Nyt on sitten meikäläisen puoliso leikkaustiskillä.
Tulehdusarvot lähellä kolmea sataa.
Ilmeisesti umppari puhjennut, mahdollisesti vatsakalvontulehduskin.
Odottelen koska soittavat, että leikkaus on ohi, niin päästäis pojan kanssa lähtemään katsomaan. Kunhan vaan kaikki menisi hyvin..
Huokaus.
Tulehdusarvot lähellä kolmea sataa.
Ilmeisesti umppari puhjennut, mahdollisesti vatsakalvontulehduskin.
Odottelen koska soittavat, että leikkaus on ohi, niin päästäis pojan kanssa lähtemään katsomaan. Kunhan vaan kaikki menisi hyvin..
Huokaus.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Toivotaan kuitenkin että kaikki menee parhainpäin.
Voimia.
sinulle!
Tämä odottaminen on inhottavaa. Kolmesta asti olen odottanut, että kuuluisi edes jotain. Osastolla ei tiedetä mitään. Voi olla että menee niin myöhään osastolle meno, ettei päästä edes katsomaan :(
Mielikuvitus alkaa heti tehdä tepposia, kun venyy ja venyy leikkaus. En edes tiedä vieläkö leikkaavat vai onko jo heräämössä! Ja mitä sieltä mahasta itseasiassa löytyy, kuinka paha tulehdus siellä on.. Vaiko jotain vielä pahempaa?
Voi hyvänen aika tilannettasi.
Toivotaan paranemista. Tuskasi on varmasti kova.
Ei taas tule viestit läpi.
Toivotin paranemista teille, mutta toivotan uudestaan.
Katsotaan meneekö läpi tämäkään.
Ei tule mikään läpi. Ikävä juttu tuo sinun tilanteesi ja ikävä kun en pääse ottamaan osaa.
odottaminen on varmasti kauhean repivää.
Yritä vaan jaksaa pitää mieli rohkeana ja uskoa että asiat lutviutuvat hyvin. Onhan miehesi nyt hoidossa, ja vakavistakin tilanteista nykyisten lääkkeiden avulla voidaan hyvin selvitä!
.
voimia! Jaksamista! Muista pitää huolta itsestäsi!
miehesi sairauden keskellä.Umpparin puhkeaminen on tarpeeksi vakava asia, mutta lääkärit tekevät varmasti parhaansa, mutta odottavan aika on pitkä.
Kymmenen aikaan illalla pääsin käymään sairaalassa. Mies oli jo tolkuissaan silloin.
Umppari tosiaan oli ehtinyt puhjeta ja kirurgit kaapineet pari tuntia sitä märkää vatsasta ulos. Antibioottitiputukseen jäi tietysti ja tarkkailtavaksi.
Suht hyväkuntoiselta vaikutti illalla, toivotaan nyt vain ettei tule mitään komplikaatioita ja että antibiootit hoitavat lopun tulehduksen. Onneksi on hyväkuntoinen "nuori" mies kyseessä, kaipa sekin vähän asiaa auttaa.
Oli kyllä kamala päivä eilen, kun illalla vasta myöhään sai tietoa, että mitä tapahtuu. Yö meni vähän niin ja näin, mutta eikun ees päin. Tämä viikko meneekin sitten varmaan tyylin töihin-kotiin-sairaalaan-kotiin-nukkumaan-töihin jne.
se jaksaa rakkaan puolisonsa takia.Sitten on aikaa levätä, kun "ukko" taas on olemuksineen siinä vieressä kölöttelemässä.
Muistan kun minä 12v. sain umpisuolen tulehduksen, niin äiti olis ottanut taxin asemalta sairaalaan, mutta meikäläinen halus kävellä.Kun tultiin sairaalaan sisälle, niin sitten käveltiinkin suoraan leikkaussaliin, ei paljon vitkasteltu.Olis voinut puhjeta matkalla, kun sitä kipua oli ollut jo tarpeeks kauan.
Kiva juttu että pääsit jo katsomaan armastasi.Se oli jo jonkin asteinen helpotus.
kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi,toivotaan jotta
pian paranee,ilman komplikaatioita.Onneksi on hyvät hoidot olemassa,ja uskoisin pahimman jo olevan takanapäin.Voimia teille,muista pitää myös itsestäsi huolta:)
Toivotaan että näin on. Kävin taas sairaalassa, joten kuten pystyy olemaan jo jalkeilla "sulhasen" kanssa.
Huomasin, ettei tippaletkut enää okseta minua. Omien tiputusten aikana en pystynyt enää katsomaan letkuja ja tippalukkoja ilman pahoinvointiaaltoja.
Kovin on mies vielä väsyneen oloinen ja näköinen, ja maha kipeä. Niin kauan pitävät kuulemma sairaalassa, että tulehdusarvot tippuvat normaaleiksi.
Eli tiukkaa rallia tiedossa, meiltä kun on 40 km sairaalaan. Toisaalta, onneksi vain sen verran!
kun kerran jo jalkeille pääsee rakas miehesi.
Tuntuu tosi hyvältä kuulla tervehtymisuutisia.On se ihmeellistä, että mitenkä sen oman sairauden jälkeen kaikki tervehtymisuutiset nostaa mielialaa.
