Varsinais-Suomessa, leskellä hallintatestamentti ja omistaa puolet. 78-vuotias, kiinni omaisuudessaan. Neljä sisarusta. Ammatit kaupungissa. Viisikymppisiä. Yksi haluaisi lapsensa jatkajaksi. Toinen lapseton, tukee ajatusta. Maat vuokralla 2012 asti.Olleet jo vuosia.
Ajatus tilan säilyttämisestä kokonaisena, mutta vain heidän omistuksessaan. Ehdotin yhteishallintoa, mutta jo nyt hyvin nopeasti, ei olla
keskusteluyhteydessä. Ilmeisesti salakavalasti yritetään rikkoa välejä, jotta osa jäisi ulkopuolelle.
Tulee kamala tappelu kai ja leski on pikkusen vanhasta maailmasta.
Suosikkiperillinen ei aikoinaan ottant tilaa, koska ei halunnut maanviljelijäksi, mutta nyt ilmeiseti haluaisi omaisuutta, kun ei enää tarvitse isän seurannassa...ei millään anna mitään, paitsi itselleen rakennushommiin taajamiin ja puhuu edelleen perintötilasta
meidän sukupolvemme yli. En ole koskaan saanut mitään esim. opiskeluun tai muuta,
aina sanottiin, ettet sinä mitään tarvitse, tyttö. Kaikki varat keskitettiin tilaan tai tilan pankkitilille. Johon on nyt hallintatestamentti.
Joillekin rakennettiin puolisalaa omakotitaloja eikä niistä mainittu perunkirjoituksess, huonekalut lahjoitettu jne . Varmaan monelle tuttua. Mitä tekisitte ? Onko tämä oikein ?
Ajatus tilan säilyttämisestä kokonaisena, mutta vain heidän omistuksessaan. Ehdotin yhteishallintoa, mutta jo nyt hyvin nopeasti, ei olla
keskusteluyhteydessä. Ilmeisesti salakavalasti yritetään rikkoa välejä, jotta osa jäisi ulkopuolelle.
Tulee kamala tappelu kai ja leski on pikkusen vanhasta maailmasta.
Suosikkiperillinen ei aikoinaan ottant tilaa, koska ei halunnut maanviljelijäksi, mutta nyt ilmeiseti haluaisi omaisuutta, kun ei enää tarvitse isän seurannassa...ei millään anna mitään, paitsi itselleen rakennushommiin taajamiin ja puhuu edelleen perintötilasta
meidän sukupolvemme yli. En ole koskaan saanut mitään esim. opiskeluun tai muuta,
aina sanottiin, ettet sinä mitään tarvitse, tyttö. Kaikki varat keskitettiin tilaan tai tilan pankkitilille. Johon on nyt hallintatestamentti.
Joillekin rakennettiin puolisalaa omakotitaloja eikä niistä mainittu perunkirjoituksess, huonekalut lahjoitettu jne . Varmaan monelle tuttua. Mitä tekisitte ? Onko tämä oikein ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mikäli oikein ymmärsin, että olet yksi kuolinpesän osakkaista, niin saat silloin siitä puolesta jonka olette jo perineet sen oman osuutesi ihan varmasti.
Vaikka leskellä onkin hallintatestamentti ja se voi tietenkin omalla osuudellaan tehdä mitä haluaa, vaikka myydä sen yhdelle.
Mutta sitä jo perittyä puoliskoa se ei pysty muille siirtämään sinun ohi, mikäli et anna siihen suostumusta.
Eli eiköhän sieltä "tontin" verran tule maata sinulle ja ehkä jopa enempi ...
mutta miten menetellä, jos ei haluta antaa? jos uskallan pyytää tahdon olla melko varma, että on "kanttia"
Yksi mahdollisuus on, että laitat kovan kovaa vastaan. Sanot, että haluat osuutesi tonttimaana, tai muuten asia annetaan lakimiesten käsiteltäväksi, ja senhän tietää miten siinä sitten käy.
Yhteishallintoa ei tuollaisella porukalla kannata ajatellakaan, siitä ei tule mitään. Valitettavasti tilaa ei voi pilkkoa lesken eläessä ilman tämän tahtoa, koska hän hallintatestamentin kautta todellakin hallitsee koko tilaa.
Ei luulisi 50 ha tilan siihen kaatuvan, että yksi haluaa tontin. Halvemmaksihan se tulee, kuin ostaa "käyvällä" hinnalla pois. Mutta! Älä ota sitä tonttia kovin läheltä talouskeskusta. Ikävää olla huonoissa väleissä lähinaapureiden kanssa.
Millä oikeudella olet vaatimassa yhtään mitään? Jos jotakin saat sulle antavat niin olisit onnellinnen. Jos et mitään saa, niin yritä iloita toisten puolesta. Ei saa olla ahne!
Muista kaksi asiaa, nimittäin jos otat lakimiehen, niin kustannukset karkaa käsistä, tontin hinta menee moninkertaisesti lakimiehille.
Toisaalta, sinähän olet jo osakas, joten jos sinulle ei tonttia löydy, niin ilmoitat vain suoraan toisille, ettet suostu yhtään mihinkään ennenkuin tontti asia on ratkaistu, niin homma pysähtyy siihen, koska omistajana voit pistää kaiken jäihin ja estää muita hyödyntämästä tilaa.
