja vielä siitä piti sanoa, että jos tosiaan opiskeluaikana sairastuu tai saa lapsen tai jotain muuta yllättävää, ja opiskeluaika venyy, niin kela kyllä ymmärtää nämä asiat ja voi venyttää sitä rajaa minkä puitteissa pitää valmistua saadakseen opintolainavähennyksen.
Kuules kyllä, tuota olen miettinyt vakavana vaihtoehtona. Mutta jos tällainen elämäntilanteen muutos sattumalta tulee juuri nyt lähiaikoina, niin aina voin nostaa lisää opintolainaa. Onhan se edestakaisin venkoilua, mutta ei ole mitenkään erityisen todennäköistä että välttämättä tarvitsisin rahoja mihinkään. Ja vaikkei nostotarjousta juuri silloin olisi missään pankissa tarjolla, olisin jo muutamassa kuukaudessa säästyneinä korkoina saanut nostokulujen verran rahaa. Eli en menettäisi mitään.
Muutenkin vierastan tässä opiskelijan epävakaassa elämäntilanteessa säästöjä tilillä. Vaikeassa tilanteessa sossu pakottaisi ne kuitenkin käyttämään. Itse yläasteikäisenä leikin kaukaa viisasta ja pidin parin tonnin rahastosijoitusta. Kirjoitusten jälkeen olin kuitenkin (pitkälti sairastelunkin vuoksi) kesän ajan työttömänä ennen opiskelujen alkua ja jouduin käyttämään nuo rahat vuokraan ja ruokaan. Jos säästöjä ei olisi ollut, rahat olisivat tulleet luukulta. Mutta luulin saavani kesätyöpaikan ja terveyden kestävän. Kyllä harmitti etten ollut matkustellut tai muuten käyttänyt rahoja lukioaikoina. En tuntenut mitään erityistä hyvää oloa vastuullisuudestani, kun en tarvinnut yhteiskunnan apua. Tunsin itseni suorastaan huijatuksi, kun koko elämänsä köyhyydessä sinnitelleen ihmisen vaivoin keräämät opiskelusäästöt riistettiin hetkessä.