Joku sanoo tätä palstalla käymistä virtuaalielämäksi, mutta ei tämä nyt ihan sitä ole, kyllä tässä otetaan sydämen pohjasta osaa toisten tilanteeseen.Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi.
No ainakin tuntuu olevan paranemaan päin.
Voimia sinulle koettelemuksessasi.
tulehduksessa,kun saa lääkkeitä on parempaanpäin
näin ajattelin minäkin kun tyttäreni makasi sairaalassa,ja hätäkin alkaa hellittämään kun
tietää lääkkeen purevan,paranemisia:)
Tänään otetuissa verikokeissa vain oli crp 336. Tosin lääkäri oli sanonut että se on normaalia leikkauksen jälkeen?? Kumma olo tuli kuitenkin.
No, ainakin pitävät siellä ja tarkkailevat. Toivottavasti ne arvot alkavat pian tippumaan, ettei tarvisi hermoilla.
Huomenna saisi arvot lähteä jo laskuun, sanoi hoitsu tänään. Viikonlopun yli menee varmasti ainakin vielä siitä huolimatta, vaikka alkaisivatkin tippumaan.
Haava onneksi näyttää "hyvältä" ja potilaan olo on jo omien sanojensa mukaan reippaampi.
Toivotaan että ne hyvät ajatukset kantavat sinne sairaalaan, ja huomenna näyttäisi jo tulehduksenkärki taittuneen, ettei tarvisi avata haavaa enää uudestaan.
Aika ikävä osasto noin muuten, mun tänäänkin oli kaksi potilasta kuollut :/
Uskon niin että arvot alkaa lakea.
Aion myös rukoilla täällä miehesi puolesta. Uskon Jumalan kuulevan ja vastaavan.
laskuun? saattaa se kestää hetken.jaksamista sinulle
Vaan noussut vielä eilisestä, 365.. Vointi on kuulemma kuitenkin hyvä?? Ilmeisesti antibiootti on vaihtunut. Josko se nyt alkaisi purra. Huoli.
Niinhän se on että läheisen sairaus on vielä vaikeampaa, kuin oma. Huolestuttavan korkealta vaikuttaa tuo arvo, olisiko niin, että puhjennut umpisuoli on aiheuttanut voimakkaan tulehduksen sisäelimiin. Kysele, kun menet katsomaan.
Eli paikallinen vatsakalvontulehdus oli jo leikkauksessa ilmennyt. Mutta nyt kuulemma vain odotellaan ja seurataan. Haava ei näytä tulehtuneelta eikä potilas koe oloaan huonoksi. kuumetta ei ole. Ilmeisesti vielä odotellaan että lääke alkaisi laskemaan tulehdusarvoja. Kai ne laahaa vähän perässä.
Jos ei edelleenkään laske, niin sittenhän se maha pitää avata uudestaan. Peukkuja ettei tarvisi siihen lähteä!
Poika parka on varmaan säikkynä, kun ensin saa pelätä, että äiti kuolee syöpään ja heti kohta makaa isä sairaalassa hengenvaarallisessa tilassa :(
Kamala olla töissä, kun ei voi tehdä mitään!
Hyvä, että vatsakalvontulehdus oli paikallinen, voisi olla laajemmallekin levinnyt. Olisikohan löytynyt juuri oikeanlainen antibiootti?Ellei tilanne helpota, niin sitten avaavat leikkaushaavan. Mutta, onneksi on viikonloppu tulossa,ja sinulla on vapaata ilmeisesti. Jos, sinua yhtään lohduttaa, niin ei korkeita arvoja kovin pitkään seurata, vaan tilanteeseen puututaan, ei sekään ole huono asia. Vielä se elämä hymyilee.
uutisia olette saaneet jo tänään,tyttärellänikin
kesti pari viikkoa ennenkuin antibiootti puri,ja
jouduttiin lääkettä vaihtamaan kun ensimmäiset eivät purreet.Muuten,jos tilanne pysyy paikallaan,ja kovin
raskaalta tuntuu hae sairaslomaa itsellesi.Toivon koko sydämestäni miehesi paranemista.
Kiitos kysymästä, viikonlopun aikana tuli käänne parempaan, ja tulehdusarvo alkoi tippua vauhdilla. Mahdollisesti ohjelmassa kotiutus nyt alkuviikosta, jos suunta on sama :)
pudota.
Minäkään en tykkää että Elisamaa haukutaan,koska hän yrittää kaikella tavalla olla avuksi, omalla kokemuksellaan, mutta en vastaa enää noille haukkujille.......
parempia uutisia,olette olleet mielessäni.Toivotaan jotta kaikki menee jatkossakin hyvin,ja saatte nauttia kevään etenemisestä:)
Kävi kuten arvelin tuossa ylempänä. Se oli oikein hyvä juttu.
Ihanaa, sain mieheni kotiin :)
Vielä on pitkät lääkekuurit edessä, ja komplikaatoiden mahdollisuus, mutta ainakin crp on jo alle sadan.
Kuun loppuun sairaslomaa tällä tietoa, toivottavasti tämä stressin paikka selvitään tällä. Ei tässä enää mitään lisädraamaa kaipaisi!
Kiitos myötätunnosta teille kaikille :)
Kiitos Jumalalle tuosta kaikesta.
pahin takana ja paraneminen saa alkaa ja antibiootiot saavat näyttää tehonsa.