Voit kieltää puiden kaadon, maanvuokrauksen, metsästyksen, jne ...
Yksikin osakas voi estää kaiken, kun on olemassa jakamaton kuolinpesä.
Esim. mikäli maanvuokraussopimuksessa ei ole sinun nimeäsi, niin ilmoita kunnanvirkailijalle, ettet ole vuokrannut peltojasi, homma menee silloin TE keskukseen ja takaisinperintään ja viljelijä joka on aloja viljellyt haastaa koko porukan käräjille.
Samajuttu puiden kaadon kanssa, ilmoita vain poliisille ettet ole antanut lupaa metsiesi kaatamiseen ja tee rikosilmoitus.
Metsien kaato lopuu siihen.
Omistat tilasta osan, joten omistat kaikesta osan kunnes tila on jaettu.
"koska omistajana voit pistää kaiken jäihin ja estää muita hyödyntämästä tilaa."
Ei ihan näinkään. Leskellä on tässä tapauksessa hallintaoikeus, joka jyrää monessa asiassa omistajien oikeuden yli (ei tietenkään kaikissa). Peltojen vuokraus ja vuokratulot kuuluvat nimenomaan hallintaoikeuden haltijalle, eli leskelle.
Mutta se on ihan totta, että osakas voi vaikuttaa omistussuhteiden muutoksiin, ainakin pitämällä kiinni omasta osuudestaan.
No miksi näissä tukihakemuksissa sitten on, että peltojen vuokrasopimuksessa pitää olla jokaisen kuolinpesän osakkaan nimi.
Syrjäyttääkö hallintaoikeus nämä tukihakemusten määräykset.
Hallinta-oikeus tai sitten valtakirja kaikilta osakkailta riittää vuokranantajaksi. Mikä merkitys hallinta-oikeudella olisi, jos ei voisi "hallita" tilaa?
Nojoo, voitte olla oikeassa.
Yleensä vaan nää EU määräykset syrjäyttää kotimaisen lainsäädännön, niin että kolahtaa ...
Mikäli tää nyt edes on EU:sta johtuva määräys.
Nojoo, voitte olla oikeassa.
Yleensä vaan nää EU määräykset syrjäyttää kotimaisen lainsäädännön, niin että kolahtaa ...
Mikäli tää nyt edes on EU:sta johtuva määräys.
ja vaadi myös osuutesi täysimääräisenä ja jaon jälkeen vielä varmuudenvuoksi moitit jakoa, niin eiköhän hymyt ala hyytymään.ps lopeta muiden kanssa seurustelu ja seurustele vain sen pesänjakajan kanssa.
elämäänsä rauhassa. Mikä kiire niihin perintöihin on ihmisten vielä eläessä? Eläkää omaa elämäänne ja käykää vanhempianne katsomassa ja auttelemassa niinkauan kun he ovat vielä elossa. Tutustukaa uudelleen, jos on jossain vaiheessa mennyt välit solmuun. Ei tule sitten kuoleman jälkeen mitään traumoja joita täytyy potea. Jaetaan sitten vasta, kun on sen aika. Hallintatestamenttia tehdessä on varmaankin näin ajateltu. Muutenhan sellaisia ei tehtäisi. Onko jo kummankin eläessä sukulaiset jakaneet taloa joka käynnillään?
Niin, kai hallintatestamentin alkuperäinen tarkoitus, oli pitää tila jakamattomana ja lesken hallinnassa hänen loppuelämänsä ajan.
Miksi se muuten olisi tehty.
MUTTA sehän on mahdotonta. Kylässä käydesssä tupa täynnä neuvonantajaa, pankissakuskaajaa, ojankaivajaa, rakentajaa, auttajaa, ostajaa, tienraivajaa, puunkaatajaa kaikki hoiturit.
Kuka haluaa ostaa sen tai sen pellon, harventaa sen tai sen metsän, viedään kartat, veroilmoitukset, setä, täti, serkku. Minä vaan istun hiljaa vieressä, en tavallaan ole olemassaakaan näissa kuvioissa.
Mukavat sukulaiset korjaavat ilmaiseksi keskuslämmityksen, nyt kai on uusittava.
Minä en vaan sopeudu kuolinpesän osakkaaksi, meillä oli ennen rauhallista ja tasaista menoa. En tahdo kestää tätä minulle vierasta vauhtia.
En kuitenkaan tahtoisi luopua kokonaan isäni elämäntyöstä Luulen, että hallintatestamentti tehtiin aikoinaan äitini huonon terveydentila takia ja ajatellen, että isäni eläisi pidempään. Täytyy kysyä. Kuvitella, että isäni kuoltua setä vain vei jääneet lääkkeet kaapin laatikosta. Voin pahoin. En minäkään tahtoisi häiritä vanhusta, mutta olen itsekin hermoromahduksen partaalla. Kuolema paljasti niin ERILAISET läheiset. Joku on varmaan kokenut. Kuolinpesäkokemus on hirvittävä, kun hallitsija on oikein iäkäs leski.